Suvaitsevainen, kunnioittava, sympaattinen ja helpostilähestyttävä. Adjektiivit eivät ole seuranhakuilmoituksesta vaan isännöitsijä Ilkka Saarisen määritelmä hyvälle naapurille.
"Näiden lisäksi naapurin tulisi olla joustava ja hyväksyä myös ne ihmiset, jotka eivät ole tällaisia", Saarinen summaa.
Liki kolmekymmentä vuotta isännöitsijänä työskennellyt tamperelainen on ehtinyt nähdä niin idyllistä auvoa kuin ilmiriitaakin. Kun asutaan tiiviisti, elämä tulee pakostikin toisen reviirille.
Tutkija Antti-Jussi Kouvo Turun yliopistosta sanoo, että naapuruuteen liittyy jatkuvaa rajanvetoa, sillä suhteen laatua on monesti vaikea määrittää. Vaikka naapureiden tunteminen tuo turvaa, yleinen käsitys on, ettei heidän kanssaan haluta olla liian läheisiä.
"Monesti sanotaan, että hyvä naapuri sijoittuu ystävän ja muukalaisen välimaastoon. Naapuriin halutaan pitää kohtelias etäisyys ja välttää henkilökohtaisiin asioihin puuttumista", Kouvo kertoo.
Hän pohtii, että naapurisuhde on oikeastaan perin kummallinen. Toisista ei tiedetä välttämättä kuin sukunimi, mutta silti jaetaan monenlaisia intiimejäkin yksityiskohtia, kuten jätekatoksen roskat, asunnosta kantautuvat äänet ja tieto siitä, millaisille vierailijoille ovi avataan.
"Erityisesti keskiluokkaisia asuinalueita tutkittaessa on havaittu, että asukkaat haluavat puuttua mahdollisimman vähän toistensa asioihin."
Melu hiertää naapureiden välejä
Turun yliopiston sosiologian oppiaineessa toteutettiin vastikään Naapurisuhteet ja kiistat nyky-yhteiskunnassa -tutkimus. Tutkimusta luotsannut professori Hannu Ruonavaara kertoo, että naapurustoissa viihdytään kuviteltua paremmin.
"Media nostaa helposti otsikoihin räväköitä naapuririitoja, mistä voi saada käsityksen, että sellaisia olisi paljon. Valtaosa ihmisistä asuu kuitenkin sovussa."
Yli kahdensadan taloyhtiön isännöintiä hoitanut Ilkka Saarinen allekirjoittaa tutkimustuloksen.
"Mutta silloin, kun otetaan yhteen, on piru irti eikä riitoja arkailla puida jopa oikeudessa", Saarinen kertoo.
Yleisimmin naapureiden välejä hiertää melu, mutta kiistoja saadaan aikaiseksi niin tupakansavusta, roskaamisesta kuin väärin lajitelluista jätteistä.
"Myös etnisten mausteiden hajusta valitetaan ajoittain, mutta tällöin taustalla on usein muutakin sietämättömyyttä. Jos osapuolet eivät edes yritä ymmärtää toisiaan, voi jo trampoliinista tulla symbolinen kysymys", Saarinen miettii.
Hän on huomannut, että talouden taantumat ja nousukaudet näkyvät naapurien väleissä. Parin viime vuoden aikana isännöitsijään on otettu herkästi yhteyttä.
"Kun menee hyvin, pikkuasioihin ei jakseta puuttua. Mutta heti, kun omassa elämässä menee huonommin, alkaa naapurinkin touhu helposti ärsyttää."
Hyvä naapuri sijoittuu jonnekin ystävän ja muukalaisen välimaastoon.
