Siitä on piirun verran yli 20 vuotta, kun kanadalaisen journalistin Naomi Kleinin No Logo -niminen kirja ilmestyi. Se oli kriittinen analyysi globaalien suuryritysten toiminnan vaikutuksista yhteiskuntaan, työhön ja kulttuuriin. Se paljasti kansainvälisen kilpailun temmellyskentän ja vei lukijan Aasian halpatuotantoalueille, joilla ihmishenki on halvempi kuin pari lenkkitossuja. Teos oli havahduttava ja silmiä avaava.
Viime vuosina kiinalainen pikamuotijätti Shein on noussut useasti otsikoihin, minkä seurauksena on jälleen voimakkaasti kyseenalaistettu muodin vastuullisuus ja tapa, jolla kuluttajien ostointoa ylläpidetään.
Kuluttajalle vaatteiden hinta on halpa, mutta todellisen hinnan maksavat toisella puolella maapalloa hikipajoissa työskentelevät ihmiset. He ovat usein alipalkattuja, ja työolot ovat edelleen monilta osin huonot. Tämä mielikuva on vain yksi totuus, joskin räikeä sellainen. Moni yritys tekee ja on tehnyt jo pitkään vaikuttavaa vastuullisuustyötä, joka on kehittänyt vaateteollisuutta eri puolilla maailmaa.
Myös S-ryhmä selvitti keväällä, millaiset työolot vallitsevat kahdella sen käyttämällä bangladeshilaisella tehtaalla, joissa ommellaan osa Prismoissa myytävistä vaatteista. Tämän lehden teemajutussa kerromme selvityksestä ja ihmisistä ostamiemme Prisma-vaatteiden takana.
Moni haluaisi kuluttaa vastuullisesti, mutta tekee silti ostopäätöksen hinta edellä. Made in Bangladesh -lappu paidan saumassa kirvelee ehkä omaatuntoa, vaikka sen ei välttämättä tarvitsisi. Kokonaisuus ei ole mustavalkoinen: ilman työtä vaatetehtaassa bangladeshilainen ompelija ei pystyisi elättämään itseään, eikä lapsiaan.
Tuotteen kallis hinta ei myöskään aina kerro erityisen vastuullisesta tuotannosta. Siksi asioista kannattaa opetella ottamaan selvää itse: tunnustelemalla materiaalia, tutkimalla saumoja ja huomioimalla mahdolliset sertifikaatit. Ennen kaikkea on tärkeää miettiä, onko tämä se vaate, jonka todella tarvitsen.
Entä miten tästä eteenpäin? Vastuullisuuden kehittäminen on aiheena myös Ässästudion Bangladesh-illassa elokuun 30. päivä. Tuolloin kuullaan, mihin asioihin voimme isona kaupparyhmänä vaikuttaa ja miten aiomme tarttua tärkeimpiin kehityskohteisiin. Mukana on S-ryhmän edustajien lisäksi ulkopuolisia vaikuttajia. Keskustelua voi seurata S-ryhmän YouTube-kanavalla.
