Mikä on digitaalinen tahto?
Se on asiakirja, johon voi kirjata ohjeet siitä, mitä haluaa tehtävän erilaisille nettiprofiileilleen ja käyttäjätileilleen, kun itsestä aika jättää. Joku voi tahtoa, että tilit suljetaan. Toinen voi toivoa, että esimerkiksi Facebook-tili muutetaan muistosivuksi.
Digitaalisesta tahdosta käytetään myös nimitystä digitestamentti. Varsinaista testamenttia ei kuitenkaan toistaiseksi voi tehdä digitaalisesti.
Miten sen voi tehdä?
HOK-Elannon Lakipalveluiden sivuilla on Digitaalinen tahtoni-lomake, jonka voi kuka tahansa tulostaa ja täyttää. Lomakkeeseen kannattaa listata sähköpostiosoitteensa sekä käyttämänsä sosiaalisen median tilit ja erilaiset internet-palvelut käyttäjätunnuksineen. Salasanoja lomakkeeseen ei pidä kirjata, jotteivät ne joudu vääriin käsiin. Lomakkeessa on myös ohjeita, miten eri palveluiden kanssa pitää menetellä.
Onko verkkopankin tunnukset hyvä lisätä digitaaliseen tahtoon?
Verkkopankkia ei pidä tahtoon liittää. Pankki saa väestörekisteristä tiedon henkilön kuolemasta, minkä jälkeen se jäädyttää pankkiasiakkuudet.
Missä ja miten tahtoa kannattaa säilyttää?
Se on hyvä laittaa paikkaan, josta omaiset löytävät sen helposti. Tahdon olemassaolosta on hyvä kertoa läheisille hyvissä ajoin. Kun lomakkeeseen ei kirjaa salasanoja, ei sitä tarvitse erityisesti piilotella.
Mitä tapahtuu, jos digitaalista tahtoa ei ole tehnyt?
Läheiset joutuvat näkemään enemmän vaivaa digitaalista jäämistöä hoitaessaan. Toisaalta tahdon avulla voi varmistaa, että itsestä ei jää tietoja nettiin vuosikausien ajaksi.
Neuvot antoi HOK-Elannon Lakipalveluiden ketjujohtaja OTM Virpi Kutila.
