Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Mika Laakso

Sokoksen ketjujohtaja Mika Laakso uskoo, että asiantunteva palvelu on jatkossakin tavaratalojen valtti.

Sokoksen ketjujohtaja Mika Laakso: "Tavaratalon palveluille on jatkossakin kysyntää"

Teksti:
Kaisa Hako
Kuvat:
Nina Kaverinen
Julkaistu: 28.3.2022
Muokattu: 28.3.2022
Tavaratalot ovat kaikkialla joutuneet hakemaan tasapainoa ja jopa kamppailemaan olemassaolostaan verkkomyynnin rinnalla. ”Asiantunteva palvelu ja huolella valikoidut brändit saman katon alla ovat kokemus, jota verkko ei voi korvata”, Mika Laakso uskoo.

Historioitsija Anna Kortelainen muistaa yhä, miltä hänestä teini-ikäisenä tuntui ostaa ensi kertaa huulikiiltoa turkulaisen CitySokos-tavaratalon kauneusosastolta.

”Ääneni värisi jännityksestä, mutta ystävällinen myyjä kohteli minua kuin olisin ollut aikuinen nainen. Muistan vieläkin, miltä huulikiilto tuoksui”, Kortelainen kuvailee.

Muistossa tiivistyy jotakin olennaista tavaratalojen merkityksestä. Niiden historiaa tutkinut Kortelainen sanoo, että 1800-luvulta alkaen tavarataloista muodostui naisen aseman, kuluttajuuden, kaupunkikulttuurin, elinkeinojen ja innovaatioiden laboratorioita. Edelläkävijöinä voidaan pitää Boucicaut’n pariskuntaa, joka vuonna 1852 avasi Pariisissa Le Bon Marché -tavaratalon. Kauppiaspari huomioi tietoisesti naisasiakkaat, joilla oli vastuu perheidensä mikrotaloudesta.

Tavaratalot olivat ensimmäisiä julkisia paikkoja, joihin nainen saattoi mennä ilman esiliinaa. Ostamisen nautinnollisuuteen yhdistyi turvallisuuden tunne. Tärkeä rooli on ollut myös tavaratalojen yhteydessä toimivilla kahviloilla ja ravintoloilla, joista naisetkin saivat nyt rauhassa nauttia.

Kokemus tavaratalosta on ennallaan

170 vuoden jälkeenkin tavaratalokokemus on samankaltainen. Se on osallisuutta kulutusyhteiskunnasta, kansalaisyhteiskunnasta sekä kaupunkikulttuurista. Ensimmäisen Sokos-tavaratalon avautuminen vuonna 1952 oli osa kaupungistumisen kehityskaarta. Tavaratalo pyrki olemaan helposti lähestyttävä vaihtoehto myös maaseudulta tulevalle asiakaskunnalle. Sen erityispiirteenä oli osuustoiminnallinen arvopohja. Tämä piirre viehätti myös Sokoksen ketjujohtajaa Mika Laaksoa, kun hän vuonna 1989 tuli ensi kertaa töihin Helsingin CitySokoksen valaisin- ja pienkoneosastolle.

Laakso on sittemmin eri tehtävissään ehtinyt havainnoida tavarataloketjun monia vaiheita. Alkuaan yli sadan myymälän laajuuteen kasvanut ketju on tiivistynyt kahteenkymmeneen. Myymäläneliöt ja tarjonta paisuivat melkoisiin mittasuhteisiin, kunnes 2010-luvulta eteenpäin myymälöiden koko maltillistui ja painopiste siirtyi kauneuteen ja muotiin sekä kodin estetiikkaan. Tavarataloketjun on täytynyt reagoida yhteiskunnan suuriin ilmiöihin, kuten taloudellisiin taantumiin ja verkkokaupan nousuun.

Sokosten tämänhetkistä suuntaa Mika Laakso kuvailee sekä paluuksi juurille että pyrkimykseksi kohti kivijalka- ja verkkokaupan saumatonta yhteispeliä. Kivijalkamyymälät ovat nyt lähellä samaa kokoluokkaa kuin historiansa alussa, mutta niihin yhdistyvät verkon laajat hyödyt. Juurille paluu on Laakson mukaan osuustoiminnan arvon tunnistamista.

”Myös nuori asiakaskunta arvostaa osuustoiminnallista arvopohjaa”, hän sanoo.

Laakso toteaa, että tavaratalot ovat kaikkialla joutuneet hakemaan tasapainoa ja jopa kamppailemaan olemassaolostaan verkkomyynnin rinnalla. Hän toteaa, että asiantunteva palvelu ja huolella valikoidut brändit saman katon alla ovat kokemus, jota verkko ei voi korvata. Samanaikaisesti verkko kuitenkin helpottaa ja täydentää asiointikokemusta.

Kivijalkamyymälässä asiointi vastaa myös inhimillisiin sosiaalisen kanssakäymisen tarpeisiin, joiden vuoksi Laakso uskoo tavaratalojen pitävän pintansa jatkossakin.

Historioitsija Kortelainen ilmaisee asian näin:

”Tavaratalojen myötä menettäisimme flaneeraamisen eli kuljeskelun ja sovittelemisen ilon, palveluelämykset ja tärkeän osan kaupunkikulttuuria.”

Lue lisää

Lisää aiheesta