Miten saada iho pysymään kimmoisena ja sopivan kosteana? Vastaus voi pian olla voide, jota saadaan koivusoluviljelmistä. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijat ovat viljelleet sisätiloissa koivun siemenien ja lehtien soluja. Hallituissa oloissa pystytään tuottamaan rasvahappoja ihovoiteisiin. Erityisen hyödyllisiä ovat linolihappo ja alfalinoleenihapot.
Koivun soluviljelmistä saadaan myös väriaineita: keltaisia karotenoideja ja punaisia antosyaaneja. Niitä voidaan käyttää tekstiiliteollisuudessa, kosmetiikassa ja rehuteollisuudessa. Antosyaanit ja karotenoidit ovat myös ruokien lisäaineita, joita nyt valmistetaan usein synteettisesti.
Jenni Haukion juhlapuku itsenäisyyspäivän vastaanotolle tehtiin uudella tekniikalla koivuselluloosasta. Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä ionisen liuotuksen teknologialla saadaan sellusta entistä lujempaa tekstiilikuitua entistä ympäristöystävällisemmin. Sellun on valmistanut Stora Enson Enocell-tehdas Joensuussa. Pääosa sellupaaleista menee Kiinaan nykyisten tekstiilien raaka-aineeksi.
Mikä yhdistää Jenni Haukion juhlapukua, siitakesieniä ja linolihappoa?
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
4.Sieniherkkujen ystäville on hyviä uutisia koivun ansiosta. Mikkolan Sienituote Salon Kuusjoella kasvattaa kuningasvinokkaita ja siitakesieniä koivurouheen ja luomuvehnän seoksessa. ”Tiivis koivu sisältää runsaasti ravintoa ja antaa hienostunutta makua. Se parantaa myös sienen säilyvyyttä”, kertoo sieniyrittäjä Juha Mikkola. Koivurouhe on seoksen pääraaka-aine. Vehnä vauhdittaa kasvua.
Yritys on hionut kasvatusteknologian huippuunsa yhdessä japanilaisten kanssa. Koivu hankitaan tuoreena ja ehdottomasti puhtaana eli homeettomana lähimetsistä. Käytön jälkeen kasvualusta hyödynnetään vielä pelloilla lannoitteena. Mitään ei heitetä hukkaan.