Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Minne karkasi keski-ikä?

Teksti:
Miia Vähähyyppä
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 22.10.2018
|
Muokattu: 31.8.2020
Kun ihmisten elinikä pitenee, myös keski-ikä siirtyy yhä myöhemmäksi vaiheeksi ihmisen elämässä. Keski-ikäiseksi on enää vaikea mieltää tuoretta 35-vuotiasta äitiä tai isää ja vanhukseksi työssäkäyvää 68-vuotiasta. Mitä keski-ikä nykyisin tarkoittaa?

Ihmisten perinteiseksi mieltämä elämänkaari on ajan kuluessa keikahtanut paikoiltaan: kun ihmiset elävät entistä vanhemmiksi, eri elämänvaiheet ja -tilanteetkin osuvat yhä myöhäisempiin ikävuosiin. Tämän lisäksi eri ikäryhmien elintavat ovat muuttuneet suurestikin.

Psykologian kirjallisuudessa keski-ikäisyys ajoitetaan usein 35–65 vuoden välimaastoon. Todellisuudessa 35-vuotias nykysuomalainen on vielä melko kaukana elämänsä keskivaiheesta. Hän on juuri saattanut saada ensimmäisen lapsensa ja kiinnittynyt vain muutamaa vuotta aiemmin vakituiseen työpaikkaansa. Useimmiten hän on elänyt vasta hieman yli kolmanneksen elämästään.

"Keski-iän siirtymistä myöhemmäksi on tutkittu vasta vähän, mutta näyttää siltä, että keski-ikä sekä elämänvaiheena että -kokemuksena hilautuu koko ajan aiempaa myöhäisemmäksi", sanoo keski-ikää tutkinut tutkimusjohtaja Katja Kokko Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksesta.

Tämän elämänvaiheen muuntumiseen vaikuttavat erityisesti ihmisten elinikä, lapset ja työ. Suurimpana syynä on todennäköisesti ihmisten eliniän kasvu, minkä vuoksi myös työurat ovat pidentyneet. Työurien pidentyminen venyttää puolestaan keski-ikää ikähaitarin yläpäästä, sillä työssäkäyvää 67-vuotiasta on enää vaikea pitää vanhuksena. Kaiken lisäksi ihmiset saavat lapsia entistä vanhempina, ja lapset asuvat aiempaa pidempään vanhempiensa luona.

Keski-iän kriisi on myytti

Kokko uskoo, että tulevaisuudessa keski-ikä siirtyy vielä nykyistäkin myöhemmäksi vaiheeksi ihmisten elämässä. Hän toivoo samalla, että keski-ikään suhtauduttaisiin myönteisemmin varsinkin työelämässä.

"Ihmiset luulevat, että jo 50-vuotiaalla kognitiiviset kyvyt, kuten muistaminen ja ongelmanratkaisu, heikkenevät. Se ei pidä paikkaansa", Kokko sanoo.

Kokon mukaan myös paljon puhuttu keski-iän kriisi tai viidenkympin villitys on lähinnä myytti, ja amerikkalaistutkija Daniel Levinsonin tunnetuksi tekemää elämänkaariteoriaa onkin alettu nykyisin kritisoida.

"Keski-ikään osuvia elämäntapamuutoksia selittävät pikemminkin samaan ajankohtaan osuvat isot tapahtumat. Esimerkiksi lapset saattavat muuttaa pois tai vanhemmat sairastua", Kokko selittää.

"Keski-ikään osuvia elämäntapamuutoksia selittävät pikemminkin samaan ajankohtaan osuvat isot tapahtumat."

Ihanaa aikaa

Vaikka psykologiassa keski-ikä määritellään yleensä ikävuosiin 35–65, ihmisten omat kokemukset ja näkemykset keski-ikäisyydestä vaihtelevat rajustikin.

"On mielenkiintoista, että eri-ikäiset määrittelevät keski-iän eri tavoin. Nuorten mukaan keski-ikä alkaa suhteellisen nuorena, vanhempien mielestä vanhempana", Kokko sanoo.

Keski-iän määrittely on vaikeaa kenties myös siksi, ettei ikä enää leimaa ihmisten valintoja yhtä vahvasti ja elämänpolut ovat muuttuneet yhä monimuotoisemmiksi. Keski-ikäisen löytää harvoin piippu suussa keinutuolista, vaan hänellä saattaa olla esimerkiksi uusperhe tai hän voi opiskella uuden ammatin.

Samaan aikaan ihmiset suhtautuvat keski-ikään aiempaa myönteisemmin. Tähän vaikuttaa pitkälti se, että ihmiset voivat elää elämäänsä haluamallaan tavalla entistä vapaammin. Siihen voi kuulua lauantaisauna ja luonto-ohjelma tai moottoripyörä ja maailmanympärysmatka.

"On havaittu, että varsinkin keski-ikäiset naiset elävät elämänsä huippuaikaa. Omissakin tutkimuksissamme yli 90 prosenttia keski-ikäisistä ihmisistä arvioi elämänsä vähintään merkitykselliseksi", Kokko sanoo.

Eri-ikäiset määrittelevät keski-iän eri tavoin.

Omaa ikää on vaikea ymmärtää

"Nyt keski-ikäisenä olen monella tapaa eri ihminen kuin parikymppisenä.
Itsevarmuuteni on kasvanut ja osaan kuunnella sisintäni ja omaa tahtoani helpommin. Neljänkympin jälkeen huomasin, että kremppoja on enemmän eikä paino putoa kuten nuorempana. Eritoten aamuisin saatan näyttää väsyneeltä ja keski-ikäiseltä. Sisimmässäni asuu kuitenkin yhä myös nuori minä, ja siksi välillä on vaikea ymmärtää omaa ikäänsä.

Keski-ikäisenä voi luonnollisesti tehdä samoja asioita kuin nuorena, mutta esimerkiksi ravintoloissa juoksemista en enää jaksa ja eräänlainen nuoruuden levottomuus on kadonnut. Jokainen saa olla oma persoonansa, elää ja pukeutua niin kuin haluaa. Itsekin uskallan kulkea omia polkujani rohkeammin.

En käy töissä, sillä haluan olla kotona, kun toista luokkaa käyvä lapseni
pääsee koulusta. Muuten hän joutuisi olemaan yksin kotona päivät pitkät. Lapsellani on ollut sydänvika, joka on leikattu ja korjattu. Tämä on kenties tehnyt minusta hieman ylisuojelevan. Tapa kumpuaa osin myös minun ja puolisoni lapsuudenperheistä, sillä mummini kasvatti minut ja miehenikin äiti oli kotiäiti.

Harrastan bloggausta, mikä antaa yllättävän paljon. Vaikka olisin fyysisesti kotona, sisältyy elämääni muutakin kivaa puuhaa kuin kodin pyörittäminen. Blogimaailmasta löytyy aitoja sydänystäviä. Tuntuu mukavalta, että ensin tutustumme kirjoittamalla ja yhtäkkiä tapaamme toisemme kahvilla.

Odotan, että pysyisimme puolisoni kanssa eläkepäiviin asti terveinä ja virkeinä, jaksaisimme matkustaa ja hoitaa myös lapsenlapsia. Näin saisimme luotua heihin aidon siteen.

Kun lapset voivat hyvin, arki rullaa ja parisuhteessa saa toisinaan kahdenkeskistä aikaa, elämä on hyvää. Lapseni sydänvian ja onnistuneiden operaatioiden jälkeen olen saanut uutta perspektiiviä murheisiin. Myös tavallinen arki tekee hyvin onnelliseksi."

Kuka: Tiia Koivusalo, 46

Perhe: Mies, 8-, 10-, 18- ja 22-vuotiaat lapset ja koira

Ammatti: Ura pankkialalla, nyt kotiäiti

Harrastukset: Koiran kanssa lenkkeily, Minäkö keski-ikäinen -blogin pitäminen

On aikaa elää itselleen

"En keksi mitään, mitä keski-ikäisenä ei voisi tehdä. Minulla on ystäviä, jotka ovat esimerkiksi hypänneet benji-hypyn 70-vuotiaana. Harrastan kehräämistä ja ompelua, laulan Raakkujat-kuorossa, toimin Kehrääjien Killan puheenjohtajana ja vedän Anarkistimarttojen lukupiiriä. Olen koukussa kirjoihin, niitä täytyy aina olla yksi kesken ja pari odottamassa.

Kävelen aina töihin ja kaupungille. Kävely on meditatiivista, samoin kuin käsityöt. Matkustan pari kertaa vuodessa ystävieni luokse eri puolille Eurooppaa. Nyt kun lapseni ovat aikuisia ja maailmalla, minulla on enemmän aikaa elää vain itselleni.

Toisella tyttäristäni on pieni poika, jota tapaan viikoittain. Haen häntä päiväkodista, hoidan ja leikin hänen kanssaan. En ole kokenut isovanhemmuutta velvollisuutena, vaan minulle se on etuoikeus.

Työ vie ajastani ja energiastani tasan kahdeksan tuntia päivässä. Kun painan työpaikan oven kiinni, en enää edes muista koko työtä. Minulla ei ole syytä jäädä eläkkeelle ennen kuin on pakko. Kyse on kuitenkin enemmän rahasta kuin siitä, etten keksisi tekemistä. Olen vähän huolissani siitä, miten pieni eläkkeeni riittää.

Jotkut ikäpolveni ihmiset sanovat, että ovat jo vanhoja eivätkä enää jaksa sitä tai tätä. Uskon, että oikea asenne auttaa. Kun huomasin, että minun on vaikea leikkiä tyttärenpojan kanssa legoilla lattialla, aloin käydä kuntosalilla.

Ennen keski-ikäisinä pidettiin nykyistä nuorempia ihmisiä – viisikymppisille ostettiin lahjaksi keinutuoleja ja kävelykeppejä. Omat vanhempani olivat kuitenkin hyvin aktiivisia roolimalleja. Äitini toimi järjestöissä ja meni eläkkeellä kuiskaajaksi teatteriin. Olen näin aktiivinen varmaan osittain heidän ansiostaan."

Kuka: Sari Varilo, 63

Perhe: Kaksi aikuista tytärtä, 4-vuotias tyttärenpoika

Ammatti: Nuorten päihdetyöntekijä, kehruun ja kudonnan opettaja

Harrastukset: Kehrääminen, ompelu, lukeminen, kuorolaulu

Matkustan puolet vuodesta

"Kutsun itseäni elämäntapamatkailijaksi. Olen matkoilla noin puolet vuodesta, ja tähän mennessä olen käynyt jo 58 maassa. Tällä hetkellä asun Montenegrossa, jossa aion viettää muutaman kuukauden.

Työkseni ylläpidän netin keskustelupalstaa. Työhöni kuuluu palstan moderointi, markkinointi ja tekninen ylläpito. Minulla ei ole työaikoja, mutta yleensä työskentelen vähemmän kuin puolet normaalin päivätyön tuntimäärästä. Se näkyy tuloissani, mutta arvostan vapaa-aikaa ja minulle riittää, että tulen toimeen. Asun halvoissa majataloissa ja matkustan enimmäkseen edullisissa maissa, joten kuluni pysyvät kurissa.

Harrastan matkailua, valokuvausta, videokuvausta ja pyöräilyä ja käytän näihin harrastuksiini enemmän aikaa kuin työntekoon. Lisäksi aikaa kuluu matkablogin kimpussa. Bloggaaminen on minulle mielekäs tapa jakaa valokuvia ja videoita, eikä matkalla ole niin yksinäistä, kun lukijat ovat mukana.

Keski-ikäinen on mielestäni 40–59-vuotias ihminen, joka tekee paljon töitä, maksaa asuntolainaa, kasvattaa lapsia ja lihoo. Itse en ole mikään tyypillinen keski-ikäinen, ja koenkin eläväni juuri nyt enemmän itseni näköistä elämää kuin aiemmin. Vielä 15 vuotta sitten tein 50–60 tuntia töitä viikossa matkapuhelinmyymälän myymäläpäällikkönä.

Löysin matkailun elämäntavakseni, kun asuin puoli vuotta Ukrainassa, ja huomasin tulevani toimeen ylläpitämäni keskustelupalstan mainostuloilla. Silloin ymmärsin voivani tehdä työtä missä tahansa, enkä sen jälkeen enää kaivannut takaisin päivätyöhön stressaamaan.

Oma elämäntapani keski-iässä eroaa vanhempieni elämästä hyvin paljon. He kasvattivat kuusilapsisen perheen eivätkä harrastaneet matkailua. Onneksi he kuitenkin hyväksyvät elämäntapani."

Kuka: Esa Isopahkala, 49

Perhe: Vanhemmat, veli, neljä siskoa

Ammatti: Keskustelupalstan ylläpitäjä

Harrastukset: Bloggaus (matkablogi.fi), matkailu, pyöräily, valo- ja videokuvaus

70 % näkee keski-iän siirtyneen myöhäisemmäksi. Yhteishyvän lukijoiden mielestä keski-ikäinen on 40–65-vuotias.

Keski-ikäkyselyn tuloksia

Jutussa olevat prosenttiluvut ja harmaat nostot on kerätty Yhteishyvä.fi:n Keski-ikä-kyselystä tammi–helmikuussa 2015. Kyselyyn vastasi 2 149 lukijaa.

3 suurinta syytä siihen, miksi keski-ikä on siirtynyt myöhäisemmäksi:

1. Keskimääräinen elinikä on pidentynyt.

2. Yhä iäkkäämmät ovat terveempiä kuin ennen.

3. Ihmiset haluavat elää pidennettyä nuoruutta.


3 keski-ikää eniten luonnehtivaa asiaa:

1. Uskaltaa olla oma itsensä.

2. Ei enää hermoile pikkuasioista.

3. Jää mieluummin kotiin kuin lähtee juhlimaan.


3 asiaa, joita keski-ikäinen ei voi tehdä:

1. Lähteä au pairiksi ulkomaille.

2. Saada lapsia.

3. Juhlia aamuun asti.


Keski-ikäiset käyttävät eniten aikaa:

1. Työhön

2. Perhe-elämään

3. Harrastuksiin


Mitä keski-ikä on ja mitä keski-iässä ei voi enää tehdä?

"Keski-ikäisenä ei ole enää tärkeää mitä muut ajattelevat minusta, ei tarvitse tehdä vaikutusta ja voi olla oma itsensä. Nuoruuden levottomuus vaihtuu levollisuuteen, mutta joistakin tulee katkeria, jos elämä ei ole mennyt kuten odotti. Keski-iässä tehdään elämän välitilinpäätöstä."

"Keski-iässä lapset lähtevät kotoa ja omat vanhemmat ovat eläkeikäisiä."

"Keski-iässä on velaton, ja varoja on enemmän omaan itseen ja harrastuksiin."

"Keski-ikäinen ei voi pukeutua nuorisohepeniin."

"Keski-ikäinen ei voi olla ottamatta vastuuta omista tekemisistään."

"Keski-iässä ei voi enää harrastaa kaikkia nuoruuden urheilulajeja."

Lisää aiheesta