Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Waltteri ja Vesa Soirio kertovat, että heidän tilalle on jo tullut useita ukrainalaisperheitä. Suonenjokelaistila työllistää satokaudella noin 150 poimijaa.

Sotaa paenneet ukrainalaiset kausityöntekijät saivat turvapaikan tutuilta marjatiloilta – Suonenjoella tuleva sesonki on yhdistelmä työtä ja humanitaarista apua

Teksti:
Irene Pakkanen
Kuvat:
Kristiina Kontoniemi
Julkaistu: 31.3.2022
|
Muokattu: 1.4.2022
Suonenjoen marjanviljelijät ovat kutsuneet ukrainalaiset kausityöntekijät turvaan sodan alta. Moni on tuonut tullessaan myös perheensä – lasten osuus tulijoista on ollut huomattava.

Soirion marjatilalla Suonenjoella työntekijöiden asuntoihin laitettiin tänä keväänä lämmöt päälle tavallista aikaisemmin. Maaliskuun puolivälissä mansikkapellot olivat vielä lumen peitossa, mutta asunnoille on jo käyttöä, sillä niihin on majoittunut sotapakolaisia Ukrainasta.

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan koskettaa Suonenjoen seudun marjanviljelyä konkreettisesti, sillä suurin osa kausityöntekijöistä tulee juuri Ukrainasta. Viljelijät ovat varautuneet siihen, että alkava sesonki marjatiloilla on sekoitus työtä ja humanitaarista apua. Tuttujen työntekijöiden mukana on tullut heidän lapsiaan, sisariaan ja isovanhempiaan. Lisää tulijoita odotetaan.

Raskaimpia töitä tehneet miehet jäävät liikekannallepanon takia saapumatta. Marjanviljelijä Waltteri Soirio toteaa, että paljon uutta ja selvittämätöntä on edessä, ja asiat elävät koko ajan. Tilalla työskennelleille ukrainalaisille on kuitenkin lähetetty viestiä, että he voivat tulla sotaa pakoon, ja että perhe voi tulla mukana.

”Työntekijät ovat meille tuttuja. Jotkut olleet töissä meillä jo kymmenen vuotta ja viipyneet koko sesongin. Nyt isä on sodassa, ja muu perhe tulee tänne.” Tilalla on päätetty, että kevät mennään apu edellä ja sesongin työt katsotaan sitten.

”Hoidamme tulijoille ruoan ja majoitukset. Meillä on ollut koronan takia lisämajoitusta käytössä, joten saamme nyt järjestettyä tiloja myös perheille.

Olemme saaneet sukulaisilta ja tutuilta sekä työntekijöiden ystäviltä tavaralahjoituksia suoraan tilalle”, Soirio kertoo.

Puhelin- ja tietoliikenneyhteydet Ukrainaan ovat välillä toimineet ja välillä olleet poikki. Kaikkia työntekijöitä ei ole tavoitettu. Osan tiedetään osallistuvan sotaan.

Äitejä lapsineen ja mummoja lapsenhoitoavuksi

Suvi-Niityn Marjamaat -tilan tunneliviljelmissä vadelman istutukset ovat maaliskuun puolivälissä aluillaan. Ukrainalaisista työntekijöistä muutamia ennätti tulla valmistelemaan istutuksia jo ennen sotaa. Raskaimpiin töihin tuli myös miehiä. Sodan alettua on tullut uusiakin työntekijöitä, jotka samalla pakenevat sotaa. Tieto marjatilasta on välittynyt tuttujen kautta.

”Perheitä tulee jatkossakin: äitejä lapsineen ja mummoja lapsia hoitamaan. Miehiä, joita on ollut esimerkiksi työnjohtajina, on aseissa. Pystymme majoittamaan tulijoita rajallisesti, mutta teemme, minkä voimme. Autamme heitä myös lupa-asioissa”, marjanviljelijä Jarmo Röppänen kertoo.

Tilapäisen suojelun saaminen edellyttää rekisteröitymistä poliisiasemalla. Siellä on käyty yhdessä isommalla porukalla.

Kouluun perustetaan oma ryhmä Ukrainan lapsille

Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen puheenjohtajan Veijo Karkkosen mukaan osa ukrainalaisista tulee kausityöluvalla vakaana aikomuksenaan palata kotimaahansa. Osa hakee Suomesta turvapaikkaa, osa tilapäistä suojelua.

Karkkonen viljelee Jokiniemen marjatilaa Kuopioon kuuluvassa Karttulassa. Tilan mansikoista ja vadelmista noin puolet menee Pakkasmarjalle. Myös Jokiniemen tilalle on tullut ukrainalaisia sekä töihin että sotaa pakoon.

”Lasten osuus tulijoista on huomattava. Meille tuli kolmen ensimmäisenä tulleen aikuisen mukana kolme kouluikäistä lasta. Myös lähiviljelmille on tullut ja on tulossa lapsiperheitä.”

Karkkonen kertoo, että lasten kouluasioissa on tehty yhteistyötä Kuopion koulutoimen kanssa. Kissakuusen kouluun saadaan luultavasti ukrainalaislapsille oma ryhmä huhtikuun alussa.

Sisä-Savon alueella marjanviljelyssä on noin 735 hehtaaria, josta noin 500 hehtaaria on mansikalla. Marjanviljely on 1990-luvulta asti perustunut ulkomaiseen kausityönvoimaan. Koko Pohjois-Savon alueella yksinomaan mansikanpoimintaan tarvitaan 5000 henkeä kesässä.

Lue Yhteishyvän juttu Pakkasmarjan tiloilta

Lisää aiheesta