Talvi Mäntyharjulla: Millaista on suositun kesämökkikunnan arki?

Juna liukuu hitaasti hiljaisen asemarakennuksen viereen. Asemalaiturille kipakkaan pakkaseen astuu vain neljä toppavaatteisiin sonnustautunutta ihmistä. Täydeltä terältä paistava aamuaurinko saa puiden oksille kiteytyneen kuuran kimaltelemaan. Hieman rapistuneen rakennuksen seinässä lukee Mäntyharju.

Pakkasta on parikymmentä astetta. Raukeaa kylänraittia ja aukeaa toria katsoessa on hieman vaikea käsittää, millainen ihmisvilinä samoilla sijoilla käy noin puoli vuotta myöhemmin. Reilun 6 000 asukkaan Mäntyharju on Suomen vilkkaimpia mökkipaikkakuntia. Juhannuksena ja varsinkin heinäkuussa kunnan väkiluku jopa kolminkertaistuu. Kunnan alueella on lähes 4 800 mökkiä. Se on enemmän kuin vakituisesti asuttuja asuntoja.

"Oijoi, kesällä on ihan toista. On kukkamyyjää, marjakojuja, perunakauppiasta, vaatemyyjää ja torikahvilan oma parlamentti. Siksi odotan jo hiihtolomaviikkoa ja pääsiäisenä torille tupsahtavia mökkiläisiä", haaveilee torin ainoassa kojussa kalaa kauppaava Pirjo Niiranen.

Pienen kunnan yrittäjille mökkiläisten tulo tietää tervetullutta piristystä myyntiin. Kesän mökkiläispaljous turvaa talvellakin mäntyharjulaisille monipuolisemmat palvelut kuin muutaman tuhannen asukkaan taajamalta voisi ensisilmäyksellä odottaa. Keskustassa riittääkin erikoisliikkeitä naistenvaatekaupasta valokuvaus- ja kultasepänliikkeisiin.

Niin ja kesäinen toriparlamentti: talvisin se kokoontuu kunnantalon takana olevan kirpputorin kahviossa, kertovat kalakauppiaan tiskillä poikkeavat asiakkaat. Sanomisen tarve ei talvellakaan vähene, vaikka edustajia on vähemmän. Kesäsesongin aikaan myös mökkiläiset kertovat mielipiteensä maailmanmenosta torin istunnossa.

Potkukelkalla maailmalle

Punainen potkukelkka liukuu rauhallisesti kohti Mäntyharjun S-marketia. Rouva pujottelee kelkallaan sujuvasti parkkipaikalla seisovien autojen välissä. Aamupäivästä kaupan liukuovet avautuvat ja sulkeutuvat tasaista tahtia.

Moni asiakkaista pysähtyy aulaan läiskimään rahapelikoneiden painikkeita. Infotiskin vieressä suomen- ja venäjänkieliset Mäntyharju-esitteet odottavat ottajia.

"Aika hiljaista täällä on tähän aikaan vuodesta. Kesällä on toisin. Mökkiläistulvan vuoksi S-marketissakin työskentelee silloin tavallista enemmän väkeä. Piristää kummasti, kun joka paikassa on ihmisiä", kertoo myyjä Emma Nora.

Nuori nainen myöntää, että teini-ikäisenä kotikunnan talvet ja syksyt tuntuivat niin tylsiltä, että mielessä paloi halu päästä maailmalle.

"Sittemmin mieli on muuttunut. Nyt pienen pojan äitinä olen tyytyväinen, että jäin Mäntyharjulle. Lapsen on hyvä kasvaa täällä. Talvellakin on tarjolla paljon puuhaa, hiihtoladut ja luistinkentät ovat hienossa kunnossa ja luonto on lähellä. Vain harva mökkiläinen tietää esimerkiksi upeista laduistamme."

Kaupan ilmoitustaulu pullistelee ilmoituksia myytävistä sohvista. Lappusten seasta voi bongata mainoksen esimerkiksi linja-autokyydistä Kuopion Ikeaan tai sorkkahuollosta karjaeläimille. Löytyypä mäntyharjulaisten ylpeyden paikallisen heviyhtye Midnight Bulletin levynjulkistuskeikalle houkutteleva mainoskin. Elävä ilmoitustaulu on vireän kylän merkki.

Flunssan parantajat

Terveyskeskuksen odotusaulassa on unelias tunnelma. Hoitajat keskittyvät työhönsä, leikkinurkkauksen lelut nököttävät siistissä järjestyksessä, ja muutama sairas odottaa penkeillä vuoroaan. Ikkunan takana keskipäivä hämärtyy iltapäiväksi ja koululaiset potkuttelevat kelkoillaan kotiin päin.

Mökkikauden ulkopuolella mäntyharjulaisten terveydestä huolehtii kolme lääkäriä ja liuta hoitajia.

"Näin vuoden alussa flunssat, astma ja perussairaudet työllistävät meitä. Kesällä on enemmän pieniä tapaturmia, jotka ovat helppohoitoisia ja paranevat nopeasti. Siis hoitohenkilökunnalle kiitollisia tapauksia", kertoo ylilääkäri Antti Hoberg työpöytänsä takaa.

Kesäisin potilasmäärä kasvaa neljänneksen. Hoberg ja sairaanhoitaja Jaana Vitikainen eivät muistele kesää surkutellen, sillä ruuhkaisimpina aikoina työtaakkaa jakaa monta ylimääräistä käsiparia.

"Kesä tuo tähänkin työhön mukavaa vaihtelua, kun saa tavata uusia ihmisiä sekä potilaina että työkavereina", Vitikainen sanoo.

Nuoret kaipaavat kauppoja

Biljardipöydän luona melskataan, mutta 14-vuotias Nuutti Tanskanen viihtyy nuorisotila Askeleen sohvalla.

"Täällä me istutaan. Sitten ollaan myös kotona, käydään pelaamassa salibandya tai lasketaan mäkeä suksilla tai laudalla", Tanskanen kertoo mäntyharjulaisnuorison talvisista puuhista.

"Teini-ikäisille Mäntyharju on vähän liian pieni paikka. Mutta en minä kauhean isostakaan välitä, esimerkiksi Helsinki olisi liian iso. Eniten nuoret kaipaavat tänne laskettelumäkeä ja lisää kauppoja."

Vaikka kesäisin Tanskasen kotikulmille tulee paljon uutta väkeä, hän viihtyy omien kavereidensa seurassa. Nuorukaisen mukaan mäntyharjulaiset eivät ole tekemisissä mökkiläisnuorten kanssa. Syytä eriseuraisuuteen hän ei tiedä.

Mitä sitten mökkiläiset eivät nuoren miehen mielestä tiedä Mäntyharjusta? Pitkän tovin mietittyään hän vastaa:

"Eipä täällä kai mitään semmoista erityistä ole."

Sillä aikaa Mäntyharjun päälle on laskeutunut pimeys. Katuvaloista lankeaa autojen sileäksi rullaamalle tielle valokeiloja. Kulkijoita ei näy.

Taideresidenssejä taidekeskus Salmelassa

Kierros Mäntyharjussa jatkuu kauemmas keskustasta. Suuren keltaisen puukirkon naapurissa järven rannalla hehkuu mintunvihreä pitsihuvila, taidekeskus Salmela.

Kaksi lämpimiin villavaatteisiin pukeutunutta nuorta naista on ovella vastassa. Helsinkiläiset kuvataiteilijat Eeva Honkanen ja Johanna Lumme viettävät Salmelassa taiteilijaresidenssissä muutaman talvisen kuukauden.

Majoitus ja ateljeet on perustettu näyttelysaleihin, jotka ovat talvikauden tyhjillään. Honkasen työhuoneessa maalitäplien läikittämät ruskeat pahvilevyt peittävät kylmää hohkaavaa lattiaa. Seinille Honkanen on teipannut pieniä luonnoksia. Nurkassa roikkuu kookas eläinaiheinen piirrostyö, toinen parimetrinen on juuri tekeillä.

"Täällä voi rauhoittua, eristäytyä ja keskittyä työhön ihan eri tavalla kuin Helsingissä. Ulkoilu ja luonto piristävät ja antavat kummasti puhtia", Honkanen kertoo.

"Nyt taide rytmittää elämää eikä toisin päin. Täällä pääsee irti nettielämästä ja heti aamulla voi ryhtyä maalaamaan", Lumme jatkaa.

Moni muukin on innostunut rauhallisten kuntien tarjoamista talvimahdollisuuksista. Viime vuosina useiden mökkipaikkakuntien rannoille, kuten Pyhäjärven ja Kallaveden rannoille, on noussut talvi-asuttavia mökkejä.

Muutaman Mäntyharjussa vietetyn viikon perusteella Honkanen ihastelee etenkin paikallisten ystävällisyyttä. Ihmiset jäävät mielellään juttelemaan.

"Kukaan ei ole vierastanut meitä muualta tulleita. Esimerkiksi kun etsin jumppasalia, sain heti auliita neuvoja ohikulkijoilta", hän kiittelee.

Piipahdus talviuntaan uinuvaan mökkikuntaan voi siis olla paikallaan. Se palkitaan ainakin ystävällisyydellä ja kirpakalla annoksella kaunista talvimaisemaa.

Mäntyharjun talvesta kertova juttu on tehty kevättalvella 2015.