Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Mistä löytää ystäviä aikuisiällä?

Teksti:
Jenni Uusilehto
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 22.10.2018
|
Muokattu: 31.8.2020
Aikuisiällä uusien ystävyyssuhteiden solmiminen saattaa olla haastavaa, mutta onneksi se ei ole mahdotonta. Ystävyys voi alkaa työpaikalta tai harrastuksista.

Kun aikuisena muuttaa uudelle paikkakunnalle, uusien ystävien löytäminen voi tuntua hankalalta. Kaikilla tuntuu olevan jo sosiaaliset verkostot valmiina: on perhe, sukulaiset ja tosiystävät opiskeluajoilta. Miten uusia ystäviä sitten oikein hankitaan aikuisena?

Ystävyyttä kirjassaan Meidän kesken tutkinut yhteiskuntatieteilijä Arja Mäkinen vastaa, että uusien ystävien etsiminen kannattaa aloittaa itsensä tutkiskelulla.

"Ystävien saamiseen vaikuttaa paljon ihmisen persoonallisuus. Jotkut ovat hyvin nopeita solmimaan uusia ystävyyssuhteita, jotkut taas hitaampia", Mäkinen sanoo.

Jos on hitaasti lämpenevää tyyppiä, kannattaa aloittaa harrastus, jossa pääsee tapaamaan samoja ihmisiä säännöllisesti. Jos taas osaa nopeasti sanoa, pitääkö jostakin tyypistä vai ei, kannattaa hakeutua mahdollisimman moneen eri paikkaan. Näin ystäväehdokkaan löytyminen on entistä todennäköisempää.

Omalla asenteellaan voi vaikuttaa paljon uusien kontaktien syntymiseen. Jokainen tietää, että ystävällistä ja hymyilevää ihmistä on helpompi lähestyä kuin varpaisiin tuijottelevaa tuppisuuta.

Elämäntilanne yhdistää

Hyviä uusien ystävien bongauspaikkoja ovat työpaikat, harrastukset ja erilaiset tapahtumat. Tärkeintä on hakeutua sellaisten asioiden pariin ja paikkoihin, joissa voi tuntea olevansa oma itsensä.

"Ihmisen, joka tuntee olevansa zumbassa oikea kömpelys, on vaikea löytää ystävää zumbatunnilta. Tällöin huomio kiinnittyy koko ajan itseen, että miten minä täällä pärjään ja katsovatkohan kaikki minua", Mäkinen kuvailee.

Kannattaa myös miettiä, missä samanhenkisiä ihmisiä voi tavata. Koiranomistaja voi saada ystävän koirapuistosta, pienen lapsen äiti taas hiekkalaatikolta. Samantapainen elämäntilanne voi olla alku ystävyydelle.

"Sama elämäntilanne ei takaa ystävyyttä, mutta se antaa jutun aihetta ja helpottaa tutustumista. Tällöin ihminen kokee, että meillä on jotain yhteistä", Mäkinen sanoo.

Kun sopiva ystäväehdokas löytyy, asioita kannattaa tehdä yhdessä. Aina voi pyytää kahville ja kävelylle tai yhteisten mielenkiinnonkohteiden mukaisesti vaikka leffaan, keikalle tai shoppailemaan. Tärkeintä on järjestää kahdenkeskistä aikaa.

"Ystävyys ei yleensä pääse käynnistymään, jos ei koskaan pääse juttelemaan kahdestaan", Mäkinen kertoo.

Toiselle on myös tärkeää jakaa jotain henkilökohtaista.

"Suurimpia salaisuuksia ei tarvitse kertoa heti, mutta ei se ystävyys pelkästään säästä puhumalla synny."

"Ystävyys ei synny pelkästään säästä puhumalla."

Hyvän päivän tuttu ei riitä

Jokainen meistä tarvitsee ystävää. Hyvän päivän tutut ja työkaverit eivät useinkaan riitä, vaan ihminen kaipaa juttukaveria, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja surut.

Punaisen ristin ja HOK-Elannon Hyvän elämän eväät -yhteistyöhankkeen projektipäällikkö Pirjo Vesala kohtaa työssään ihmisiä, joille yksinäisyys on arkipäivää.

Hyvän elämän eväät järjestää ruokakaupoissa ja kauppakeskuksissa niin sanottuja kahvikohtaamisia. Niissä vapaaehtoiset keskustelevat kahvikupin äärellä hyvinvoinnista kenen tahansa juttuseuraa kaipaavan kanssa. Hankkeen tarkoitus on tarjota kuunteleva korva etenkin niille, joilla ei ole sitä omasta takaa.

"Kun joku jää kahville rupattelemaan, hän saattaa keskustelun päätteeksi todeta, että olipa ihanaa, kun sai jutella jonkun kanssa. Mielestäni se kertoo aika paljon siitä, että tällaisella ihmisellä ei muuten ole juttuseuraa", Vesala kertoo.

Joskus voikin tuntua siltä, että on yrittänyt kaikkensa, mutta ystävyyssuhdetta ei synny millään. Esimerkiksi työkaverit ovat mukavia, mutta kukaan ei ehdi tavata vapaa-ajalla. Tällöin voi olla kyse niin sanotun ystäväkiintiön täyttymisestä.

Kiintiö voi täyttyä

Työssäkäyvillä ihmisillä on yleensä enimmillään viisi–kuusi hyvää ystävää. Kavereita voi olla paljonkin, mutta oikeasti läheisiä ystäviä on vain harvalla enemmän kuin seitsemän kerrallaan.

"Jos on itse tullut uudelle paikkakunnalle, pitää muistaa, että muut eivät ole muuttaneet mihinkään. Ihminen, jolla on ystäväkiintiö täynnä, voi tuntea, että hyvä, kun ehtii pitää yhteyttä edes nykyisiin ystäviin", Arja Mäkinen sanoo.

Tällaisessa tilanteessa ei kannata lannistua vaan jatkaa ystävien etsimistä muualta.

"Tyypillinen virhe on ajatella, että nämä ihmiset eivät pidä minusta. Siitä ei usein ole kyse."

Lohduttavaa on se, että ystäväkiintiöstä vapautuu aika ajoin paikkoja uusille ystäville. Ystävyyssuhteet voivat nimittäin myös kuihtua.

Lisää aiheesta