Tee sovinto stressin kanssa

Stressi on yhtä vanha ilmiö kuin elämäkin. Kaiken kehityksen perusedellytys on haasteen tai ongelman aiheuttama stressi ja siitä selviäminen. Kehomme reagoi stressaavassa tilanteessa samalla tavalla kuin monta tuhatta vuotta sitten, kun ihminen kohtasi pedon tai vihollisen ja voimavarat piti saada nopeasti käyttöön joko pakoa tai taistelua varten.

Taistelu-pako-järjestelmän aktivoituminen vapauttaa energiaa verenkiertoon, nostaa sykkeen ja saa kädet hikoilemaan. Adrenaliinia ja noradrenaliinia virtaa verenkiertoon tuomaan voimaa ja reaktionopeutta. Mutta 2000-luvulla ei välttämättä tarvita niinkään nopeaa, räjähtävää energiaa selviytymiseen. Meihin kohdistuvat odotukset ovat pitkäkestoisempia.

Stressi on joka tapauksessa tarpeellinen mekanismi. Se auttaa selviytymään tehtävistä, joihin aiemmat rutiinit eivät riitä.

"Stressi on lähtökohtaisesti neutraali. Jos se auttaa meitä selviytymään, siitä on hyötyä. Huonoa siitä tulee, kun aktivaatio jää päälle. Silloin elimistö työskentelee koko ajan täydellä teholla ja stressi alkaa muuttaa elimistön toimintaa ja kuluttaa voimavaroja. Pitkään jatkuvasta stressistä tulee elimistön kannalta haitallista huonoa stressiä", toteaa tiimipäällikkö Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta.

Suurinta osaa stressistä emme edes huomaa, sillä vaativat tilanteet tulevat ja menevät arjessa. Kun stressi on päällä, olemme hyvin aktiivisia. Keho laukkaa, sydän hakkaa, lihasjännitys kohoaa ja verenpaine nousee. Keskittymiskyky kohdentuu vain yhteen asiaan. Rentoutuminen ei onnistu ja pysähtyminen jonkun muun idean äärelle on vaikeaa. Ärsyynnymme, jos joku tulee häiritsemään.

Jos stressi jatkuu pitkään, voimavarat hiipuvat. Ihminen lamaantuu, ajattelu jähmettyy eikä oikein millään rintamalla synny mitään. Mieli on alakuloinen.

"Nämä molemmat vaiheet edistävät ihmisen selviytymistä. Aktiivivaiheessa stressi auttaa vastaamaan tehtävän tuomaan haasteeseen. Lamaantuminen puolestaan estää kaatumasta saappaat jalassa. Joka vaiheessa stressioireet edistävät tehtävästä selviytymistä", Ahola painottaa.

On tärkeää, että pystymme aika ajoin katkaisemaan kuormituksen. Kaikki keinot, jotka auttavat lepäämään, rentoutumaan ja nauttimaan vapaa-ajasta, pitävät stressin hyvällä tasolla. Psykologisesti tehokkaimmin estämme haitallista stressiä uskomalla ja luottamalla siihen, että selviämme haasteistamme. Mielen prosessit toimivat silloin vaivatta.

"Jos minulla on esimerkiksi työssä tunne, että voin aina pyytää esimiestä tai kaveria pohtimaan kanssani tehtävää tai järjestelemään aikataulua paremmaksi, se edistää uskoani selviytymiseen."

Hyvinvoinnin ohjaaja Asta Heikkilä on erikoistunut stressin- ja kivunhallinnan sekä rentoutumisen ohjaukseen. Hän haluaisi luopua kokonaan hyvän stressin käsitteestä, sillä sanalla stressi on kovin kielteinen kaiku.

"Puhutaan hyvästä stressistä eli eusterssistä ja huonosta stressistä eli distressistä. Hyvä stressi on pikemminkin nostetta, joka auttaa jaksamaan. Huono stressi taas on puhtaasti painetta."

Riittävä uni pitää ihmisen voimissaan. Unen tarve vähenee, kun elämään tulee työn, kilpailun tai vaikka rakastumisen myötä mukavaa jännitystä ja kutinaa. Jos uni jää jatkuvasti lyhyeksi, tarvitaan apua.

"Unta pystyy parantamaan monella tavalla, esimerkiksi rentoutumisharjoituksin, joita löytyy vaikkapa YouTubesta."

Heikkilän mukaan päivittäiset rentoutusharjoitukset tuovat aika nopeasti myös fyysistä vastetta: terveys kohenee ja mieli rauhoittuu.

"Kun mieli rauhoittuu, asiat eivät enää ärsytä ja ihmiset tykkäävät olla kanssasi. Kun ihmiset tykkäävät olla kanssasi, sinulla on mukavampaa. Punoutuu hyvän kierre."

Rentoutumista voi tuoda myös työpäivään. Heikkilä ottaa esimerkiksi ajattoman vyöhykkeen: Jokaiseen päivään on hyvä varata hetkiä, jolloin ei tee mitään. Ajattomaksi vyöhykkeeksi riittää muutama minuutti. Silloin voi istua tai seisoa hartiat rentoina, keskittyä hengittämiseen ja antaa ajatusten virrata.

Reaktio stressaavaan tapahtumaan ei synny suoraan, vaan välissä on tulkinta, joka peilaa yksilön omaa historiaa.

"Sopiva määrä haasteita nostaa energiatasoamme ja vireyttää. Jos haasteita on liikaa ja päällekkäin, uuvumme. Itsetuntemus auttaa havaitsemaan taitekohdan näiden välillä. On hyvä tietää, kuinka paljon kuormaa kestää, ja milloin pitää keventää. Kun ihmiset uupuvat, se kertoo, etteivät he tunne kestokykyään tai löydä toimivia jaksamisen keinoja."

Esimerkiksi jouluun on perinteisesti lastattu haaveita ja mielikuvia lapsuuden satukirjasta. Tässä on Heikkilän mielestä arvojen miettimisen paikka. Mikä on tärkeää?  Kenen tarpeita tyydyttää? Kaikkea ei pidä yrittää yhtä aikaa, vaan itselleen on oltava armollinen. Sukulaisvierailuja ei tarvitse suorittaa tasapuolisesti joka paikkaan tänä jouluna, vaan vaikka seuraavan viiden vuoden aikana.

Haastavan tilanteen edessä kannattaa miettiä, miten aiemmin on selvinnyt vastaavasta. Mitä voimavaroja silloin käytti ja mikä taas haittasi?

Reaktio stressaavaan tapahtumaan syntyy tilanteen tulkinnasta, joka peilaa yksilön omaa historiaa. Jos tilannetta tulkitsee pelottavan muiston tai epäonnistumisen kautta, ahdistuu. Ennakkoluulotonta suhtautumista muutokseen voi harjoitella.

On hyvä miettiä, mikä olisi tilanne, johon olisi aika tyytyväinen. Päämäärän tulee olla realistinen, esimerkiksi hyvät yöunet kolmesti viikossa.

Heikkilä kehottaa keskittymään hyvään. Jokaisessa päivässä on paljon asioita, jotka ovat hyvin. Se, mitkä asiat poimii informaation tulvasta ja kokemuksista, ratkaisee stressitason. Mieli harjaantuu hyvien asioiden havainnointiin: sade voi pilata kampauksen tai raikastaa ilman.

Yhteishyvä.fi:n kyselyssä lukijat kertoivat stressistään ja jakoivat stressinhallintavinkkejään. Kyselyyn vastasi 1 273 lukijaa.

Kärsitkö stressistä?

• 45 % silloin tällöin
• 23 % viikoittain
• 16 % harvemmin
• 14 % päivittäin
• 1 % ei koskaan.

Lukijoiden suosituimmat stressinhallintakeinot

• liikunnan harrastaminen 53 % vastaajista
• nukkuminen 48 %
• lukeminen 39 %
• ystävien tai sukulaisten tapaaminen 36 %
• musiikin soittaminen tai kuuntelu 35 %.

Miten saat stressin lievenemään?

• Pysähdyn ja istahdan hetkeksi lukemaan tai katselemaan jotain mielenkiintoista ohjelmaa televisiosta. Lähden koiran kanssa lenkille.
• Muista hengittää syvään ja ajattelen, että hoidan asian kerrallaan, ja kaikki tarpeellinen tulee tehtyä.
• Jättämällä vatvomatta asiat joihin en voi vaikuttaa.
• Rankan treenin jälkeen ei jaksa enää stressata työasioita. Liikunta on myös täysin omaa aikaani ja jotain, mitä teen vain ja ainoastaan itseäni varten omasta tahdosta. Tämä tasapainottaa hyvin sitä, että töissä yritän taipua parhaani mukaan asiakkaiden ja työkavereiden toiveisiin.
• Hoidan keskeneräisiä asioita ja suunnittelen rahan käyttöä etukäteen.
• Menen metsään tai polkemaan suota.
• Saunailta yksin, rauhassa hoitoja vartalolle ja hiuksille, lämmössä aikaa omille ajatuksille tai muuten vain nautin pää tyhjänä.
• Pysähdyn hetkeen ja laitan itseni tajuamaan, että maailma ei kaadu vaikka mitä tapahtuisi. Mikään ongelma ei oikeasti ole stressin arvoinen. Kaikesta selviää ja ahdistavat tilanteet ovat vain väliaikaisia. Rauhoitun tällaisia voimaannuttavia lausahduksia käyttäen mieleni sisällä ja sen jälkeen jaksan taas.
• Olen oppinut sanomaan ei. Otan aikaa itselleni ilman huonoa omatuntoa. Pyydän apua tarvittaessa.