Luutnantti Samuli Karjula sai esimieheltään tehtävän kehittää komppanian fyysistä suorituskykyä. Tehtävä oli Karjulalle mieluinen, sillä hän oli perehtynyt kadettikoulussa ravitsemus- ja liikuntatieteitten perusteisiin ja harrasti paljon liikuntaa.
Tästä on nyt kuusi vuotta aikaa. Menossa oli karppausbuumi ja keskustelu asiantuntijoiden välillä kävi kuumana. Virkamiehenä Karjula ei halunnut ottaa kantaa, joten hän päätti ottaa käyttöön varman aseen, kasvikset. Komppania saisi luvan puputtaa puoli kiloa vihanneksia päivässä.
Karjula pilkkoi itselleen joka päivä kulhollisen vihanneksia. Hän valitsi tuttuja lajeja, kuten tomaattia, kurkkua, keräsalaattia ja paprikaa. Niin tekivät muutkin, sillä 90 prosenttia Suomessa syödyistä kasviksista koostui vain kymmenestä lajikkeesta.
"Komppania sai luvan puputtaa puoli kiloa kasviksia päivässä."
Karjula päätti tehdä asialle jotain. Siitä syntyi Satokausikalenteri. Nyt hän kertoo, miksi jokaisen kannattaa syödä sen mukaisesti.
Kallis voi olla pahan makuinen
"Kun aloin syödä kasviksia säännöllisesti enemmän ja monipuolisemmin kuin ennen, aloin kiinnittää huomiota niiden makuun.
Jos ostin granaattiomenan heinäkuussa, se maksoi 17,90 euroa kilo ja maistui pahalta. Marraskuussa sama hedelmä maksoi kolme euroa kilo ja maistui mehevältä ja makealta. Innostuin ja aloin kirjata havaintojani taulukkoon, sillä halusin syödä kasviksia silloin, kun ne ovat edullisimmillaan ja maistuvat parhaalta.
Välillä yllätyin siitä, että maku ei vastannutkaan mielikuviani. Lapsuudessa kitkerä avomaankurkku oli muuttunut maukkaaksi. Syyksi paljastui kasvien jalostus, joka on tehnyt monesta kasviksesta makeamman ja siten useampaan suuhun sopivan. Opin, että kasviksia kannattaa maistaa monta kertaa."
Sesongissa oleva maistuu parhaalta
"Kasviskokeilun myötä perheemme arkiruokailu monipuolistui. Oli helppo katsoa taulukosta, mitä maukkaita kasviksia saisi juuri nyt edullisesti. Uudet raaka-aineet innoittivat tekemään uusia ruokia.
Vuositasolla muutos oli huima. Opin syömään esimerkiksi keltajuurta. Vuodessa taulukkoon kertyi tiedot 60 kasviksesta.
Viisi vuotta sitten olin saunomassa kotiseudullani Pattijoella Pohjois-Pohjanmaalla. Pyysin markkinointitoimiston omistavaa veljeäni taittamaan taulukosta julisteen jääkaapin oveen. Johannes ehdotti, että "tehhäänpä mieluummin seinäkalenteri". Hän patisti minua kasvattamaan kasvisten määrän sataan, koska se on komiampi luku.
Perustimme Johanneksen kanssa Facebook-sivun, jossa jaoin tietoa. Se sai lyhyessä ajassa parituhatta seuraajaa. Siitä innostuneena uskalsimme painaa ensimmäiset Satokausikalenterit myyntiin.
Jokainen tietää, että espanjalaisen tuontimansikan maku on kaukana kotimaisen mansikan mausta, eikä kukaan ylläty siitä, että egyptiläinen varhaisperuna maistuu ihan muulta kuin suomalainen uuden sadon pottu. Mutta sitä ei tulla ajatelleeksi, että nektariineilla, aprikooseilla ja sitruksilla on omat sesonkinsa.
Nyt Satokausikalenterilla on jo yli 84 000 seuraajaa Facebookissa. Kasvisten määrä kalenterissa on 170 ja mukana ovat myös kotimaiset kalat."
Satokausi tuo lautaselle vaihtelua
"Sillä, mitä kuluttaja näkee ensimmäiseksi kaupassa, on valtava merkitys kasvisten syönnin kannalta. Onko kaupassa vastassa aina tuttu tomaattiröykkiö vai joka kuukausi erilainen valikoima edullisia satokauden kasviksia?
Suomalaiset kadottivat luonnollisen kosketuksen satokausiin, kun kauppa 1990-luvun laman jälkeen vapautui ja liityimme EU:hun. Tuli uutuuden huumaa. Oli lesoa ostaa parsaa helmikuussa vain koska se oli mahdollista. Kaupatkin menivät tähän mukaan.
"Satokausi-ajattelu näkyy ravintoloiden ruokalistoissa."
Onneksi tähän on tullut muutos. Nyt kuluttajat opettelevat taas ostamaan kasviksia silloin, kun ne ovat tuoreimmillaan.
Satokausiajattelu on trendikästä ja näkyy esimerkiksi ravintoloiden ruokalistoissa. Instagramissa julkaistaan todella paljon kuvia sesongissa olevista kasviksista ja ruokabloggaajat rakentavat reseptejään sesonkien varaan."
Sesonkisyöminen on ympäristöteko
"Yhteistyö S-ryhmän kanssa alkoi kaksi vuotta sitten, kun kaupparyhmä pyysi minut ja veljeni kertomaan, kuinka kauppa voisi hyötyä Satokausikalenterista. Me kerroimme, että on kauppiaan etu ohjata kuluttajaa ostamaan kasviksia silloin, kuin ne ovat herkullisimmillaan. Loimme satokausikonseptin, eli määrittelimme valmiiksi kullekin kuukaudelle 6–8 satokauden kasvista, joita kaupan kannatti nostaa esille. Olimme mukana myös kehittämässä satokausien reseptejä.
Maku ja hinta ohjaavat ylivoimaisesti suurinta osaa kuluttajista. Kun kasviksia ostetaan enemmän, hävikkikin pienenee. Satokausien hyödyntäminen on myös ympäristöteko. Kasvisten viljely niille otollisina kasvuaikoina kuluttaa vähemmän energiaa kuin muulloin.
Satokausiajattelu on jo nyt saanut suomalaiset syömään enemmän kasviksia. Pelkästään S-ryhmässä kasvisten menekki on kasvanut miljoonia kiloja. Sillä alkaa olla jo kansanterveydellisiä vaikutuksia.
Uskon, että satokausiajattelu on tulevaisuuden megatrendi. Ja kun kuluttajat innostuvat uusista satokauden kasviksista, Suomessa voidaan viljellä entistä useampia lajikkeita. Kahden viime vuoden aikana kauppoihin on tullut kotimaista vesimelonia, maissia, fenkolia, latva-artisokkaa ja broccolinia."
