Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Oma koti kullankallis: Näin kaksi perhettä sai omien toiveidensa mukaisen talon

Teksti:
Lena Nelskylä ja Yhteishyvän toimitus
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 3.7.2018
|
Muokattu: 31.8.2020
Omien toiveiden mukaan rakennettu talo on monelle suomalaiselle isotöinen haave. Kolehmaisten koti valmistui Vantaan asuntomessualueelle, ja Harjujen hirsitalo nousi lapsuuden maisemiin Jalasjärvelle.

"Pääsisipä jo kylpemään", Pasi Kolehmainen huokaa ja potkaisee pientä kivenlohkaretta kengänkärjellään. Alkukesästä Kolehmaisten viisihenkisen perheen pihalla kaikki oli vielä sen verran kesken, että ulkoporealtaan ajatteleminen vaati mielikuvituksen lisäksi ison annoksen kärsivällisyyttä. Ennen kuin Kolehmaisten perhe pääsee muuttamaan uuteen kotiinsa, heidän on avattava sen ovet heinä-elokuussa kuukaudeksi kymmenilletuhansille uteliaille.

"En osaa sanoa, onko kärsivällisyys kasvanut vai vähentynyt tässä projektissa", Miia Kolehmainen sanoo ja nauraa.

Muuttoajatukset polttelevat jo kovasti mielessä, sillä uusi koti on sisältä loppusiivousta vaille valmis.

"Olisimme varmaan jo kantamassa sohvaa olohuoneeseemme, ellei messuja olisi", Miia Kolehmainen toteaa.

Ennen kuin Kolehmaiset alkoivat rakennuttaa taloa Vantaan Kivistöön, olivat he ehtineet muuttaa muutaman vuoden välein perheen koon ja tilantarpeen kasvaessa. Ajatus omien toiveiden mukaisesta talosta alkoi vähitellen houkutella yhä enemmän, mutta sopivan tontin etsimiseen kului pääkaupunkiseudulla yli vuosi.

"Alueen tuli olla sopivan pieni ja kylämäinen mutta kuitenkin palveluiden lähellä. Etsimme tonttia aluksi Espoosta, mutta siellä hinnat olivat meidän budjetillemme liian korkeita", Miia Kolehmainen kertoo.

Apukäsiä työmaalla

Kun Kolehmaiset sitten kuulivat asuntomessualueen tonttiarvonnasta, he päättivät kokeilla onneaan. Arpaonni oli suosiollinen ja tonttikaupat tehtiin vuoden 2013 alkukesällä.

Mieleinen talopaketti löytyi helposti, ja perhe sai pohjaratkaisua tehtäessä yhtä vaille kaikki toiveensa läpi.

"Olisimme toivoneet saunaan ikkunaa. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska autotalli oli pakko sijoittaa juuri siihen kohtaan", Pasi Kolehmainen kertoo.

Saunan ikkunattomuutta pehmennettiin vaaleilla lauteilla. Toisaalta tuskinpa perhe muutenkaan malttaisi istuskella löylyissä kovin pitkään ulkona houkuttelevan porealtaan takia.

Varsinaisesti talon rakentaminen annettiin ammattilaisten käsiin, mutta Kolehmaiset ovat auttaneet työmaalla viikoittain parhaansa mukaan. Viimeksi he kokosivat makuuhuoneen kaapistoja.

Pihan Kolehmaiset ovat päättäneet hoitaa kuntoon ystävien avustuksella, sillä jostakin piti euroja kahmivassa projektissa säästää.

"Koko homma on kestänyt todella pitkään, ja siksi välillä tuntuu epätodelliselta ajatella, että asumme täällä joskus ihan oikeasti", Miia Kolehmainen pohtii lopuksi.

Ehdottomasti itse

Kolmekymppiset Mari ja Juha Harju tietävät, että talonrakennusprojektiin käytetty aika ja vaiva tulevat korkojen kera takaisin. Pariskunta päätti palata takaisin lapsuuden maisemiin Etelä-Pohjanmaan Jalasjärvelle ja muutti noin vuosi sitten itse rakentamaansa unelmien hirsitaloon.

Harjujen yhteisenä haaveena oli ollut jo pitkään omakotitalo, jossa aamuaurinko paistaa keittiöön ja valoa riittää illalla takapihan terassilla.

"Ei tullut edes mieleen, että olisimme ostaneet valmiin talon", Juha Harju sanoo.

"Minäkin olen aina ajatellut, että haluan uuden ja ihan oman kodin", Mari-vaimo täydentää.

Päätös oman talon rakentamisesta oli Harjuille itsestään selvä. Sen sijaan pidempään he pohtivat sitä, millainen talosta tulisi. Talovalmistajien kuvastot kuluivat puhki jo opiskelija-asunnon sohvalla Tampereella, ja joka kesä vierailtiin asuntomessuilla.

Hiljalleen suunnitelmat selkeytyivät: kaksikerroksinen hirsitalo, vaaleat pinnat, paljon avaraa tilaa ja suuret ikkunat.

"Muokkasimme valmiista talopaketista meidän näköisemme. Muutimme esimerkiksi huonejärjestystä ja siirsimme takan paikkaa. Minulla oli visio ja Juhalla käsitys, miten se toteutetaan", Mari Harju sanoo.

Aamulla ja illalla raksalle

Tietokoneohjelman mallikuvat talosta muuttuivat todeksi syksyllä 2013, kun talovalmistajan rekka kippasi Harjujen hankkimalle tontille ensimmäisen rakennuserän.

"Hirsiä oli kaikkiaan 40 isoa pakettia. Mietin, miten ihmeessä löydämme oikeat palat kohdalleen. Talkoilla eli pohjalaisittain kökällä saimme talon kehikon pystyyn pätevän pystytysmestarin johdolla", Juha Harju muistelee.

Kökkä hoidettiin perinteisesti ruokapalkalla. Juhan äiti vastasi muonapuolesta, jotta pariskunta ystävineen pystyi keskittymään rakentamiseen. Intoa olisi ollut kasata taloa pidemmällekin, mutta lokakuun pimeys iski vastaan ja työt hoidettiin aamun valjettua loppuun.

Luokanopettajana työskentelevä Juha Harju oli työskennellyt useana kesänä rakennustyömailla, joten kynnys oman talon rakentamiselle ei ollut liian korkea. Jokainen työvaihe oli tuttu, ja tiedossa oli aina joku, jolta kysyä apua.

"Tykkään tehdä käsilläni, joten rakentaminen oli oikeastaan hyvää vastapainoa työlleni. Mieli lepäsi, kun näin työn etenevän päivittäin", Juha Harju kertoo.

Vaimokin vaihtoi usein työpäivän päätteeksi lääkärintakkinsa raksatamineisiin.

Koska talonrakennus oli erittäin isotöinen projekti, oli kummallekin selvää, että vapaa-ajan menot järjestetään sen ehdoilla. Projekti kahmaisi niin suuren osan pariskunnan ajasta, että he huomasivat käyvänsä lähinnä nukkumassa kolmen kilometrin päässä sijaitsevassa vuokra-asunnossaan. Kun talon alakerta oli saatu asuttavaan kuntoon, pari pakkasi muuttokuorman. Yläkerran valmistuminen sai vielä odottaa.

"Talonrakennusprojektissa täytyy hyväksyä se, että vaikka talo tulisi vihdoin valmiiksi, aina on jotain tehtävää. Elämäkin jatkuu koko ajan, vaikka unelmia saataisiin toteutettua", Mari Harju muistuttaa.

Pari kertoo, että talo alkoi tuntua kodilta jo siinä vaiheessa, kun keskelle rakennustyömaata tuotiin termarin sijaan kahvinkeitin.

"Ajattelin, että tässä me sitten jatkossa istumme juomassa kahvia. Omassa kodissa", Mari muistelee.

Harjujen koti on suunniteltu niin, että sen neliöihin mahtuu myös iloisia perheuutisia. Perheen uusi tulokas, kesävauva, rauhoittaa projektin joksikin aikaa, mutta jo syksyn aikana yläkertaan valmistuu lastenhuone.

Kolehmaisten ja Harjujen vinkit talonrakennukseen

  1. Pohdi tarkkaan, kuka tekee. "Oikean talovalmistajan ja rakennusyhtiön etsimiseen kannattaa käyttää kunnolla aikaa. Sopivimmat vaihtoehdot on hyvä kilpailuttaa. Talon rakentaminen on elinikäinen investointi, joten sopimuksia ei tule tehdä kiireellä. Mieti myös, kuinka paljon voit tehdä itse, missä töissä saat kavereilta apua ja mikä osa vaatii tekijäkseen ammattilaisen."
  2. Budjetti ei pidä. "Vaikka kuinka laskisi ja ennakoisi, budjetti on aina rakennettu turhan optimistisesti. On todennäköistä, että talopaketin päälle tulee vielä useita kymppitonneja lisää kuluja."
  3. Kysy rohkeasti. "Talonrakentamiseen liittyy paljon asioita ja termejä, joita ei voi kysymättä tai opettelematta tietää. Hölmöjä kysymyksiä ei siis ole. On tärkeää, että kaikki osapuolet tietävät tarkasti, missä mennään."
  4. Älä pihistele pintamateriaaleissa. "Halvalla saa halpaa ja kalliimmalla parempaa. Pintamateriaalien laaduissa on isoja eroja, ja tämä näkyy myös hintalapussa. Jos haluat, että esimerkiksi katto kestää ainakin 50 vuotta, älä säästele sen hankinnassa."
  5. Nauti myös rakennusvaiheesta. "Rakentamisesta voi nauttia, kun muistaa toteuttavansa unelmaa ja näkee asioiden edistyvän. Aina, kun hommat eivät etene tai vaikeuksia osuu kohdalle, kannattaa muistaa, ettei rakentaminen kestä ikuisesti."

Yhteishyvän lukijat kertovat talonrakentamisesta

  • 17 % lukijoista on rakentanut omaa taloa.
  • 63 %:lle oma talo on unelma.
  • 77 % pitää talonrakennusprojektia työntäyteisenä ja raskaana elämänvaiheena, josta kuitenkin on selvitty yhdessä.

3 suurinta syytä siihen, miksi rakensit / rakennutit oman talon:

  1. Niin saa juuri sellaisen talon kuin haluaa.
  2. Halusin omaa rauhaa.
  3. Halusin enemmän tilaa

3 suurinta syytä siihen, miksi et unelmoi omasta talosta:

  1. Haluan asua lähellä keskustaa ja palveluita.
  2. En jaksa huoltaa taloa ja pihaa itse.
  3. Olen aina asunut kerros- tai rivitalossa, joten en osaa kaivata omaa taloa.

Minkälaisia käytännön vinkkejä antaisit nyt talon rakentamista suunnitteleville tai parhaillaan rakentaville?

  • Kaikki rakentaminen vaatii aikansa. Jos väsymys iskee, kannatta rauhoittaa kiirettä. Talo kyllä valmistuu aikanaan. Mikään ei ole niin tärkeää rakentamisessa, että sen takia perhesopu kannattaa pilata.
  • Laskekaa budjetti yläkanttiin. Miettikää talon sisustusta ja kokoa pitkällä tähtäimellä.
  • Vertailkaa rauhassa ja miettikää tarkkaan talon muunneltavuutta, kuten huonejakoa, elämäntilanteiden muuttuessa.
  • Tehkää kaikista sopimuksista kirjallinen paperi ja ottakaa kaksi oikeaksi todistettua valokopiota itselle, jos/kun tulee epäselvyyksiä toimitus- tai muissa asioissa.
  • Haastattele mahdollisimman monta oman talon rakentanutta ja näytä omia suunnitelmia tutuille. Omille ajatuksilleen sokeutuu helposti, kun pyörittelee samoja asioita päässään.
  • Kannattaa kilpailuttaa ja hankkia kaikki tekijät ja materiaalit hyvissä ajoin, eikä vasta sitten, kun niille on jo tarvetta.
  • Tarvitaan pitkää pinnaa ja perheen yhteistä aikaa muuallakin kuin vain raksalla.

Kysely tehtiin Yhteishyvä.fi:ssä huhti–toukokuussa 2015. Kyselyyn vastasi 1 546 lukijaa.