Harva nuori syö siviilissä yhtä mallikkaasti kuin armeijassa, sanoo Puolustusvoimien ruokahuollosta vastaava Elvina Liukkonen

Elvina Liukkonen on paljon vartija. Hän vastaa Puolustusvoimien ruokahuollosta. Armeija ruokkii päivittäin noin 17 000 ruokailijaa, ja joukossa on niin asevelvollisia kuin kantahenkilökuntaa. Annoksia syntyy vuorokaudessa huimat 70 000. Asevelvollisille tarjolla on kaikkiaan neljä ateriaa päivässä: aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala.

Liukkosen työ keskittyy suuriin linjoihin, valtakunnallisen ruokahuollon ohjaukseen ja suunnitteluun. Käytännön toteutuksesta eli reseptiikasta, ruokalistojen laadinnasta ja ruoanvalmistuksesta vastaa Leijona Catering.

”Minä en siis päätä, että tiistaina syödään makaronilaatikkoa”, Liukkonen kertoo.

Ruokahuollon palvelupäällikön työhuone sijaitsee Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnassa Tampereella. Liukkonen aloitti armeijan leivissä jo 1990-luvun lopulla, jolloin hän opiskeli suurtalouskokiksi ja oli työharjoittelussa Parolan Panssariprikaatin ruokalan keittiössä. Sittemmin tie on vienyt ravintolapäällikön työn kautta nykyiseen tehtävään.

Liukkonen kertoo seuraavaksi armeijan ruokahuollon tärkeimmistä periaatteista.

1. Armeija marssii vatsallaan

”Tämä vanha lausahdus todellakin pitää paikkansa. Asevelvollisilla riittää tehtäviä ja harjoituksia aamusta iltaan. Jos ei syö kunnolla, ei jaksa ja motivaatiokin kärsii.

Ateriat on suunniteltu huolella niin, että ne täyttävät kaikki ravitsemukselliset tarpeet. Energiaa on riittävästi, vaikka kulutus voi olla suurtakin. Huomioimme myös sen, että varuskunnassa ollessa energiaa ei kulu yhtä paljon kuin taisteluharjoituksissa.

Ruokalistoja ja muonapakkausten koostumuksia suunnitellessa Leijona Catering ottaa huomioon myös ruokailijoiden mieltymyksiä. Jos näyttää siltä, että joku ruokalaji ei mene kaupaksi, sen tilalle kehitetään vastaisuudessa jotain muuta. Yleisön suosikkeja ovat vanhat tutut: makaronilaatikko, lihapullat sekä hernekeitto ja pannukakku.

Mutta myös ajan henki ja trendit näkyvät armeijan ruokahuollossa. Silakkalaatikko on saanut väistyä chilimarinoidun broilerin tieltä. Kerran viikossa tarjolla on kasvisateria. Kasviproteiineja on lisätty moniin liha- ja kalaruokiinkin. Myös kasvisaterian ravintoarvot ovat kohdallaan.

”Silakkalaatikko on saanut väistyä chilimarinoidun broilerin tieltä.”

Lisääntyneet ruoka-aineallergiat ja erityisruokavaliot vaikuttavat nekin tarjontaan. Jokainen saa varmasti itselleen sopivaa ruokaa.

Taistelumuonapakkausta kootessa on niin ikään otettu huomioon varusmiesten ja -naisten palaute.”

2. Ruokahuollon pitää toimia tilanteessa kuin tilanteessa

”Puolustusvoimien perimmäinen tarkoitus on olla valmiina puolustamaan Suomea. Ruokahuolto tekee tätä valmistautumista samalla tavalla kuin koko muu Puolustusvoimat. Meillä on suunnitelmat valmiina kaikenlaisiin tilanteisiin.

Vaikka päällä ei olisikaan kriisi tai jonkinlaiset poikkeusolot, riittää ruokahuollolla lukuisia erilaisia tilanteita ja olosuhteita, joissa kaikissa pitää saada ruokaa tarjottua. Puolustusvoimat toimii maalla, merellä ja ilmassa vuoden jokaisena päivänä, kaikenlaisissa sääolosuhteissa.

Puolustusvoimilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota asevelvollisille neljä ateriaa päivässä.

Kenttäruokailut ovat meille tuttua rutiinia. Maastossa on ruokailtu niin kauan kuin Suomella on ollut oma armeija.

Kenttäruokailusta huolehtivat sotilaskeittäjät. He ovat asevelvollisia, jotka ovat saaneet koulutuksen tehtäväänsä. He valmistavat ruoan kenttäkeittimellä maastossa.

Taistelumuonapakkauksesta varusmiehet ja -naiset valmistavat itse omat ateriansa. Ateriapussiin pitää lisätä vain kuuma vesi.

Muonapakkauksia suunnitellessa on otettu huomioon ravitsemuksen lisäksi myös se, paljonko pakkaus painaa. Koetamme pitää kantamukset mahdollisimman keveinä.”

3. Ruokahetki on muutakin kuin energian tankkaamista

”Asepalveluksessa nuoret miehet ja naiset syövät hyvin säännöllisesti ja terveellisesti. Harvalla on ravitsemus yhtä hyvällä mallilla siviilissä. Armeijassa vietetty aika onkin monelle nuorelle aikuiselle sopiva hetki muuttaa elintapojaan aiempaa parempaan suuntaan. Moni saa ruokalautasen äärellä oivalluksia hyvästä ruokavaliosta.

Leijona Catering pitää alokkaille infotilaisuuden, jossa käsitellään muun muassa ravitsemusta.

”Moni saa ruokalautasen äärellä oivalluksia hyvästä ruokavaliosta.”

Armeijan ruokahuollon vaikutus ikäluokan ruokatottumuksiin voi olla merkittävämpi kuin äkkiseltään ajattelisikaan. Vuosittain palvelukseen astuu noin 21 000 nuorta aikuista.

Toisaalta ruokahetki on tervetullut tauko rankkojenkin harjoitusten väliin. Se on hetki hengähtää, jutella oman porukan kanssa tai vilkaista puhelimesta, mitä maailmalla tapahtuu. Etenkin iltapalalla asevelvollisilla on aikaa tutustua toisiinsa ja vaihtaa ajatuksia. Ruokailu on sosiaalinen ja yhteisöllinen tapahtuma.

Oman säväyksensä ruokailuun tuo ympäristö. Ruokasalissa se on erilainen kuin keskellä metsää. Kylmässä pakkasessa pakillinen kuumaa keittoa voi maistua tavallistakin paremmalta.”