Yhteisen vapaa-ajan asunnon hankkiminen on taloudellisesti fiksua: pienemmällä summalla pääsee kiinni isoon kokonaisuuteen. Kääntöpuoli on se, että et voi päättää asioista yksin, vaan päätöksissä on aina kuunneltava kumppaneita.
S-Pankin lainojen kehityspäällikkö Päivi Huttunen vastasi kysymyksiin kimppamökin pelisäännöistä.
Pitääkö kimppamökkiläisten perustaa kiinteistöosakeyhtiö tai vastaava?
Se ei ole välttämätöntä, mutta tilajaosta ja muista käytänteistä on hyvä sopia yhdessä kirjallisesti. Esimerkiksi keskinäisessä kiinteistöosakeyhtiössä osakkeet oikeuttavat hallitsemaan tiettyä osaa yhtiön rakennuksista.
Oleellista on, että kaikilla omistajilla on alusta alkaen yhteinen ymmärrys ja käsitys siitä, miten tiloja hallitaan ja kenellä on oikeus mitäkin tehdä. Epämääräiset ja sopimattomat asiat voivat aiheuttaa epäsopua ja riitoja, joita voi olla vaikea sopia. Harmonia, reiluus ja yhdessä sovitut pelisäännöt luovat raamit yhteisomistamisen onnistumiselle.
Tarvitaanko juristia kimppamökin pelisääntöjen laadintaan?
Juristin käyttäminen olisi fiksua ja järkevää. Ulkopuolinen osapuoli eli juristi laatii tarvittavat sopimukset ammattitaitoisesti ja kaikkien kannalta tasapuolisesti. Jos yhteisomistajuudessa ajaudutaan riitoihin, asianajajan laatima kirjallinen sopimus on vahva asiakirja jopa oikeuskäsittelyssä. Se on ikään kuin vakuutus pahojen päivien varalle, joita kukaan ei toivo tulevaksi.
Neuvoisin tekemään sopimukset yhteisomistajuutta suunniteltaessa, kun kaikki asiat ovat hyvin. Jos asiat ennättävät mennä mutkalle, niitä voi olla vaikea sopia yhteisymmärryksessä.
Kannattaa sopia kirjallisesti kaikista mahdollisista asioista, niin pienistä kuin suuristakin. Tärkeitä päätettäviä kysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat: Miten tulevista remonteista päätetään? Kuka hoitaa laskujen maksut, neuvottelee ja sopii vakuutukset tai laatii muut mahdolliset asiakirjat? Saako mökille tuoda vieraita? Saako oman osuutensa antaa ulkopuolisen käyttöön? Miten siivous toteutetaan? Miten hoidetaan yhteiset hankinnat? Kuka hoitaa puutarhan?
Mikä sopii yhteisomisteisen vapaa-ajan asunnon vakuudeksi?
Useimmiten pääasiallisin vakuus on lainanhakijan oma omistuskoti eli kerros- tai rivitalo-osakehuoneisto tai omakotitalo. Muita mahdollisia vakuuksia ovat säästöt tai muut pankeille vakuudeksi hyväksyttävät sijoitusvarat, sijoitusasunnot ja erilaiset vapaa-ajankodit. Edellä mainitut toimivat myös vierasvakuuksina eli omaisuuden voi omistaa joku muu kuin velallinen esimerkiksi hänen vanhempansa tai muu lähisukulainen.
Entä jos elämäntilanteet ja asiat muuttuvat omistusaikana?
Ihmissuhteisiin ja elämäntilanteisiin tulee usein vuosien saatossa muutoksia, ja niihin pitää varautua. Kannattaa miettiä ja kirjallisesti sopia miten toimitaan, kun joku haluaa myydä osuutensa tai kun kaikki päättävät luopua yhteisomistajuudesta. Pitää sopia siitä, voidaanko osuus myydä kenelle tahansa eli ventovieraallekin.
Voiko yhteistä vapaa-ajanasuntoa käyttää henkilökohtaisena lainojen vakuutena?
Mieluiten ei, koska yleensä se ei riitä vakuudeksi tasavertaisesti kaikkien omistajien mahdollisiin tarpeisiin, varsinkaan jos ostajat ovat asiakkaina eri pankeissa. Kaikkien omistajien on myös allekirjoitettava vakuusasiakirjat.
Jos joku silti haluaa ottaa lainaa vapaa-ajan asuntoa vastaan, ja muut suostuvat siihen, hänen tulee antaa lakiin perustuen selvitys taloutensa tilasta kanssaomistajille.
