Yksinasuvat hyötyvät isompien asiakasomistajaperheiden ostoista | Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Veli-Pekka Ääri

Yksinasuvat hyötyvät isompien asiakasomistajaperheiden ostoista

Teksti:
Veli-Pekka Ääri
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 26.3.2021
Muokattu: 24.3.2021
”Yhdistämällä kaikkien jäsentemme ostot suureksi ostovolyymiksi saamme pidettyä hinnat edullisina kaikille”, kirjoittaa päätoimittaja Veli-Pekka Ääri Yhteishyvän pääkirjoituksessa. Hän muistuttaa myös siitä, että ketään ei saisi vasten tahtoaan jättää yksin.

Vasta viime vuosina Suomessa on havahduttu siihen, että perheellisten ja pariskuntien rinnalla on merkittävä väestöryhmä, yksinasuvat. Heidän määränsä on tuplaantunut viimeisten 30 vuoden aikana, ja trendi jatkaa vahvistumistaan.

Väestöryhmä kattaa naimattomat, eronneet, lesket, yksinasuvat ja omilleen muuttaneet, lapsia saaneet ja lapsettomat. Yksinasuvat eivät ole kokoelma yksilöitä, jotka voitaisiin niputtaa yhteen. Oikeastaan ainoa yhteinen nimittäjä on se, että yksinasuva on rekisteröity asuntonsa ainoaksi asukkaaksi ja vastaa yksin myös kuluista.

Myös me täällä osuuskaupparyhmässä olemme tietoisia yksinasuvien väestöryhmästä ja sen kasvusta. Kehitämme asiakasomistajuutta ja palvelujamme tämä yhteiskunnallinen muutos mielessämme.

Kuuntelemme eri ikäisiä ja eri puolella Suomea asuvia.

Bonusjärjestelmäämme on kritisoitu siitä, että se palkitsee vain heitä, jotka ostavat eniten eli käytännössä perheitä ja S-ryhmään ostojaan keskittäviä. On kuitenkin hyvä muistaa, että yksinasuvat hyötyvät isompien asiakasomistajaperheiden ostoista.

Yhdistämällä kaikkien jäsentemme ostot suureksi ostovolyymiksi saamme pidettyä hinnat edullisina kaikille. Bonus on vain yksi osuustoiminnallisen hyödyn muoto siihen päälle.

Kuuntelemme eri ikäisiä ja eri puolella Suomea asuvia jäseniämme tai sellaiseksi aikovia herkällä korvalla.

Viimeksi pääsin Oulussa ja Lappeenrannassa keskustelemaan opiskelijoiden kanssa osuustoiminnan hyödyistä ja periaatteista. Bonusjärjestelmämme tai vihreä S-Etukortti sai nuorissa aikaan lähinnä kohteliaita haukotuksia, mutta kun ruvettiin puhumaan omaan kulutuskäyttäytymiseen liittyvästä datasta ja sen hyödyntämisestä esimerkiksi ravinto-, hiilijalanjälki- tai muovikassilaskurin muodossa, silmät syttyivät ja kysymyksiä alkoi tulvia. Myös S-Pankin kätevät mobiilipalvelut koettiin tärkeiksi ja S-ryhmän ravintoloiden edut muistettiin.

Yhteishyvän numerossa 2/2021 yksinasuvien elämään sukelletaan Reetan, Jussin ja Sirpan tarinoiden kautta.

Lue juttu: Yksinasuvien määrä on 30 vuodessa tuplaantunut – perheen perustamista ei enää pidetä automaattisena valintana

Kolmen nuoren isänä ja tiheäsykkeisen arjen keskellä myös oma mieleni tarvitsee välillä yksinoloa. Perheeni puhuu Vekun tietoisesta syrjäytymisestä. Termin käyttöä voisi pitää jopa huonona huumorina, sillä Suomessa on yhä enemmän myös pakotettua – ei vapaaehtoista – yksinäisyyttä.

Se onkin yksi keskeisimmistä korjattavista asioista, kun haluamme yhdessä tehdä maastamme vieläkin paremman paikan elää. Kaikki yksinelävät eivät ole yksin omasta halustaan. Kaapataan heidät mukaamme. Naapurista tai somesta.

Veli-Pekka Ääri

päätoimittaja

Lue myös

Lisää aiheesta