Takaa-ajoja, aggressiivisia ihmisiä tai eläimiä ja pelottavia zombeja. Päivän päätteeksi näemme mitä kummallisempia unia. Osa niistä voi olla hyvinkin pelottavia, toiset muulla tavoin tunnelmaltaan voimakkaita. Harvoin kuitenkaan uneksimme ihan arkisista asioista.
"Aivot käsittelevät unen aikana menneen päivän tapahtumia. On kuitenkin aina suuri arvoitus, minkälaisina nämä aivojen työstämät tapahtumat näyttäytyvät unissa. Unilla ei sinänsä ole suurta merkitystä, vaan ne ovat täysin luonnollinen osa aivojen normaalia toimintaa", toteaa tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Miksi sitten näemme unia? Tähän kysymykseen ei ole suoraa vastausta, vaikka asiaa on yritetty tutkia tieteellisesti. Tutkimuksissa on kuitenkin Turun yliopiston erikoistutkija Katja Vallin mukaan laadittu erilaisia mahdollisia teorialuokituksia.
Yhden tällaisen luokan mukaan unet ovat aivojen yöllisestä toiminnasta syntyviä sivutuotteita. Tällöinkin aivomme pyrkivät rakentamaan yksittäisistä, satunnaisesti aktivoituvista muistikuvista toimivia kokonaisuuksia – samalla tavalla kuin valveilla. Näin syntyvät juonelliset unet.
Sen sijaan psykologiassa suosittujen teorioiden mukaan unet suojelevat ja ylläpitävät ihmisen mielenterveyttä. Esimerkiksi kun valveilla tapahtuu jotakin hyvin ikävää, tapahtumaa käydään usein läpi terapeutin kanssa. Terapian avulla tapahtuma yhdistetään vanhoihin muistoihin ja ikään kuin sopeudutaan tapahtuneeseen. Samalla tavalla unissa käydään läpi ikäviä asioita, ja unet toimivatkin eräänlaisena yöllisenä psykoterapeuttina.
"Mutta mikään ei todista, että unien ansiosta voisimme psyykkisesti paremmin, pikemminkin päinvastoin. Jos ihmiselle on tapahtunut jotain traumaattista, hän näkee siitä usein toistuvasti painajaisia ja traumatisoituu unessa yhä uudelleen", Katja Valli toteaa.
Tosielämän harjoittelua
Valli tutkii ryhmänsä kanssa erityisesti niin sanottuja evolutiivisia uniteorioita. Niiden mukaan unissa harjoitellaan sellaisia taitoja, jotka ovat auttaneet jo esi-isiämmekin säilymään hengissä ja selviytymään sosiaalisessa ympäristössä.
Ihmiset näkevät unia esimerkiksi takaa-ajoista, hyökkäyksistä ja ikävistä tapahtumista, jotta voisivat harjoitella sekä fyysisiä että sosiaalisia selviytymistaitoja.