Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Ensimmäinen talvi oli järkytys, mutta hyvä palkka ja sopiva työtahti pitävät filippiiniläisen Peterin kokkina Suomessa

Teksti:
Maarit Rasi, Kaisa Viljanen
Kuvat:
Aleksi Poutanen
Julkaistu: 7.5.2024
|
Muokattu: 7.5.2024
S-ryhmä on rekrytoinut Filippiineiltä noin 300 kokkia. Ulkomaiset rekrytoinnit ovat olleet menestys.

Keväällä Peter Acapulcon askel alkaa keventyä. Kadut ovat auki, ja hän pääsee taas koriskentälle ja pyöräteille. Suomen kylmyys ja pimeys ei ole filippiiniläiselle helppoa.

”Olen niin onnellinen, kun olen selvinnyt ensimmäisestä talvestani Suomessa”, Acapulco, 32, sanoo.

Acapulco työskentelee kokkina Mikkelin Babista-, Rosso- ja Amarillo-ravintoloissa. Suomeen hän tuli kansainvälisen rekrytoinnin kautta S-ryhmän vuokratyöntekijäksi. Lokakuusta 2023 Acapulco on ollut Osuuskauppa Suur-Savon työntekijä – ja ylpeä siitä.

Kokin työ on kaikkialla melko samanlaista, Acapulco sanoo. Mielenkiintoista mutta fyysisesti raskasta, ja koko ajan pitää oppia uutta. Ennen Suomea Acapulco teki kuusi vuotta ruokaa Dubain hotelliravintoloissa. Suomessa tahti on maltillisempi ja palkka paljon parempi.

Keittiössä puhutaan suomea, englantia ja elekieltä, sillä tiimikavereissa on paitsi muita filippiiniläisiä, myös esimerkiksi ukrainalaisia.

Osaamista arvostetaan

Tulevaisuudessa S-ryhmän ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä kasvaa. Osa heistä tulee Suomeen Acapulcon tapaan kansainvälisten rekrytointien kautta. HOK-Elannon ravintolatoimialan henkilöstöpäällikkö Satu Vennala oli mukana, kun kaupparyhmä rekrytoi osaajia ensimmäisen kerran ulkomailta. Päätös kokkien rekrytoinnista tehtiin vuonna 2008.

On tärkeää, että töissä kaikki otetaan ensimmäisestä päivästä alkaen tiimin täysivaltaisiksi jäseniksi.

”Filippiinit valikoitui kohdemaaksi, sillä maassa on hyvä koulutustaso, opetuskielenä englanti ja kulttuurikin on varsin länsimainen. Filippiiniläiset ovat hyvin osaavaa väkeä.”

Filippiiniläisiä työskentelee ulkomailla miljoonittain, ja heidän kotimaahan lähettämänsä tulot ovat kansantaloudelle merkittäviä.

Vennala kuvailee Filippiineille suuntautunutta rekrytointimatkaa menestykseksi, sillä kaikki Suomeen silloin rekrytoidut kokit työskentelivät pitkään HOK-Elannolla. Pari on edelleenkin 15 vuoden jälkeen työsuhteessa.

Vuosien varrella S-ryhmä on rekrytoinut ulkomailta yli 400 työntekijää, joista suuri osa on filippiiniläisiä kokkeja. Pelkästään kokkeja S-ryhmään on tullut maasta noin 300. Ensin työntekijät ovat vuokrafirman palveluksessa, minkä jälkeen he siirtyvät S-ryhmän palkkalistoille.

Vennala muistelee, kuinka hän soitti ravintoloihin, joihin ensimmäiset filippiiniläiset kokit oli palkattu. Kaikilla esihenkilöillä oli sama viesti.

”He ihmettelivät, miten juuri heillä oli käynyt niin hyvä tuuri, että oma kokki oli ihan timantti.”

Vain kolme HOK-Elantoon palkatuista työntekijöistä on lähtenyt takaisin kotimaahansa.

”Taustalla ovat perhesyyt. Suomeen sitoutumisen ja jäämisen kannalta perheenyhdistämisestä pitäisi tehdä helpompaa. Nyt se on hankalaa, sillä tulorajat ovat järjettömät”, Vennala sanoo.

Tulorajat vaihtelevat tilanteen mukaan. Maahanmuuttoviraston mukaan toimeentuloon vaaditaan lähtökohtaisesti 2 600 euroa kuukaudessa, jos perheessä on kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta. Palkkarajoissa otetaan aina huomioon myös sosiaalietuudet.

Tieto helpottaa sopeutumista

Vennalan mukaan rekrytointi ulkomailta onnistuu, jos lähtijöillä on realistiset käsitykset uudesta kotimaastaan ja työnantaja satsaa perehdytykseen. Yhteistyö kansainvälisen rekrytoijan kanssa on tärkeää, ja kumppanilla on iso rooli tulijoiden kotouttamisessa.

Nykyään Suomeen tulevilla filippiiniläisillä on jo vahvat verkostot ja useimmat hakevat tänne ystäviensä ja kollegoidensa suosituksesta, Vennala kertoo.

Peter Acapulcon kotiutumista Mikkeliin on helpottanut se, että työkavereina on muita filippiiniläisiä. Hän myös jakaa kimppakämpän kolmen filippiiniläisen ravintolatyöntekijän kanssa.

”Käymme yhdessä ostoksilla ja kokkaamme filippiiniläistä ruokaa pitkän kaavan mukaan”, Acapulco kertoo.

”Myös pomostani Topista on tullut ystäväni. Hän auttaa meitä kaikessa.”

Välillä Acapulco kyläilee Espoossa asuvan, myös kokkina työskentelevän siskonsa luona. Suomalaisen kulttuurin outouksista voi kysellä suomalaiselta tyttöystävältä. Kaliforniassa asuvaan sukuunsa Acapulco pitää yhteyttä videopuheluilla.

Suomalaiset työehdot houkuttelevat

Satu Vennala peräänkuuluttaa esihenkilöiden ja työkavereiden vastuuta muualta tulleiden kotiuttamisessa. Ketään ei voi pakottaa viettämään aikaa työkavereiden kanssa työajan ulkopuolella, mutta se on suositeltavaa, sillä näin muualta tulleet sopeutuvat Suomeen helpommin. On tärkeää, että töissä kaikki otetaan ensimmäisestä päivästä alkaen tiimin täysivaltaisiksi jäseniksi.

”Filippiiniläisiäkin on viety sienimetsään ja otettu mukaan mökille. Tärkeintä on, että työntekijät kohtaavat toisensa ihminen ihmisenä.”

Suomalaisella työelämällä on hyvä maine. Aasialaiselle työntekijälle tilille ensimmäistä kertaa kilahtava kesälomapalkka on siitä hyvä esimerkki. Muualta tulleiden voi olla vaikea käsittää, että myös lomailusta saa palkkaa.

Usein käy, kuten S-ryhmä toivoo. Kun ulkomailta rekrytoitu työntekijä lopettaa ensimmäisen määräaikaisuutensa rekrytointifirman palveluksessa, hän haluaa jatkaa työtä S-ryhmän palveluksessa.

Myös Acapulco haluaisi jäädä. Vaikka hän on syntynyt ja opiskellut Manilassa ja asunut Davaossa, rauhallinen ja vehreä Mikkeli miellyttää suurkaupunkeja enemmän. Vielä kun hän saisi poikansakin Suomeen.

”Haluan oppia lisää eurooppalaisesta keittiöstä ja kehittyä ammatissani. Kokkina sitä ei ole koskaan valmis”, Acapulco sanoo.

Lue lisää