Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Milloin hankin lapselle kännykän?

Teksti:
Leena Lukkari
Asiantuntija:
kansalaistoiminnan päällikkö Riitta Kauppinen, Pelastakaa lapset ry
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 16.5.2014
|
Muokattu: 31.8.2020
Monissa perheissä lapsi saa ensimmäisen matkapuhelimen aloittaessaan koulun. Oikeaan ikään vaikuttaa kuitenkin lapsen yksilöllinen kehitys ja perheen sisäinen toimintakulttuuri.

Riihimäkeläinen Hilla Leppämäki, 9, sai ensimmäisen kännykkänsä aloittaessaan koulunkäynnin. Pian vanhemmat huomasivat, ettei sitä olisi oikeastaan vielä tarvittu.

"Hilla oli ensimmäisen ja toisen luokan iltapäiväkerhossa tai hoidossa, joten soittelu oli enemmän satunnaista. Vasta kolmannella luokalla tuli tavaksi, että Hilla soittaa meille vanhemmille ja kertoo päässeensä kotiin", äiti Ilana Leppämäki muistelee.

Pelastakaa lapset ry:n kansalaistoiminnan päällikkö Riitta Kauppinen on tehnyt vanhemmille oppaita lasten kännykkä- ja nettikäyttäytymisen tueksi. Hän tietää, että ei ole olemassa yhtä oikeaa ikää kännykän hankkimiselle.

"Riippuu täysin perheestä ja lapsesta, milloin kännykän hankkiminen on ajankohtaista. Tavallisesti kännykkä hankitaan siinä vaiheessa, kun lapsi menee kouluun. Oikeaa ikää mietittäessä kannattaa pohtia, osaako lapsi jo huolehtia tavaroistaan ja onko hän edes kiinnostunut kännykästä. Kaikki lapset eivät ole."

Leppämäen keskimmäinen lapsi, Lilja, 7, sai kännykän jo esikouluiässä, kun isosiskon vanha kännykkä jäi joutilaaksi. Nuorimmaisella Vanamolla, 5, ei ole toistaiseksi kännykkää.

"Kännykkä ei ole Liljalle vielä tärkeä. Yleensä hän ei edes muista, missä se on."

Kauppinen kertoo, että liian varhaisesta kännykän hankkimisesta ei periaatteessa ole haittaa, mutta toisinpäin asia saattaa olla monimutkaisempi.

"Jos lapsi saa kännykän hyvin myöhään, vanhempien on tärkeää perustella päätös lapselle. Kännykkä on yhteydenpitoväline, ja ilman sitä on vaikea pitää kavereihin yhteyttä", hän muistuttaa.

Vanhemmat soittavat, lapset kuvaavat

Motiivi ensimmäisen kännykän hankkimiseen tulee usein vanhempien tarpeesta. Vanhemmat voivat pitää yhteyttä lapseen, vaikka he lähtisivät aamuisin kotoa ennen lasta. Iltapäivällä soitellaan ja tarkistetaan, että lapsi on päässyt turvallisesti kotiin ja löytänyt jääkaapista syötävää.

Lapsen näkökulmasta kännykkä on paljon muutakin kuin vain puhelin. Laitteen avulla voi toteuttaa itseään. Pelastakaa lapset ry:n Lapset mediatuottajina -tutkimuksessa ilmeni, että lapset kuvittavat kännyköillä arkeaan. Heille on tärkeää näyttää aikuiselle kuvia hetkistä, joissa aikuinen ei ole ollut mukana. Esimerkiksi eroperheissä lapsi saattaa kertoa etävanhemmalle päivittäisistä tapahtumista kuvien kautta. Luovuutta on harrastettu Leppämäilläkin.

"Kuvien ottaminen ja videoiden tekeminen on lapsista kivaa ja luovaa yhdessäoloa. Kännykällä kuvaaminen on erilaista kuin perinteisellä kameralla."

Siinä missä perinteinen kamera on vain kamera, älypuhelin on tietokone. Kauppisen mukaan vanhemmat eivät aina tule ajatelleeksi tätä. Pelisäännöistä tulisi sopia lapsen kanssa jo ennen kuin kännykkä hankitaan. Jos puhelimessa on perustoimintoja monimutkaisempia ominaisuuksia, lasta ei myöskään saa jättää yksin tutustumaan mobiililaitteen ihmeelliseen maailmaan.

Lopulta vanhemmat ovat aina vastuussa oman lapsensa kännykän käytöstä.

Jos puhelin katoaa

Alussa pelkkä puhelimesta huolehtiminen voi olla lapselle haasteellista. Leppämäki muistaa, kuinka surkeaa oli, kun Hillan ensimmäinen kännykkä katosi.

"Vasta viikkojen jälkeen Hilla löysi puhelimen sateesta, ja eihän siitä ollut enää mihinkään. Tapaus oli Hillalle vähän nolo, mutta meille vanhemmille katastrofi. Mitä jos seuraava puhelin katoaa samalla lailla?"

Kauppinen kehottaa miettimään toimintasuunnitelman tällaisia tilanteita varten. Mitä puhelimen katoamisesta seuraa?

Leppämäen perheessä päätettiin elää hetki ilman uutta kännykkää, ja Hilla sai tilalle vanhempien vanhan, käytetyn kännykän.

"Se toimi hyvin. Hilla ymmärsi, ettei uusia puhelimia osteta noin vain."

Jonkin ajan kuluttua vanhemmat huomasivat, että Hilla alkoi kohdella vanhaa puhelinta korostetun kovakouraisesti. He alkoivat epäillä, pyrkikö Hilla siihen, että saisi täysin uuden puhelimen rikkoutuneen tilalle. Syntymäpäivän lähestyessä Hillalla oli vain yksi lahjatoive: uusi kännykkä, joka olisi älypuhelin.

"En edelleenkään halunnut ostaa lapselle uutta kännykkää, saati älypuhelinta, koska ensimmäisestä puhelimesta oli huonoja kokemuksia. Vihjaisin toiveesta mummille ja kummeille, ja niin Hilla sai yhdeksänvuotislahjaksi älypuhelimen."

Vasta kun Leppämäki näki, kuinka huolellisesti Hilla käsitteli toivelahjaansa, hän ymmärsi, kuinka tärkeä älykäs kännykkä on tyttärelle.

"Hilla on paljon pikaviestinpalvelu WhatsAppissa, kuvaa ja pitää monin tavoin yhteyttä kavereihinsa. Yhden hukatun kännykän jälkeen puhelimesta huolehtiminen on hänelle selvästi kunniakysymys."

Leppämäki opettelee nyt chattailukulttuuria yhdessä Hillan kanssa. Keskimmäisen lapsen kanssa opetellaan esittäytymistä puhelimeen vastattaessa. Yksi sääntö koskee molempia lapsia: kavereiden läsnä ollessa keskitytään heihin eikä pelata kännyköillä.

Jos nykyinen kännykkä katoaisi, Leppämäki laittaisi Hillan tekemään pieniä kotiaskareita kännykkärahojen ansaitsemiseksi.

Kauppinen kannustaa keskustelemaan lapsen kanssa siitä, mitä kännykän erilaisten ominaisuuksien käyttö maksaa.

"Kun lapsi hinkuu ensimmäistä kännykkää tai uusinta mallia sillä perusteella, että kavereillakin on, vanhempien tulisi keskustella lapsen kanssa ja perustella, miten ostopäätökset omassa perheessä tehdään. Näin lapset oppivat samalla kuluttajakäyttäytymistä."

Kun hankit lapselle kännykän

1. Sopikaa pelisäännöt etukäteen

Miettikää yhdessä teidän perheellenne sopivia pelisääntöjä jo ennen kännykän hankkimista. Puhukaa myös siitä, mitä tapahtuu, jos sääntöjä ei noudateta.

2. Opetelkaa käyttöä yhdessä

Tutki kännykkää ja sen ominaisuuksia lapsen kanssa. Lapselle tulisi jäädä sellainen olo, että hän voi kysyä vanhemmiltaan mistä tahansa puhelimen käyttöön liittyvästä asiasta myös jatkossa.

3. Estä yllättävät laskut

Huolehdi, että kännykässä on tarvittavat palveluestot, jotta lapsi ei pääse esimerkiksi K18-palveluihin. Saldoraja varmistaa, ettei puhelinta käytetä varastettuna tai painostuksen alla maksuvälineenä.

4. Anna lapsen toteuttaa itseään

Muista, että lapsella on oikeus käyttää puhelinta luovasti, ja hänellä on tekijänoikeudet teoksiinsa. Lapselle on hyvä kertoa, että jos hän laittaa puhelimella otettuja kuvia nettiin, ne eivät saa loukata kuvissa olevia ihmisiä.

5. Ole läsnä

On tärkeää, että lapsi uskaltaa tulla puhumaan myös kännykkään liittyvistä pulmista. Muista, että viime kädessä aikuinen on vastuussa lapsen kännykän käytöstä. Jos epäilet kiusaamista, pyydä nähdä viestit ja talleta ne mahdollista jatkoselvittelyä varten.

Gallup: Mihin tarvitset kännykkää?

Espoolaisen Rastaalan koulun esikoululaiset kertovat, onko heillä kännykkä ja mitä he sillä tekevät.

Lisää aiheesta