Baltic Sea Action Groupin strategiajohtaja Pieta Jarva kertoo omasta suhteestaan Helsinkiin:
”Helsingissä meri on jokaisen kaupunkilaisen ulottuvilla. Ei tarvitse mennä pitkälle päästäkseen meren rannalle tai luontoon.
Olen aina asunut lähellä merta, ja se on minulle oleellinen osa Helsinkiä. Meri on minusta kunnioitusta herättävä ja vähän pelottava, jylhä elementti. Ihmiselle tekee hyvää tulla arkipäivän keskelläkin muistutetuksi siitä, että on luontokappale itsekin. Itämeri muistuttaa minua siitä.
Koen merellisissä maisemissa samaa vapauden tuntua, jonka voin kokea vaeltaessani tunturimaisemissa. Kun näkee pitkälle, ajatuksetkin avartuvat.
Kun meri jäätyy talvella, sen päällä voi kävellä, ja eteen aukeaa kaunis tyhjyys. Tämä hämmästyttää maailmalla.
Asun perheenikanssa Pohjois-Helsingissä Ala-Malmilla. Koen, että saan omalla asuinalueellani päivittäin hienon merellisen viestin. Talomme vieressä virtaa Longinoja, Vantaanjoen kunnostettu sivuhaara. Taimenet nousevat sinne kutemaan Itämerestä, ja sieltä voi syksyisin bongata lähes 80-senttisiä taimenia.
Teemme perheen kanssa paljon retkiä luontoon. Esimerkiksi Kallahden niemen harju Vuosaaressa on harvinaisen kaunis paikka, jossa on ihana hiekkaranta, luontopolku ja rantaniitty. Kevään ensimmäinen eväsretki tehdään aina sinne.
Työ syventänyt merisuhdetta
Itämeri-suhteeni on syventynyt entisestään viime vuosina, kun olen saanut työskennellä ympäristökriisien ratkaisemiseksi ja meren hyväksi.
Teemme Baltic Sea Action Groupissa eli BSAG:ssa Itämeri- ja ilmastotyötä niin maalla, merellä kuin pinnan allakin.
Toimme hiiliviljelyn Suomeen, jotta ruokamme voidaan tuottaa ympäristöystävällisemmin. Carbon Action -yhteistyössä on mukana yli tuhat maanviljelijää sekä huippututkijoita ja ruokaketjun yrityksiä, kuten S-ryhmä. Tarkoitus on sitoa ilmakehän hiiltä takaisin maaperään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja pitää ravinteet pellossa kasvien käytössä ja poissa Itämerta rehevöittämästä. Samalla parannetaan satovarmuutta ja ruokaturvaa.
Olemme myös tuoneet merenkulkualan toimijat yhteen ratkomaan sitä, miten rahtialusten vessavedet saataisiin hyötykäyttöön. Joka päivä suuri määrä rahtilaivoja päästää jätevetensä Itämereen täysin laillisesti. Käynnistimme kokeilun, jossa laivojen jätevesistä tuotetaan biokaasua raskaan liikenteen käyttöön.
Tärkeät suojelualueet
Itämeren meriluontoa vaalitaan erilaisilla suojelualueilla, kuten kansallispuistoilla, jotka on usein valittu meren pinnan päällisten arvojen perusteella. Eniten luonnon kannalta arvokkaita vedenalaisia alueita on rantojen läheisyydessä. Koska ne ovat usein yksityisessä omistuksessa, tarvitaan myös yksityisiä suojelualueita. Me Baltic Sea Action Groupissa olemme mukana perustamassa Saaristomeren suurinta yksityistä suojelualuetta Gullkronan saaren ympärille. Alueella suojellaan vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta 4800 hehtaarin verran. Se vastaa melkein 20 kertaa Malmin lentokentän kokoa. Yksityisten merellisten suojelualueiden keskikoko on paljon pienempi, noin 270 hehtaaria.
On tärkeää mennä pinnan alle ja suojella luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita. Näin varmistamme, että Itämerelle ominaiset lajit selviävät. Jos meren tilaa saadaan parannettua, lajit voivat alkaa uudelleen levitä näiltä suojelluilta alueilta takaisin muuallekin.
Helsingissä kuunnellaan myös asukkaiden ehdotuksia luontokohteisiin liittyen. BSAG oli mukana asukkaiden ehdottamassa OmaStadi-hankkeessa, jossa muutimme turhia nurmikoita hiiltä sitoviksi niityiksi eri puolilla kaupunkia. Hoitoa vähentämällä maaperästä voi paljastua oikea siemenpankki. Monipuolista kasvustoa on alkanut nousta esimerkiksi Itäväylän varrelle ja Arabian rantapuistoon. Erilaiset pörriäiset saivat lisää elintilaa. Näin luonto monipuolistuu, kun sille annetaan tilaisuus.”