Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Puutarhan syyslannoitus

Teksti:
Annette Saksman ja Seija Samela. Artikkelia on päivitetty 15.8.2016.
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 1.8.2018
|
Muokattu: 31.8.2020
Syyslannoitus lisää kasvien talvenkestävyyttä ja parantaa seuraavan kasvukauden kukintaa ja satoa. Kasvit ehtivät käyttää ravinteet hyödykseen, jos lannoitus tehdään hyvissä ajoin ennen lepokauden alkua.

Kasvit tarvitsevat monia ravinteita kasvuun ja elintoimintojen ylläpitämiseen. Syksyllä tehtävä lannoitus edistää kasvien talvenkestävyyttä ja varmistaa kasvun nopean käynnistymisen keväällä. Pohjois-Suomessa syyslannoitus kannattaa tehdä jo elokuun puoliväliin mennessä, Etelä-Suomessa voi lannoittaa vielä syyskuussakin.

Syyslannoitus kannattaa antaa perennoille, kukka- ja marjapensaille, hedelmäpuille, nurmikolle ja havukasveille. Eniten siitä on hyötyä satoa tuottaville kasveille, kuten marjapensaille ja hedelmäpuille. Niiden lannoitus kannattaa tehdä heti sadonkorjuun jälkeen. Silloin kasvit ehtivät hyödyntää ravinteet ennen talvilepoa.

Valmiit syyslannoitteet sisältävät kaliumia ja fosforia. Typpilannoitteita ei käytetä syksyisin, sillä typpi huonontaa kasvien talvenkestävyyttä. Samaa syyslannoitetta voidaan käyttää koko puutarhaan.

Talvenarkojen perennojen juurille voi lisätä pakkaselta suojaavaa turvetta. Havukasvit suojataan kylmyydeltä laittamalla katteeksi kompostia.

Lannoitteen levitys

  • Lannoitteen levittäminen onnistuu parhaiten käsin.
  • Tarkista lannoitepakkauksesta oikea levitysmäärä.
  • Valitse kostea päivä lannoittamiseen: kosteus saa lannoitteen vaikuttamaan heti.
  • Levitä lannoite tasaisesti, sillä paakut polttavat alle jäävän kasvillisuuden. Nurmikossa palaminen näkyy laikkuina.
  • Haraa lannoite pensaiden ja perennoiden pintamultaan kasvin juuriston lähelle.
  • Lannoita hedelmäpuut pienien, 20–30 sentin syvyisten reikien kautta, jotta nurmikko ei ime puille tarkoitettuja ravinteita. Sopivan kokoiset reiät saa aikaan rautakangella.

Tuhkan käyttö lannoitteena

Tuhkan käyttö lannoitteena on sallittua tietyin edellytyksin. Tuhkaa ei saa laittaa kompostiin, sillä se estää hajottajabakteereja toimimasta. Pohjavesialueilla tuhkaa tulee myös käyttää varoen. Tuhka sisältää monia kasveille hyödyllisiä ravinteita, kuten fosforia, kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia.

Lannoitukseen sopii lehtipuiden tuhka, mutta koivuista kannattaa poistaa tuohet, sillä ne sisältävät usein raskasmetalleja. Havupuun tuhka sopii huonosti lannoitukseen, koska se sisältää runsaasti hartseja ja raskasmetalleja.

Kompostin käyttö syksyllä

Kompostia kannattaa tyhjentää syksyllä talven jätteitä varten. Kompostin lannoitusteho vaihtelee: talous- ja puutarhajätteestä valmistunut kompostimulta on usein vähäravinteista, joten se ei siten riitä yksinään lannoitteeksi. Valmiin kompostimullan ravinteet vapautuvat kasvien käyttöön hitaasti.

Parhaiten komposti sopii monivuotisten istutusten ravinneaineeksi ja maanparannukseen. Kompostia voi levittää noin 3–5 senttiä paksun kerroksen.
Kompostimultaa voi käyttää kateaineena, ravinnelisänä, maanparannusaineena sekä hiekkaan sekoitettuna kukkaruukuissa.