Kouluruokailu ja ravintoloiden kiertävät sillivoileivät nostavat muistot pintaan museossa – poimi tärpit Makuasioita-näyttelyyn

Tiesitkö, että vielä vuonna 1951 asiakas ei saanut notkua juomineen baaritiskillä?

Ensimmäiset baarijakkarat ilmestyivät suomalaisiin ravintoloihin vuonna 1952, jolloin Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset. Aiemmin alkoholin nauttiminen baaritiskillä ei ollut sallittua. Moinen tapahan olisi voinut johtaa ravintola-asiakkaat hunningolle. Kisaturisteille haluttiin kuitenkin esitellä sivistynyttä ja modernia suomalaista ravintolakulttuuria, johon kuului myös juoman siemailu huolettomasti baaritiskiin nojaillen.

Muun muassa tämä fakta selviää Hotelli- ja ravintolamuseon Makuasioita-näyttelyssä Helsingin Kaapelitehtaalla. Huolella rakennettu näyttely tarjoaa rautaisannoksen tietoa suomalaisesta ruoka- ja juomakulttuurista sekä sen muutoksesta kautta aikain. Erityisenä teemana näyttelyssä ovat erilaiset syömisen ja juomisen paikat.

Lapset ja pienoismallien ystävät ihastuvat taatusti näyttelyssä esillä olevaan 1900-luvun alun hotelliin. Nukkekodin mittakaavaan rakennettu varhainen hotelli pursuaa mietittyjä yksityiskohtia valaisevista kristallikruunuista pikkuruisiin astioihin.

Oikeiden 1900-luvun alun hotellien pohjapiirroksia mukaillen rakennettu pienoismalli paljastaa, että reilu sata vuotta sitten hotellit olivat enemmän ravintoloita kuin hotelleja. Varakas väki tuli hotellin ylellisesti sisustettuun suureen ruokasaliin juhlimaan ja viettämään aikaa. Vuodepaikkoja hotellissa oli vain muutama.

”Juuri hotellit olivat niitä paikkoja, joihin saattoi mennä syömään hienosti. Ruokalajeja saattoi olla yli kymmenen”, näyttelyopastuksia vetävä yleisötyön päällikkö Merja Nummi kertoo.

1950-luvun kouluruokailuun voi museossa eläytyä istahtamalla katetun pulpetin ääreen. Kouluruokailu on myös yksi Merja Nummen omista suosikeista.

”Tämä paikka saa kävijät aina kertomaan omista kouluruokailumuistoistaan. Moni esimerkiksi kertoo jemmanneensa pahana pitämäänsä ruokaa ruokalan lämpöpatterin väliin tai taskuunsa. Kertoipa joku maksapihvin päätyneen taskun kätkössä pesukoneeseen asti”, Nummi naurahtaa.

Suomi oli vuonna 1948 ensimmäinen maa maailmassa, joka alkoi tarjota kaikille koululaisille ilmaisen lämpimän aterian koulupäivän aikana. Jo ennen tätä monet koulut tarjosivat ruokaa köyhien perheiden lapsille. Alun perin kouluruokailun avulla koetettiin puuttua sangen monia suomalaislapsia vaivanneeseen aliravitsemukseen.

Kouluruokailun lisäksi alkoholi palauttaa monien museovieraiden mieleen muistoja. Erilaiset alkoholin ostamiseen liittyvät rajoitukset ja säännöt ovat hyvin etenkin varttuneen väen muistissa.

Nykyisin Alko ja yrmeä palvelu eivät tunnu oikein sopivan yhteen, mutta vielä muutama vuosikymmen sitten Alkon myyjältä ei hymyä herunut. Myymälässä asioiminen saattoi monia jännittääkin.

”Tiskillä piti osata kertoa tarkkaan, mitä haluaa ostaa. Ei ihme, että Jaloviina ja Koskenkorva kävivät kaupaksi vaikeasti lausuttavien ranskalaisten viinien sijaan. Vasta 1960-luvulla myyjät saivat suositella asiakkaille viinejä, kun viranomaiset halusivat kansanterveyden nimissä totuttaa suomalaisia miedompiin juomiin”, Nummi selittää.

Väreillä ilottelevat ravintoloiden lasten menut ja ensimmäiset käynnit ravintolassa ovat painuneet monen mieleen. Näyttelyssä on esillä muun muassa Makkaratalossa sijainneen ravintola Omenapuun lasten lista 1990-luvulta sekä ravintola Tornin lista 1960-luvulta.

Vuonna 1966 Torni tarjoili lapsille muun muassa Kippari-Kallen pinaattiohukaisia ja Haltiattaren lihapullia. Mahtavatko nämä herkut löytyä uudistuneen Tornin listalta?