Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Sähköpyöräily on täydellistä arkiliikuntaa yhtä hyvin huonokuntoiselle kuin himoliikkujalle

Teksti:
Petteri Ruotsalainen
Kuvat:
Sami Kuusivirta
Julkaistu: 15.4.2019
|
Muokattu: 31.8.2020
Sähköpyöräily kasvattaa Suomessa suosiotaan vuosi vuodelta. Sähköpyörä on esimerkiksi työmatkoilla ympäristöystävällinen, halpa ja terveellinen vaihtoehto autolle.

”Naiset ovat olleet viime vuosina erityisen innostuneita sähköpyöräilystä, niin keski-ikäiset kuin vanhemmatkin”, Helsingin Kannelmäen Prisma Kaaren urheiluosaston myyntivastaava Piia Laukkanen kertoo.

Piia Laukkanen näkee työssään päivittäin suomalaisten liikuntatottumusten kehityksen. Tyypillinen sähköpyörän ostaja on vielä työelämässä oleva keski-ikäinen nainen, joka haluaa saada työmatkoilla liikuntaa, mutta ei halua mennä töihin selkä hiestä märkänä.

”Sitten on iäkkäämpiä asiakkaita, joille pyöräily ylipäätään on erinomaisen hyvää liikuntaa. Kun ylämäet alkavat tuntua liian rasittavilta, sähköpyörä antaa tukea”, Laukkanen kuvailee.

Vaikka sähköpyörän moottori tekee polkemisesta helpompaa, sähköpyöräilijäkin saa kelpo liikuntaa.

Mikä sitten tarkalleen on sähköpyörä eli sähköavusteinen polkupyörä?

Ajoneuvolain mukaan sähköpyörä voi ”avustaa” pyöräilijää polkiessa mutta moottori ei saa olla ainoa voimanlähde, joka kuljettaa pyörää. Polkupyöräksi luetaan sähköpyörä, joka on varustettu enintään 250 W:n tehoisella sähkömoottorilla, jonka moottori toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy toiminnasta viimeistään, kun nopeus saavuttaa 25 kilometriä tunnissa.

Vaikka sähköpyörän moottori tekee polkemisesta helpompaa, sähköpyöräilijäkin saa kelpo liikuntaa. Pyöräilijä on myös kotona nyhjöttämisen sijaan liikenteessä ulkoilmassa.

Sähköpyörä voi auttaa niin nivelvaivaista kuin himoliikkujaa

Vaikka sähköpyöräilyn terveysvaikutuksista on tehty melko vähän tutkimuksia, pääperiaate on UKK-instituutin erikoistutkija Minna Aittasalon mukaan selvä: sähköpyöräily vaikuttaa terveyteen myönteisesti.

Verrattuna paikallaanoloon tai autoiluun se on aina parempi vaihtoehto.

”Sähköavusteisella pyörällä kulkeminen on kaikin puolin hyvä tapa liikkua. Aktiiviliikkuja kohottaa kuntoaan vähentämällä avusteisuuden määrää, ja toipilaan tai huonokuntoisen kunto paranee jo suurimmalla avusteisuustasolla. Kaikki kuitenkin hyötyvät terveytensä kannalta”, Aittasalo sanoo.

Kynnys liikuntaan madaltuu, jolloin pyöräilyn kokonaismäärä ja ihmisen energiankulutus lisääntyvät. Painonhallinnassa tällä voi olla positiivinen vaikutus.

Sähköpyöräily sopii myös esimerkiksi nivelvaivaisille ja ikääntyneille, koska se vähentää niveliin kohdistuvaa rasitusta.

Tutkimusten mukaan vaikuttaisi siltä, että jos sähköpyörä on hankittu jotakin tarkoitusta varten, sitä käytetään enemmän myös muuten. Kynnys liikuntaan madaltuu, jolloin pyöräilyn kokonaismäärä ja ihmisen energiankulutus lisääntyvät. Painonhallinnassa tällä voi olla positiivinen vaikutus.

Sähköpyöräilystä on hyötyä myös himoliikkujille.

”Huippukuntoisilla sähköpyöräily auttaa muusta urheilurasituksesta palautumiseen. Jos esimerkiksi juoksee 5-6 päivänä viikossa, polvinivelet voivat olla kovilla. Sähköpyöräily töihin ja takaisin auttaa niveliä palautumaan iskutyyppisestä rasituksesta”, Aittasalo kuvailee.

Sähköpyöräily sopii myös miehille

Miehetkin ovat kiinnostuneita sähköpyöristä. Heidän joukossaan on peruspyöräilijöitä enemmän eläkeikäisiä.

Kun rungon muoto on enemmän ”naisten malli”, eli ei ole korkeata vaakaputkea, jonka yli jalka täytyisi ensimmäisenä heilauttaa, pyörää on helpompi käyttää ja kynnys liikkumiselle sen verran pienempi.

Prismoissa on yhdeksän eri sähköpyörämallia. Näistä vain yhdessä mallissa moottori sijaitsee etuosassa. Kaikissa muissa malleissa se on keskiosassa.

”Painojakauma on parempi silloin kun moottori on keskellä. Meno tuntuu ajaessa vakaammalta”, Laukkanen kuvailee.

Myynti kasvaa, hinnat laskevat

Piia Laukkasen käytännön tuntuma on selvästi se, että sähköpyörien kysyntä kasvaa vuosi vuodelta.

”Sitä myöten mallejakin tulee koko ajan enemmän”, Laukkanen kertoo.

Hinnat ovat takavuosiin verrattuna tulleet alaspäin. Prismoissa halvimmat sähköpyörät lähtevät noin tonnilla, kallein maksaa 2 400 euroa.

Sähköpyörien kysyntä kasvaa vuosi vuodelta.

Aiemmin sähköpyörissä puhutti hinnan lisäksi akun kestävyys. Esimerkiksi Prisman pyörien Shimano-akuissa edullisimmassa pyörissä akut kestävät 120-125 kilometriä, kalleimmissa noin 170 kilometriä.

Akun kertakestävyyteen vaikuttavat maaston tasaisuus tai mäkisyys ja se, kuinka paljon akkua hyödyntää pyöräillessään. Suomen sääolosuhteissa pakkanen voi viedä akusta tehoja. Akun tilanteen näkee nopeasti mittarista.

Akun irrottaminen ja lataaminen käy helposti työpaikalla tai kotona: tarvitaan vain normaali pistorasia.

Mistä kannattaa keskustella myyjän kanssa, kun harkitsee sähköpyörän ostoa?

• Miten pitkiä matkoja tyypillisesti ajaa?

• Ajaako asfaltilla vai maastossa vai kummassakin?

• Minkälaista ajoasentoa haluaa käyttää? Toisissa pyörissä istutaan selkä suorassa, toisissa maataan sporttisemmassa asennossa.

• Haluaako käsi- vai jalkajarrut? Kun ajaa enemmän pystyasennossa, on tapana käyttää jalkajarruja, sporttisemmissa asennoissa yleensä käsijarruja.

Valtakunnallista Pyöräilyviikkoa vietetään tänä vuonna 4.-12. toukokuuta. Lue lisää täältä.

Innostuitko pyöräilystä?

Lisää aiheesta