Puoli vuosisataa Sinistä Lenkkiä

Kansallismakkaran maineessa oleva HK:n Sininen, blöö, on sattumalta juuri sininen. Menestysbrändi syntyi vuonna 1963, kun elintarvikelainsäädäntö velvoitti makkaratehtailijat merkitsemään tuotteisiinsa tiedon niiden laadusta ja valmistajasta.

Helsingin Kauppiaat Oy merkitsi irtotavarana myydyt makkaransa eri väreillä: kuoressa luki joko sinisellä lenkkimakkara tai punaisella kiuaslenkki. Eipä aikaakaan, kun kauppiaat ja kuluttajat alkoivat puhua tuttavallisesti HK:n Sinisestä. Vuonna 1973 nimi merkittiin vakuumipakkauksiin ja 1980 siitä tuli virallinen tuotemerkki.

Nykyään HK Sininen Lenkki on maamme myydyin lihavalmiste, ja se hallitsee lenkkimakkaramarkkinoita noin 40 prosentin markkinaosuudellaan. Sinisen eri versioita valmistetaan vuosittain yhteensä noin seitsemän miljoonaa kiloa eli yli kaksi lenkkiä jokaista suomalaista kohti.

"Sininen Lenkki on ollut markkinoilla niin pitkään, että moni mieltää sen ainoaksi oikeaksi lenkkimakkaraksi. Suomalaiset ovat tottuneet sen makuun pienestä pitäen. Jos maku ei olisi hyvä, tuote ei olisi niin suosittu", HK Ruokatalon markkinointipäällikkö Kim Lindholm selittää suosiota.

HK Sininen Lenkki on Suomen myydyin lihavalmiste.

Sinisen voittokulkua voi perustella myös lenkkimakkaran helppokäyttöisyydellä ja monipuolisuudella. Valmiiksi kypsennetylle ruokamakkaralle oli tilausta sotien jälkeen, kun naiset siirtyivät töihin kodin ulkopuolelle. Lenkkimakkarasta syntyi nopeasti ja vaivattomasti edullisia arkiruokia aikana ennen eineksiä ja pakasteita.

HK Ruokatalon teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan yleisin Sinisen valmistustapa on uunissa kypsentäminen. Kolmen suosikkiruokalajin kärjessä ovat lisäksi makkarakastike ja -keitto. Lähes puolet vastaajista kertoo syövänsä Sinistä myös kylmänä leivän päällä.

"Sinistä on helppo käyttää melkein mihin vain. Ainoa, mihin se ei mielestäni sovi on nuotio, jossa en ainakaan itse saa sitä onnistumaan. Muuten lenkki sopii vaikka kaurapuuroon", HK Ruokatalon Vantaan tehtaan tuotantopäällikkö Timo Hirvonen sanoo.

Hirvonen on Sinisen Lenkin kehittäneen edesmenneen makkaramestari Urho Hirvosen poika. Hän paistaa Sinisensä mieluiten pannulla.

Siniseen Lenkkiin käytettävä liha on peräisin Suomen maaseudulta. HK Ruokatalolla on noin 4 600 sopimustuottajaa Suomessa. Perinteinen Sininen Lenkki valmistetaan porsaan- ja naudanlihasta, kevytversioon käytetään porsasta ja broileria.

Lihat leikataan HK Ruokatalon teurastamoilla käyttövalmiiksi lajitelmiksi, jotka kuljetaan jatkokäsiteltäviksi yhtiön tuotantolaitokselle Vantaan Pakkalaan. Sinisen Lenkin esiseos ja lopullinen massa valmistetaan tehtaalla kahdessa vaiheessa suurissa sekoittimissa, joihin mahtuu kerralla 4 500 kiloa lihaa. Toisessa sekoituksessa esiseokseen lisätään muun muassa kamaraseos, perunatärkkelys, vesi, lisäaineet sekä mausteseos, jonka tarkka koostumus on liikesalaisuus.

Seuraavaksi karkeaa jauhelihaa muistuttava massa siirretään kutteriin.

"Kutteri sekoittaa ja hienontaa massan rakenteeltaan oikeanlaiseksi. Tämä on tärkeä vaihe, sillä tuote voitaisiin pilata tekemällä se liian hienoksi tai jättämällä liian karkeaksi. Kutterilla on mahdollista tehdä makkaramassan rakenteesta melkein millaista vain, jopa tiivistä kuin tiiliskivet tai erittäin notkeaa, lähes vettä", Timo Hirvonen selittää.

Kutterista massa siirtyy vaaleana vanana nauhakuljetinta pitkin makkararuiskun maljaan. Ruisku työntää massaa Naturin-keinosuoleen, joka on valmistettu eläinperäisestä sidekudosvalkuaisesta. Yhdestä 7,2-metrisestä Naturin-suolesta syntyy 16 lenkkimakkaraparia, jotka nostetaan tasaisesti roikkumaan kepille makkaravaunuun. Täydet vaunut siirretään suureen uuniin, jossa lenkit esilämmitetään, kuivataan, savustetaan, keitetään ja jäähdytetään.

Kypsät, jäähtyneet lenkit irrotetaan toisistaan veitsellä. Makkarat virtaavat kuljettimella pakkauslinjastolle, jossa pakkaajat asettelevat ne käsin vakuumipakkauksiin.

Lenkin matka raaka-aineista valmiiseen kuluttajapakkaukseen kestää minimissään noin viisi tuntia.

Sinisen Lenkin resepti on muuttunut puolessa vuosisadassa maatalouspolitiikan muutosten, teknologian kehityksen ja terveysvaatimusten myötä. Alkuperäinen pääraaka-aine naudanliha on esimerkiksi korvattu edullisemmaksi käyneellä sianlihalla ja suolan ja rasvan määrää on vähennetty.

Sinisestä Lenkistä on muodostunut vuosien saatossa yhtä ikoninen elintarvike kuin suomalaisesta suklaasta, salmiakista tai ruisleivästä. Tästä kielii ulkomailta kotiin palaavien suomalaisten ostokäyttäytyminen. HK:n Sinistä myydään Helsinki-Vantaalla huomattavan paljon.

Suomalaisten lämmin suhtautuminen Siniseen Lenkkiin välittyy kuluttajien muistoista, joita HK Ruokatalo on julkaissut nettisivuillaan juhlavuoden kunniaksi. Tarinoissa Sininen yhdistyy muun muassa lapsuuden automatkoihin, metsäretkiin ja saunavuoroihin.

Tuotantopäällikkö Timo Hirvosen parhaat lenkkimuistot liittyvät 1970-luvun viikonloppuihin.

"Hiihdimme aurinkoisina pakkaspäivinä vanhoilla Lampisen puusuksilla isän ja siskon kanssa Korkeasaareen. Isä otti mukaan termospullon, ruisleipää ja sen päälle tietysti Sinistä Lenkkiä."