Jerika Anttila seisoo Terälahden Salen edessä. Hänellä on aurinkolasit ja olalla Marimekon kangaskassi.

Untitled-54

Jerika Anttila, 20, ei haikaile maalta kaupunkiin, vaikka suuri osa hänen ystävistään on jo muuttanut pois Terälahdelta.

Jerika, 20, ei kaipaa kaupunkiin – koti, kauppa ja tunnelma pitävät nuoren naisen pikkukylässä

Johanna Sirviö hymyilee hotellin vastaanottotiskin takana, taustalle heijastuu valoja.

YH0224 yovuorossa01 verkko paakuva 2400x1350

Keskellä Tamperetta kohoaa hotelli, jossa rakkaustarinat syntyvät, jääkiekkofanit juhlivat ja elämä maistuu passion-spritziltä

Maailmanluokan biletysmaisemat, 300 modernia huonetta ja __Mikko Alatalon__ siniset silmälasit. Kymmenen vuotta täyttävä Solo Sokos Hotel Torni Tampere on totisesti vakiinnuttanut paikkansa kaupungin maamerkkinä - tänne jonotetaan yöstä toiseen. 

Hotelliin ei saavuta vain nukkumaan, vaan myös kuuntelemaan livemusiikkia ja nauttimaan elämästä hotellin huipulla sijaitsevassa Moro Sky Barissa.

Tämän kaiken tietää hotellin vastaanotossa työskentelevä __Johanna Sirviö__, joka pääsee jakamaan hotellivieraiden ilot ja surut. Vietimme keväisen viikonloppuyön Tampereen Tornissa ja törmäsimme monenlaiseen yökulkijaan.

Hotellin aulassa kuhisee. Ihmiset eivät kuitenkaan odota pääsyä huoneisiinsa – niihin on kirjauduttu jo aikaisemmin päivällä. Jonoa muodostuu hissien edustalle. Hotellin ylimmässä eli 25. kerroksessa sijaitseva Moro Sky Bar on suosittu juhlapaikka, jonne tullaan juomien ja maisemien vuoksi.

Vastaanotossa työvuoroaan aloittelee palvelupäällikkö Johanna Sirviö, 24. Johanna on työskennellyt vuonna 2014 avatussa hotellissa yli kaksi vuotta.

”Täällä tapahtuu koko ajan, ja pääsen ottamaan osaa asiakkaiden iloihin ja suruihin.”

Johannalla on yövuoroja kuukausittain. Hänen kanssaan vuorossa on tänään vastaanottovirkailija __Ronja__, joka tekee pelkästään yötöitä.

Lauantain ja sunnuntain välisinä öinä hotelli on aina lähes täynnä. Nyt sen 305 huoneesta on vapaana vain seitsemän. 

Kello 22.15: yövuoro alkaa 

Ylhäällä Moro Sky Barissa tunnelma nousee ja DJ soittaa levyjä. Järvi siintää kaupungin kattojen takana, ja Särkänniemen Näsinneula kurottelee kohti taivasta. 
Sohvapöydässä cocktaileja nauttii englantia puhuva kaveriporukka: saksalainen __Annkathrin Mathe__, unkarilainen __Bence Nejory__ sekä espanjalaiset __Victor Sanches__ ja __Sergio Romero__.

Sergio on viettänyt Tampereella Erasmus-vaihtovuotensa. Siitä on jäänyt hyviä muistoja, ja nyt hän on saapunut Suomeen ystäviensä kanssa lomalle. Kööpenhaminassa asuvan nelikon matka jatkuu seuraavaksi Rovaniemelle.

Kaverukset ovat käyneet aikaisemmin tänään katsomassa Tampereen Tapparan ja Turun TPS:n välistä jääkiekko-ottelua viereisellä Nokia-areenalla.

”Oli hauska nähdä, miten vahvasti suomalaiset näyttävät tunteensa urheilukatsomossa”, Annkathrin sanoo.

Nelikon suunnitelmat seuraavalle päivälle ovat selvät: Tampereen perinneherkkua mustaamakkaraa täytyy päästä maistamaan. Kaverukset aikovat myös saunoa ja kastautua järvessä.

22.47 

Vastaanoton vieressä olevan Paja Barin seiniä koristavat soittimet, kultalevyt ja muu musiikkiin liittyvä rekvisiitta. Ne ovat baarissa lainassa pirkanmaalaisilta muusikoilta. Baarin asiakkaat voivat ihmetellä __Jonne Aaronin__, __Juha Torvisen__ ja __Pantse Syrjän__ kitaroita, __Juice Leskisen__ viimeisiksi jääneitä Reino-tohveleita ja __Mikko Alatalon__ sinisiä silmälaseja.

Pyöreän pöydän ääressä istuu nauravainen porukka. __Arja Eränen__, __Arja Salokannas__ ja __Anne Rajasalo__ ovat juhlistamassa Salokannaksen syntymäpäivää. Juhlat ovat olleet onnistunut yllätys.

Seuraavaksi porukalla on suunnitelmissa mennä unten maille – jos mahdollista.

”Hotellihuoneesta lähtiessämme kuulosti siltä, että naapurissamme oli Tapparan miehiä. Saa siis nähdä, saammeko nukuttua”, Eränen toteaa.

Naiskolmikko repeää nauruun. Juhlan aihetta Tapparan miehillä kyllä olisi, sillä Tappara on voittanut tänään pelin TPS:ää vastaan 4–0.

23.39 

Aulassa ei ole enää tietoakaan jonosta, mutta valvontakameroista sen sijaan näkyy, että Morossa on jo menoa.

Tornissa yöpyvät __Pinja Saarenpää__ ja __Jere Saari__ ovat kuitenkin matkalla Pajaan, ainakin ensin. Hekin ovat juhlistamassa syntymäpäiviään. Vantaalainen Pinja on täyttänyt juuri 20, järvenpääläinen Jere 19. 

Pinja on tilannut Jerelle syntymäpäiväyllätykseksi ruusun hotellihuoneeseen. Hotelli taas on muistanut sankareita makealla suklaayllätyksellä. 


00.29 

Baaritiskillä kaksi nuorta naista tilaa keltaiset cocktailit, jotka kruunataan passiohedelmäsiivuilla. Baaritarjoilija __Laura Kantoniemi__ kertoo juoman olevan passiohedelmä-spritz. Se on Moron suosituin cocktail.

Kantoniemi teki töitä Moron baaritiskin takana ensimmäistä kertaa vuonna 2017.

”Parasta on, kun saan ihmiset hymyilemään, teen sen sitten hyvällä juomalla tai huonolla vitsillä.”

01.05 

Vastaanotossa on hiljaista, kunnes nuorehko mies lampsii ulko-ovelta suoraan tiskille.

”Vaimo kirjautui sisään jo aikaisemmin, mulla venähti vähän pidempään”, mies selittelee ja kirjautuu sisään hotelliin.

Posti kantaa hotellille päivän lehdet. Samaan aikaan paikalle saapuu hotellinjohtaja __Eveliina Jokinen__. Päivystysvuorossaan hän kiertää Tampereen neljässä Sokotelin hotellissa varmistamassa, että kaikki on kunnossa.

01.27 

Kello lähestyy kahta, ja ihmisiä alkaa valua hotellille nukkumaan. Jotkut tallustavat ulko-ovelta hissille hieman horjuvin askelin. Yksi laulaa, toiset kantavat pikaruokaloiden paperipusseja. Alkuillan odottava tunnelma on vaihtunut silmäluomia painavaan väsymykseen.

Kello kahdelta Moro Sky Bar sulkeutuu ja viimeisetkin maisemabongarit lähtevät huoneisiinsa tai jatkamaan iltaa muualle.

Respa hiljenee yleensä aina Moron sulkemisen jälkeen, mutta nyt vastaanoton puhelin soi. Jostain huoneesta kantautuu biletyksen ääniä. Johanna hälyttää järjestyksenvalvojan katsomaan, mistä on kyse.

”On tärkeää, että jokainen vieraamme saa nukkua yönsä rauhassa.”

Sitten puhelin soi taas. Toinen asiakas tiedustelee, milloin aamupalaa on tarjolla. 

1.45

Hiljaisen tunnin jälkeen hotellin liukuovet avautuvat. Wolt-kuski tuo pikaruokaravintolan pussin hotelliasiakkaalle.

”Meillä käy viikoittain Wolt-kuljettajia tuomassa ruokaa”, Johanna kertoo.

Nälkä liikuttaakin ihmisiä öisin.  Aulaan saapuu huoneestaan nuori mies, joka pohtii, pitäisikö hänen tilata vai hakea ruokaa. Ronja auttaa miestä tilaamaan ruokaa.

Mies jää aulan sohvalle odottamaan ruokaansa ja tiedustelee, mitä aamupalalla on tarjolla. Hän kertoo seuraavansa proteiinin saantiaan hyvin tarkasti. 

02.38 

Vartija saapuu kierrokselle hotelliin. Joka yö vartija käy tekemässä hotellissa kaksi kierrosta varmistaakseen, että kaikki on kunnossa. Tänään on rauhallista, ja sekin huone, josta kantautuneesta metelistä naapuri valitti, on hiljentynyt. 


03.55 

Hotellin aamiaiskokki saapuu töihin esimerkiksi paistamaan kroissantit ja hoitamaan uunissa kypsyvät tarjoilut.


4.51 

Johanna pitää tauon ja syö pikapuuron aamiaiseksi. Sen jälkeen hän pyyhkii vastaanoton tiskit ja jatkaa paperitöitä: peruu hotellin asiakkaille erehdyksessä annettuja parkkisakkoja ja tarkistaa asiakkaille maksettuja korvauksia.

Näin puoli kuuden maissa silmiä alkaa jo hieman painaa.

”Viimeinen tunti kuluu aina hitaasti. Jos pysähdyn nyt, alkaa nukuttaa.”

Aamiaissalissa on aamukuudelta kuitenkin täysi tohina päällä. Imuri hurisee, astiat kolisevat. Nenään kantautuu kroissanttien, puuron ja kahvin tuoksu.

”Mustamakkara ja riisipiirakat ovat hotellivieraiden suosikkeja. Myös leikkelepöytä tekee aina hyvin kauppansa”, aamiaisvuoron palvelupäällikkö __Petri Oramaa__ kertoo.

5.28 

Aulaan saapuvat ensimmäiset aamiaselle suuntaavat asiakkaat, keski-ikäinen pariskunta. 

”Meidän oli tarkoitus tulla aamiaiselle yhdeksältä, mutta heräsimmekin jo nyt.”

Aamiainen alkaa kello seitsemän. Jonoja ei siihen aikaan sunnuntaisin vielä muodostu.

06.30 

Johannan työvuoro alkaa olla lopuillaan, kun aulaan tassuttelee suloinen ilmestys, 14-vuotias mopsi Lihis Kotkasta.

Lihiksellä on kiire aamupissalle. Yö on ollut vatsavaivojen takia hieman levoton. Edellinen päivä on vierähtänyt sarjakuvafestivaaleilla, jossa on ollut myynnissä Lihiksen isännän __Marko Turusen__ koirastaan tekemä valokuvakirja.

7.15 

Johanna käy vaihtamassa vaatteet. Suunnitelmissa on herätä aikaisintaan neljän maissa iltapäivällä. Työ on mieluinen ja sen kautta hän sai elämäänsä jotain työtäkin merkittävämpää: hän tutustui vartijana työskennelleeseen poikaystäväänsä yövuorossa.

”Emme kuitenkaan alkaneet tapailla silloin, vaan törmäsimme myöhemmin uudelleen Tinderissä.”

Tämä ei suinkaan ole ainut rakkaustarina, jota Tampereen Tornissa on päästy todistamaan.

”Viime kesänä asiakas varasi huoneen ja kertoi, että aikoo kosia meillä kumppaniaan. Pääsin koristelemaan heidän huoneensa ruusun terälehdillä.”

### Solo Sokos Hotel Torni Tampere 10 vuotta

- Suomen korkein hotelli, 88 metriin kurottava Solo Sokos Hotel Torni Tampere, täyttää 10 vuotta vuonna 2024. 
- Hotellissa on 305 huonetta, 14 kokoustilaa ja 1 800 anniskelupaikkaa ravintoloissa ja juhlatiloissa. 
- Hotellihuoneita ja käytäviä koristaa yli 320 paikallisen taiteilijan taideteosta. Asiakkaat voivat halutessaan ostaa teoksia. 
- Kymmenvuotisjuhlan kunniaksi hotellissa järjestetään tapahtumia läpi vuoden. Luvassa on muun muassa näköistornin rakennuskilpailu ja juhlavuoden seminaari. Kesäpäivän seisauksena Moro Sky Bar pidetään auki 24 tuntia.


Lue myös

Mustiin työasuihin pukeutuneita ravintolatyöntekijöitä

YH0224 teema landari verkko paakuva 2400x1350-1

Yhteishyvä Live: Englanninkielinen tarjoilija voi hämmentää asiakasta, mutta empatia ja avoin asenne auttavat  

Lue lisää

Katso kaikki Yhteishyvä Live -lähetykset

Jillian Dy, Hasan, Jemina Mäki, Fatima Sison, Tesfaya Mihret ja Kiran Aryal

Tarjoilija puhuu englantia ja keittiö pyörii elekielellä, mutta asiakas saa silti hyvää palvelua – näin Suomi muuttuu

English

Svenska

Eesti keel

Filipino

Francisco Merida Garci kuvattuna Helsingin keskustan Sokoksen Hesburgerissa.

YH0224 teema L verkk PAAKUVA 1920x1280-1 (1)

Meksikosta Suomeen muuttanut Francisco Merida työskentelee Helsingissä Hesburgerin ravintolapäällikkönä.

Meksikolainen juristi Francisco nauttii työstä hampurilaisravintolassa – tapasimme ulkomaalaisia, jotka haluavat tehdä töitä juuri Suomessa

Mies jolla yllään lippalakki ja vihreä t-paita

YH0224 teema kainalo2 verkko paakuva 2400x1350

Ensimmäinen talvi oli järkytys, mutta hyvä palkka ja sopiva työtahti pitävät filippiiniläisen Peterin kokkina Suomessa

Keväällä __Peter Acapulcon__ askel alkaa keventyä. Kadut ovat auki, ja hän pääsee taas koriskentälle ja pyöräteille. Suomen kylmyys ja pimeys ei ole filippiiniläiselle helppoa. 

”Olen niin onnellinen, kun olen selvinnyt ensimmäisestä talvestani Suomessa”, Acapulco, 32, sanoo. 

Acapulco työskentelee kokkina Mikkelin Babista-, Rosso- ja Amarillo-ravintoloissa. Suomeen hän tuli kansainvälisen rekrytoinnin kautta S-ryhmän vuokratyöntekijäksi. Lokakuusta 2023 Acapulco on ollut Osuuskauppa Suur-Savon työntekijä – ja ylpeä siitä. 

Kokin työ on kaikkialla melko samanlaista, Acapulco sanoo. Mielenkiintoista mutta fyysisesti raskasta, ja koko ajan pitää oppia uutta. Ennen Suomea Acapulco teki kuusi vuotta ruokaa Dubain hotelliravintoloissa. Suomessa tahti on maltillisempi ja palkka paljon parempi. 

Keittiössä puhutaan suomea, englantia ja elekieltä, sillä tiimikavereissa on paitsi muita filippiiniläisiä, myös esimerkiksi ukrainalaisia.

Tulevaisuudessa S-ryhmän ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä kasvaa. Osa heistä tulee Suomeen Acapulcon tapaan kansainvälisten rekrytointien kautta. HOK-Elannon ravintolatoimialan henkilöstöpäällikkö __Satu Vennala__ oli mukana, kun kaupparyhmä rekrytoi osaajia ensimmäisen kerran ulkomailta. Päätös kokkien rekrytoinnista tehtiin vuonna 2008.

> On tärkeää, että töissä kaikki otetaan ensimmäisestä päivästä alkaen tiimin täysivaltaisiksi jäseniksi.

”Filippiinit valikoitui kohdemaaksi, sillä maassa on hyvä koulutustaso, opetuskielenä englanti ja kulttuurikin on varsin länsimainen. Filippiiniläiset ovat hyvin osaavaa väkeä.” 

Filippiiniläisiä työskentelee ulkomailla miljoonittain, ja heidän kotimaahan lähettämänsä tulot ovat kansantaloudelle merkittäviä. 

Vennala kuvailee Filippiineille suuntautunutta rekrytointimatkaa menestykseksi, sillä kaikki Suomeen silloin rekrytoidut kokit työskentelivät pitkään HOK-Elannolla. Pari on edelleenkin 15 vuoden jälkeen työsuhteessa.

Vuosien varrella S-ryhmä on rekrytoinut ulkomailta yli 400 työntekijää, joista suuri osa on filippiiniläisiä kokkeja. Pelkästään kokkeja S-ryhmään on tullut maasta noin 300. Ensin työntekijät ovat vuokrafirman palveluksessa, minkä jälkeen he siirtyvät S-ryhmän palkkalistoille.

Vennala muistelee, kuinka hän soitti ravintoloihin, joihin ensimmäiset filippiiniläiset kokit oli palkattu. Kaikilla esihenkilöillä oli sama viesti. 

”He ihmettelivät, miten juuri heillä oli käynyt niin hyvä tuuri, että oma kokki oli ihan timantti.”

Vain kolme HOK-Elantoon palkatuista työntekijöistä on lähtenyt takaisin kotimaahansa. 

”Taustalla ovat perhesyyt. Suomeen sitoutumisen ja jäämisen kannalta perheenyhdistämisestä pitäisi tehdä helpompaa. Nyt se on hankalaa, sillä tulorajat ovat järjettömät”, Vennala sanoo.

Tulorajat vaihtelevat tilanteen mukaan. Maahanmuuttoviraston mukaan toimeentuloon vaaditaan lähtökohtaisesti 2 600 euroa kuukaudessa, jos perheessä on kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta. Palkkarajoissa otetaan aina huomioon myös sosiaalietuudet.

Osaamista arvostetaan

Vennalan mukaan rekrytointi ulkomailta onnistuu, jos lähtijöillä on realistiset käsitykset uudesta kotimaastaan ja työnantaja satsaa perehdytykseen. Yhteistyö kansainvälisen rekrytoijan kanssa on tärkeää, ja kumppanilla on iso rooli tulijoiden kotouttamisessa.

Nykyään Suomeen tulevilla filippiiniläisillä on jo vahvat verkostot ja useimmat hakevat tänne ystäviensä ja kollegoidensa suosituksesta, Vennala kertoo.

Peter Acapulcon kotiutumista Mikkeliin on helpottanut se, että työkavereina on muita filippiiniläisiä. Hän myös jakaa kimppakämpän kolmen filippiiniläisen ravintolatyöntekijän kanssa.

”Käymme yhdessä ostoksilla ja kokkaamme filippiiniläistä ruokaa pitkän kaavan mukaan”, Acapulco kertoo.

”Myös pomostani Topista on tullut ystäväni. Hän auttaa meitä kaikessa.”

Välillä Acapulco kyläilee Espoossa asuvan, myös kokkina työskentelevän siskonsa luona. Suomalaisen kulttuurin outouksista voi kysellä suomalaiselta tyttöystävältä. Kaliforniassa asuvaan sukuunsa Acapulco pitää yhteyttä videopuheluilla.

Tieto helpottaa sopeutumista

Satu Vennala peräänkuuluttaa esihenkilöiden ja työkavereiden vastuuta muualta tulleiden kotiuttamisessa. Ketään ei voi pakottaa viettämään aikaa työkavereiden kanssa työajan ulkopuolella, mutta se on suositeltavaa, sillä näin muualta tulleet sopeutuvat Suomeen helpommin. On tärkeää, että töissä kaikki otetaan ensimmäisestä päivästä alkaen tiimin täysivaltaisiksi jäseniksi.

”Filippiiniläisiäkin on viety sienimetsään ja otettu mukaan mökille. Tärkeintä on, että työntekijät kohtaavat toisensa ihminen ihmisenä.”

Suomalaisella työelämällä on hyvä maine. Aasialaiselle työntekijälle tilille ensimmäistä kertaa kilahtava kesälomapalkka on siitä hyvä esimerkki. Muualta tulleiden voi olla vaikea käsittää, että myös lomailusta saa palkkaa.

Usein käy, kuten S-ryhmä toivoo. Kun ulkomailta rekrytoitu työntekijä lopettaa ensimmäisen määräaikaisuutensa rekrytointifirman palveluksessa, hän haluaa jatkaa työtä S-ryhmän palveluksessa.

Myös Acapulco haluaisi jäädä. Vaikka hän on syntynyt ja opiskellut Manilassa ja asunut Davaossa, rauhallinen ja vehreä Mikkeli miellyttää suurkaupunkeja enemmän. Vielä kun hän saisi poikansakin Suomeen.

”Haluan oppia lisää eurooppalaisesta keittiöstä ja kehittyä ammatissani. Kokkina sitä ei ole koskaan valmis”, Acapulco sanoo.

Suomalaiset työehdot houkuttelevat

Helsingin La Famiglia -ravintolan työntekijöitä

YH0224 teema kainalo verkko paakuva 2400x1350

Suomalaisten pitää hyväksyä vieraskieliset asiakaspalvelijat, sanoo asiantuntija 

Good morning! 

Helsinkiläisen La Famiglia -ravintolan takahuoneesta kaikuu iloinen aamutervehdys. Suomesta, Filippiineiltä, Nepalista, Turkista ja Etiopiasta kotoisin olevat työntekijät toivottavat toisilleen hyvät huomenet englanniksi. Se on myös ravintolan työkieli. 

Salissa tarjoilijat palvelevat pääosin suomeksi. Nepalista Suomeen muuttanut __Kiran Aryal__, 44, opetteli uuden kielen kahdessa vuodessa. Aryalin suomi on niin sujuvaa, että asiakkaat ymmärtävät. 

Aina näin ei ole. Joillekin suomalaisille asiakaspalvelijan heikko suomen kielen taito on ongelma. Joskus kyse on asenteista, toisinaan huolesta, ettei saa viestiään perille vieraalla kielellä. 

La Famigliassa lounastavat helsinkiläiset __Seija Flink__, 57, ja __Raili Välikauppi__, 69, asioivat mielellään myös englanniksi. Silti heiltä riittää ymmärrystä myös niille, jotka toivovat saavansa palvelua suomeksi. Ystävysten mielestä vuorossa tulisi olla ainakin yksi suomen kieltä osaava. 

”Tämä on myös turvallisuuskysymys, sillä ihmisillä on nykyään paljon allergioita. Ruokalistoihin voisikin lisätä QR-koodit, joista voisi lukea raaka-aineista enemmän”, kertoo Välikauppi.

Suomalaisten tulee tottua siihen, että ravintoloissa, matkailualalla ja kaupassa palvelua ei tulevaisuudessa aina saa suomeksi. Näin totesi Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön Maran toimitusjohtaja __Timo Lappi__ Helsingin Sanomissa maaliskuussa, kun kielikeskustelu kävi kuumana eduskuntaa myöten.

Sekä työelämän että asenteiden on muututtava, sanoo myös vanhempi yliopistonlehtori __Markku Sippola__ Helsingin yliopistosta.

”Meidän pitäisi muuttaa asennoitumista, jotta hyväksyisimme asiakaspalvelijoiksi nekin, jotka eivät osaa suomea kovin hyvin. Tarvitsemme asiakaspalvelijoita, jotka osaavat asiansa. Kielitaito ei ole aina se relevantein asia”, Sippola sanoo.

Suomen kielitaitovaatimukset ovat liian tiukat, toteaa myös kenialaistaustainen tutkija __Quivine Ndomo__ Jyväskylän yliopistosta. Ndomo tutki suomen kielen ja työllistymisen yhteyttä väitöskirjassaan.

S-ryhmän työpaikoissa monissa tehtävissä, esimerkiksi kokkina ja keittiöpäällikkönä, voi toimia, vaikka ei osaisi suomea. Asiakaspalvelutyötä tekeviltä vaaditaan vähintään englannin kielen taitoa.

”Ravintolassa on useita tapoja tulla ymmärretyksi, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan. Itse käytän Google Lens -sovellusta, jos en ymmärrä.”

Kielitaitovaatimukset ovat Ndomon mukaan turhan kovia myös muilla kuin palvelualoilla. Vaikka työ sujuisi englanniksi, työnhakijalta saatetaan vaatia suomen osaamista kahvihuonekeskusteluita varten.

Ndomo haastatteli väitöskirjaansa 51:tä maahanmuuttajaa EU:n ulkopuolelta. Tutkijan mukaan maahanmuuttajista muokataan Suomen työmarkkinoille alisteista työvoimaa – tahallaan. Kieltä käytetään Ndomon mukaan usein tekosyynä, kun korkeasti koulutettua työvoimaa ei haluta palkata koulutustaan vastaavaan työhön Suomessa.

”Välillä on vaikea tietää, onko kyse syrjinnästä, vai onko kielivaatimus oikeutettu. Kieltä käytetään myös aseena tilanteissa, joissa se ei ole tarpeen.”

”Kielitaito ei ole aina se relevantein asia”

Ndomon mukaan osa Suomeen muuttaneista kokee, että uuden kielen opiskelu on turhaa. Kielitaito ei takaa työllistymistä eikä virheettömän kielitaidon hankkiminen ole mahdollista parissa vuodessa.

”Jos työllistyminen on epävarmaa, miksi opiskella kieltä, jota ei muualla maailmassa tarvita? Olen kuullut, että maahanmuuttaja on opiskellut mieluummin ruotsia. Sitä voi käyttää kahdessa maassa.”

Tulevaisuudessa kielirajat todennäköisesti liudentuvat entisestään. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia muun kielisten ymmärtämiseen. Ndomo muistelee kurssia, jolla oli ainoa, joka ei osannut suomea.

”Käytin apuna Google-kääntäjää, joka nauhoitti ja käänsi kielen ymmärrettävään muotoon. Ymmärsin riittävästi.”

Ruotsia suomen sijaan

YH0224 teema verkko EN paakuva 2400x1350

Mexican lawyer Francisco enjoys working in a burger restaurant – we met foreigners who want to work in Finland

Why on earth do you want to work at Hesburger?" 

From time to time, __Francisco Merida__, 41, answers this question that seems to puzzle many. 

A lawyer by training, he works as a restaurant manager at Hesburger in Helsinki.  Some people find it difficult to understand why a highly qualified professional would do a job that does not match his training. 

Questions end when Merida says that he is now completely happy.  Working at Hesburger Asema-aukio, operated by HOK-Elanto, is a pleasure. 

"This has been entirely my own decision. When you make a decision of your own free will, you don't regret the change you make in your life. I was also happy in Mexico, but in Finland I’ve found peace."

Ten years ago, Merida was still working in Mexico. First he worked for the federal parliament, then in the congress of the state of Chiapas in the south of the country. 

Being a lawyer had its advantages: colleagues were respected professionals, the work challenging and the benefits were considerable by local standards. Travel, fancy dinners and entertaining were all part of the job. 

"Among other things, I had free use of the in-house chauffeur.  I also had a secretary.  I'm an achiever by nature, but the work culture in Mexico was relaxed. People always had time to talk to each other," Merida recalls. 

The work was enjoyable and rewarding, but it also took a lot out of you. Merida worked more than 48 hours a week, six days a week. Leisure time was limited. 

"I practically slept with my mobile phone in my hand.  I had to be available all the time." 

Merida still remembers with emotion a weekend when he went on a long-awaited road trip with his then-spouse. Everything was going great, but then there was a call from work. The trip had to be cut short and Merida had to go back to work.  Both Merida and his spouse were disappointed. 

When his partner later suggested moving back to her native Finland, he didn't hesitate. 

"I was ready to change my life." 


Merida is one of more than a thousand S Group employees with foreign background. His colleagues at the burger restaurant come from all over the world, including Nepal, Bangladesh, Morocco and Sri Lanka. The working language is English, but the work itself is not affected by the employees’ backgrounds. 

In total, S Group employs people of more than 80 nationalities.  The highest numbers are from Estonia, Russia and the Philippines. 

The need for foreign workers is growing, as by 2030 there will be 130,000 fewer people of working age in Finland than today, due to low birth rates and retirements. 

"The demographic trend means that we won’t have enough people in Finland to care for our elderly or sick. The availability of personnel will be a growing challenge both in the service sector and in professional work," says __Hanne Lehtovuori__, S Group’s HR Director.

S Group companies currently have plenty of job seekers, but more professionals are needed especially for roles with responsibility, restaurants and hotels and, depending on the region and season, also in supermarkets. In some cases, the opening hours of the ABC service stations have even had to be reduced due to a lack of employees.  Especially in small towns, foreign workers are indispensable.  

According to Lehtovuori, workers from other countries are also happy in Finland, as long as they have a realistic idea of the work they are coming here to do. 

"In our working culture, we have a flat hierarchy and diverse job descriptions. For example, chefs have expressed their appreciation for this." 

> People should be hired more boldly even if they don't speak perfect Finnish.

We need a huge deal of labour migration to Finland, says __Markku Sippola__, senior lecturer and researcher at the University of Helsinki.  He says Finland simply cannot cope without immigration. 

"In countries with growing populations, the economy grows. Immigration is an essential factor for Finland's competitiveness," he says. 

Maintaining the economic dependency ratio is important, because it is the taxes paid by working people that finance the services provided by society. ETLA Economic Research estimates that Finland will need around 44,000 immigrants every year to maintain the current economic dependency ratio, i.e. the ratio of the unemployed and people outside the workforce.  

"This means that, similarly to many other European countries, immigrants would account for more than 15% of the population," Sippola adds. 

The challenge is that Finland is competing for the same workers with other, perhaps more attractive, European countries. The best workers are now pouring into Germany, which is welcoming immigrants with open arms," Sippola says. 

He warns of a situation where immigration dries up. An example can be found in Japan. The population of Japan forms a similar age pyramid as Finland - and economic growth is non-existent. 

"I’d like to see rational arguments in the public debate about immigration, because the facts speak for themselves. Labour migration and the successful integration of immigrants could speed up Finland’s slow economic growth.” 


There is a severe shortage of workers

The debate on immigration is heated in Finland, and the government is currently considering tightening the conditions for immigration by setting an income threshold of €1,600 for a work-related residence permit. 

Sippola challenges claims about immigrants seeking to take advantage of social benefits, although as an expert he also recognises the side-effects of immigration and failed integration. 

"Immigrants usually want to live, work and pay taxes in Finland, and that’s what they do." 

Francisco Merida has always felt welcome in Finland.  After arriving in Helsinki in spring 2015, he immediately started to study Finnish at a summer university. 

His desire to learn this new language was so strong that he declined all contact with other Mexicans living in Helsinki.  When acquaintances tried to get him to come to popular Latino parties, Merida said no. 

"It was a tough decision, but it helped me adjust." 

Although he was motivated, learning the language was not easy. Merida still wonders why the classes were spent learning the written language. The language studied on the course was hardly the same language that Finnish people speak in everyday life. 

> Finland would need around 44,000 immigrants every year.

When Merida finally managed to get through his visit at an R-kioski in Finnish, he felt like a winner. 

"I felt like I was settling in Finland. When I speak the language, I can be part of society." 

Merida has also wanted to learn Finnish because of his daughter. His child's mother was the reason for him moving to Finland in the first place. The couple continues to co-parent their daughter, even though their marriage has ended.

Learning the language helped me to fit in

Foreign workers are also needed for jobs in various parts of Finland outside the Helsinki region.  People passing through the shopping centre and restaurants in Mikkeli may have come across __Lucie Uwamungu__. 

Uwamungu's job is to make sure that customer premises are tidy. Not many people notice her work, but if it does not get done, she will be immediately missed. 

"Many people say that cleaning is hard, but by God, I enjoy it! I clean from my heart." 

Initially, Uwamungu worked as a cleaner for various employers. She found her way to Suur-Savo Cooperative Society’s employ through a lady who attended the same church and worked for S Group. 


"I feel safe"

For Uwamungu, 35, the job has given independence. She has used her wages to buy a car and save for a house with her Rwandan spouse, who is studying to become a doctor. A large family needs space. Uwamungu has five children. The youngest is just a toddler, the eldest has already moved away from home and works in a sports shop. Neighbours help with childcare. 

Born in the Democratic Republic of Congo, Uwamungu grew up in a refugee camp in Rwanda. She has experienced trauma and great losses in her life that are still difficult to talk about. 

In 2011, Uwamungu was admitted to Finland as a quota refugee.  She was a 22-year-old mother of two. She had to learn everything about everyday life in Finland, starting with how to use an oven. In Rwanda, Uwamungu had not been able to go to school. It took time to adjust. 

Now Uwamungu has a stable, work-filled life.  The role of work and the support of her supervisors and other Finns has been invaluable.  Uwamungu is very grateful to her supervisors and her employer. 

"Pirjo, Timo... my bosses are always willing to listen and help. They support me like they would their own children, they appreciate and defend me. My life changed when I came to work here. Now I feel safe."

Uwamungu is studying for a vocational qualification in cleaning through an apprenticeship. Later, she wants to complete comprehensive school so that she will be able to send messages other than just voice messages in her mother tongue to her siblings in the US.


Not all foreigners find the jobs they want and integrate into Finnish society as smoothly as Merida and Uwamungu. According to Markku Sippola, foreigners' employment is made more difficult particularly by high Finnish language requirements and a lack of contacts. If an immigrant has a degree from another country, they have not had time to create networks in Finland that would facilitate employment. 

"We have a lot of people who are underemployed compared to their level of education. In the cleaning industry, there are a lot of dark-skinned men with law or business degrees. There are hierarchies in place and they need to be shaken up," says Sippola. 

Francisco Merida also initially tried to apply for assistant jobs in law firms, but gave up after sending more than 100 job applications. Employers did not respond to any of them. 

"I was told to call after applying, but my language skills were poor at the time," he recalls. 

The debate about language requirements is also familiar to S Group, Finland's largest private employer.  That is why the retail group has been highlighting examples of how everyday life at the workplace goes just fine, even if people speak different languages. 

In March, HR Director Hanne Lehtovuori took part in a discussion on equality and non-discrimination in working life chaired by Prime Minister __Petteri Orpo__ (Coalition Party). The debate was supported by __Miriam Attias__, who founded the think-tank MAP Finland with her colleagues to focus on the development of interaction and well-being at work in diverse communities. 

According to Attias, the diversity of employees means that there are fewer shared self-evident truths in the workplace. That is why more discussion is needed. This is not necessarily a bad thing, as more perspectives mean more creativity  – as long as good working atmosphere and interaction are maintained. 

The round table also highlighted that employers need more encouraging examples of hiring people from different backgrounds, as well as incentives for recruitment and support for career paths. People with different skills need hope that they too can get an opportunity to fulfil their potential and use their skills," says Hanne Lehtovuori. It is also in the company's interest. 

> "My bosses are always willing to listen and help. They support me like they would their own children."

She says people should be hired more boldly even without perfect Finnish language skills. 

"It would help the employment of foreigners if they could learn Finnish while working," he says. 

When you get to use the language in real situations, and not just in language courses, your language skills can develop. Lehtovuori stresses that language skills should not be seen as a permanent feature in a person, but as a professional skill whose development can be supported. 


More than a hundred job applications

For Merida, ending up in the restaurant industry has not been a disappointment.  He points out that a Mexican law degree is not valid in Finland. He is not familiar with Finnish law. Even if you are well-educated, the education does not always meet Finnish requirements. 

"Besides, I’m an adaptable person. Whenever I can, I focus on the positive." 

Merida's first job in Finland was at Fafa's, an S Group restaurant in Vantaa.  He was promoted to shift manager in a month. After a couple of months, he attended a supervisor training course and was promoted to business idea manager.

 He has been restaurant manager since 2021, and his ambitions for the future are even higher.

Everyday life in Finland has its advantages. The commute is short, children can move around independently and there is more time for family. 

"Helsinki is like a small town compared to Mexican cities, but I like it. I like that it's peaceful. I don't need big apartment blocks and traffic to be happy." 

After nine years in Finland, Merida is happy to be able to do his own thing without the community demanding that he behave in a certain way. Of course, he still misses Mexico. Family, friends and local food are on his mind from time to time. As years go by, the less pressing the feeling of missing home gets.  Merida’s life is here now. 

Going forward, Merida will have even more reason to integrate in Finland. His new partner and Merida are looking forward to a new addition to the family. Their baby is due in early June.


More time for the family

YH0224 teema kainalo2 FI verkko paakuva 2400x1350

The first winter was a shock, but good pay and a suitable work load keep Filipino Peter working as a chef in Finland 


In spring, __Peter Acapulco__ also gets a spring in his step. The streets are free of snow, and he can get back to the basketball court and the cycle paths. The cold and darkness of Finland are not easy to cope with for a Filipino. 

"I’m so happy to have survived my first winter in Finland," says Acapulco, 32. 

Acapulco works as a chef at Babista, Rosso and Amarillo restaurants in Mikkeli. He came to Finland through international recruitment as a temporary agency worker for S Group. Since October 2023, Acapulco has been an employee of Suur-Savo Cooperative Society – and he is proud of it. 

A chef's job is pretty much the same everywhere," says Acapulco. It's interesting but physically demanding, and you have to learn new things all the time. Before moving to Finland, Acapulco spent six years cooking in hotel restaurants in Dubai. In Finland, the pace is slower and the pay much better. 

Finnish, English and non-verbal expressions are used in the kitchen, as the team include not only other Filipinos but also Ukrainians, for example. 


In the future, the number of S Group employees with foreign backgrounds will increase. Like Acapulco, some of them will come to Finland through international recruitment. __Satu Vennala__, Human Resources Manager in HOK-Elanto's restaurant business, was involved in the group’s first foreign recruitment drive. The decision to recruit chefs was made in 2008.  

> S group has recruited more than 400 foreign emoloyees.

"The Philippines was chosen because of its high level of education, English as the language of instruction and its rather western culture The Filipino people are highly skilled." 

Millions of Filipinos work abroad and the income they send home is important for the national economy. 

Vennala describes the recruitment trip to the Philippines as a success, as all the chefs recruited at the time worked for HOK-Elanto in Finland for a long time. Some of them are still working for HOK-Elanto after 15 years. 

Over the years, S Group has recruited more than 400 employees from abroad, many of them Filipino chefs. Some 300 Filipino chefs alone have been employed by S Group. The workers are first employed by a temporary agency and subsequently become S Group employees. 

Vennala recalls how he used to call the restaurants where the first Filipino chefs were hired. All the supervisors had the same message.  

"They wondered how they had been so lucky as to get a diamond-quality chef."

Only three of the employees hired by HOK-Elanto have gone back to their home country. 

"There have been family reasons behind their decision. It should be made easier to reunite families so that committing to and staying in Finland would be easier for workers.  Now it’s difficult because the income limits are absurd," says Vennala.  

Income limits vary depending on the situation. According to the Finnish Immigration Service, the basic income requirement is €2,600 per month if there are two adults and two underage children in the family. The income limits also always include social benefits.


Skills are valued

According to Vennala, recruiting from abroad is successful if the recruits have a realistic idea of their new home country and the employer invests in induction. Cooperation with the international recruiter is important and the partner plays a big role in the integration of the new workers. 

Nowadays, Filipinos coming to Finland already have strong networks and most of them apply on the recommendation of friends and colleagues," says Vennala. 

Peter Acapulco's arrival in Mikkeli has been made easier by the other Filipinos working with him. He also shares an apartment with three other Filipino restaurant workers. 

"We go shopping and cook Filipino food together, and give the cooking process the time it takes," says Acapulco. 

"I’ve also become friends with my boss, Topi.  He helps us with everything." 

Sometimes Acapulco visits his sister who lives in Espoo and also works as a chef. His Finnish girlfriend can explain any quirks of the Finnish culture. Acapulco keeps in touch with his family in California via video calls.  


Information makes integration easier

Satu Vennala calls for the supervisors and co-workers to take responsibility for the integration of workers from abroad.  No one can be forced to spend time with their colleagues outside working hours, but it is advisable, as it makes it easier for newcomers to adapt to Finland. It is important that everyone at work is welcomed as a full member of the team from day one. 

"We've taken Filipinos to pick mushrooms in the forest and to summer cottages. The most important thing is that the employees meet each other as human beings."   

Finnish working life has a good reputation. For an Asian employee, receiving the annual leave pay for the first time is a good example.  It can be hard for people from other countries to understand that you also get paid for taking a holiday. 

Often employment goes as S Group hopes. When a foreign recruit finishes their first fixed-term contract with a recruitment agency, they want to continue working for S Group. 

Acapulco would also like to stay. Although he was born and educated in Manila and has lived in Davao, he prefers the peaceful and green Mikkeli to big cities. If only he could get his son to Finland. 

"I want to learn more about European cuisine and develop in my profession.  As a chef, you're never ready," says Acapulco.


Finnish working conditions are attractive  

Jillian Dy, Hasan, Jemina Mäki, Fatima Sison, Tesfaya Mihret and Kiran Aryal

YH0224 teema kainalo EN verkko paakuva 2400x1350-1

Finns must accept foreign-language customer service personnel, says expert 

Good morning! 

A cheerful greeting meets me from the back room of the La Famiglia restaurant in Helsinki.  Staff from Finland, the Philippines, Nepal, Turkey and Ethiopia wish one another good morning in English. English is also the working language of the restaurant.

In the dining area, the servers mainly serve in Finnish.  __Kiran Aryal__, 44, who moved to Finland from Nepal, learned the new language in two years. Aryal's Finnish is fluent enough for customers to understand.

This is not always the case. For some Finns, a server’s poor Finnish is a problem. Sometimes it is a question of attitude, sometimes the customer may be worried that they will not get their message across in a foreign language. 

__Seija Flink__, 57, and __Raili Välikauppi__, 69, from Helsinki, who are having lunch at La Famiglia, are happy to be served in English. But they also understand those who wish to be served in Finnish.  They think there should be at least one person who speaks Finnish working in every shift. 

"This is also a safety issue, as people have a lot of allergies nowadays. QR codes could be added to the menus so that customers could read more about the ingredients," says Välikauppi. 


Finns will have to get used to not always getting service in Finnish in restaurants, tourism businesses and shops. This is what __Timo Lappi__, Managing Director of the Finnish Hospitality Association MaRa, said in Helsingin Sanomat in March, when the language debate heated up and was also going on in Parliament. 

Both working life and attitudes need to change, says Senior Lecturer __Markku Sippola__ from the University of Helsinki. 

"We should change our attitudes so that we also accept people who don't speak Finnish very well as customer service providers. We need customer service people who know what they are doing. Language skills are not always the most relevant thing," says Sippola.

Finnish language requirements are too strict, says also __Quivine Ndomo__, a Kenyan researcher at the University of Jyväskylä. Ndomo studied the link between Finnish language skills and employment in her doctoral thesis. 

In S Group, you can work in many positions, such as a chef or kitchen manager, even if you do not speak Finnish. For customer service jobs, the minimum language requirement is English. 

"In a restaurant, there are many ways to make yourself understood, even without a common language.  Personally, I use Google Lens if I don't understand."

Ndomo says that language requirements are also unnecessarily high in non-service sectors. Even if the job is done in English, a jobseeker may be required to speak Finnish for coffee-room conversations.

Ndomo interviewed 51 immigrants from outside the EU for her doctoral thesis. According to the researcher, immigrants are being turned into a subordinate workforce for the Finnish labour market  – deliberately.  Language is often used as an excuse for not hiring highly skilled workers in Finland, according to Ndomo. 

"Sometimes it’s difficult to know whether this is discrimination or whether the language requirement is legitimate. Language is also used as a weapon in situations where it’s not really relevant." 


"Language skills are not always the most relevant thing"

According to Ndomo, some people who have moved to Finland feel that learning a new language is pointless. Language skills are no guarantee of employment and it is not possible to acquire perfect language skills in a couple of years. 

"If employment is uncertain, why learn a language that’s not useful in the rest of the world? I’ve heard that immigrants have preferred to study Swedish.  It’s a language that is useful in two countries."

In the future, language barriers are likely to become even more blurred. Artificial intelligence offers ways to help understanding other languages.  Ndomo recalls a course where she was the only participant who did not speak Finnish. 

"I used Google translator to record and translate the language into an understandable form. I understood enough."


Swedish instead of Finnish 

Jillian Dy, Hasan, Jemina Mäki, Fatima Sison, Tesfaya Mihret och Kiran Aryal jobbar ihop på La Famiglia.

YH0224 teema RU kainalo paakuva 2400x1350-1

Finländarna måste acceptera kundtjänst på främmande språk, säger en expert

Good morning! 

I bakrummet på restaurangen La Famiglia i Helsingfors hörs en glad morgonhälsning. Medarbetarna från Finland, Filippinerna, Nepal, Turkiet och Etiopien hälsar varandra god morgon på engelska. Det är också arbetsspråket på restaurangen.

I restaurangsalen använder servitörerna i regel finska. __Kiran Aryal__, 44, som flyttat till Finland från Nepal lärde sig det nya språket på två år. Aryal talar finska så flytande att kunderna förstår honom.

Så har det inte alltid varit. Vissa finländare upplever det som ett problem om en kundservicemedarbetare har svaga kunskaper i finska. Ibland är det en fråga om attityder, ibland en rädsla för att inte kunna göra sig förstådd på ett främmande språk. 

__Seija Flink__, 57, och __Raili Välikauppi__, 69, från Helsingfors äter lunch på La Famiglia och gillar även att få service på engelska. Men de har förståelse för dem som vill ha service på finska. Enligt väninnorna borde det finnas minst en person som kan finska på varje skift. 

”Detta är också en säkerhetsfråga, eftersom många människor är allergiska numera. Man kunde infoga QR-koder på menyerna där gästerna kan läsa mer om ingredienserna”, säger Välikauppi. 


Finländarna behöver vänja sig vid att man framöver inte alltid kan få service på finska i restauranger, butiker och inom turistbranschen. Detta konstaterade __Timo Lappi__, vd för Turism- och Restaurangförbundet rf MaRa i Helsingin Sanomat i mars då språkdebatten gick het ända upp i riksdagen. 

Både arbetslivet och attityderna måste förändras, säger även __Markku Sippola__, äldre universitetslektor vid Helsingfors universitet. 

”Vi måste ändra attityderna, så att vi accepterar även dem som inte pratar finska så bra som kundservicemedarbetare. Vi behöver kundservicemedarbetare som kan sin sak. ”Språkkunskaperna är inte alltid det mest relevanta”, säger Sippola.

Språkkraven i Finland är för stränga, konstaterar även __Quivine Ndomo__, forskare med kenyansk bakgrund vid Jyväskylä universitet. I sin doktorsavhandling har Ndomo har undersökt sambandet mellan finska språket och sysselsättning. 

På arbetsplatserna inom S-gruppen finns det många uppgifter, till exempel som kock eller köks-chef, som du kan ha även om du inte kan finska. Av kundservicemedarbetare krävs minst kunskaper i engelska. 

”På restaurang finns det flera sätt att göra sig förstådd, även om det inte finns något gemensamt språk. Själv använder jag appen Google Lens om jag inte förstår.”

Språkkraven är enligt Ndomo onödigt stränga också i andra branscher än servicebranscherna. Även om engelska räcker för att utföra arbetet kan kunskaper i finska krävas för de informella diskussionerna.

För sin doktorsavhandling intervjuade Ndomo 51 invandrare från länder utanför EU. Enligt forskaren gör man invandrarna till arbetskraft som är underordnad den finska arbetsmarknaden – med avsikt. Språket används enligt Ndomo ofta som ett svepskäl för varför man inte vill anställa högutbildad arbetskraft i Finland till positioner som motsvarar utbildningen. 

”Ibland är det svårt att veta om det är fråga om diskriminering eller om språkkravet är berättigat. Språket används också som vapen i situationer där det inte är nödvändigt.” 


”Språkkunskaperna är inte alltid det mest relevanta”

Enligt Ndomo upplever vissa av de inflyttade i Finland att det är onödigt att lära sig ett nytt språk. Språkkunskaper garanterar inte att du får ett jobb, och det går inte att skaffa sig felfria kunskaper i ett språk på ett par år. 

”Om du inte nödvändigtvis hittar ett jobb, varför lära dig ett språk som inte behövs någon annanstans i världen? Jag har hört att det finns invandrare som hellre skulle ha studerat svenska. Det språket kan du använda i två länder.”

I framtiden kommer språkgränserna sannolikt att suddas ut ytterligare. Artificiell intelligens erbjuder möjligheter att förstå annanspråkiga. Ndomo kommer ihåg en kurs hon gick där hon var den enda som inte kunde finska. 

”Jag tog hjälp av Google Översätt, som spelade in och översatte språket till en begriplig form. Jag förstod tillräckligt bra.”


Svenska i stället för finska 

Läs mer

YH0224 teema verkko paakuva RU 2400x1350

Den mexikanska advokaten Francisco tycker om att arbeta på en hamburgerrestaurang – vi träffade utlänningar som vill jobba i Finland

"Varför i all världen vill du jobba på Hesburger?” 

__Francisco Merida__, 41, får då och då besvara den frågan, som många verkar ställa sig. 

Han är utbildad jurist och arbetar som restaurangchef på Hesburger i Helsingfors. Vissa har svårt att förstå varför en högutbildad person som han har ett arbete som inte alls motsvarar hans utbildning. 

Frågeställarna tystnar när Merida berättar att han är mycket lycklig numera. Han gillar arbetet på den HOK-Elanto-drivna Hesburger-restaurangen på Stationsplatsen. 

”Det här har helt och hållet varit min lösning. Jag fattade beslutet av egen fri vilja, och därför ångrar jag inte livsförändringen. Jag var lycklig även i Mexiko, men i Finland har jag hittat lugnet."

För bara tio år sedan jobbade Merida i Mexiko. Först jobbade han i förbundsstatens parlament, sedan i kongressen i delstaten Chiapas i södra Mexiko. 

Arbetet som jurist hade sina fördelar: kollegorna var ansedda experter, arbetsuppgifterna utmanande och förmånerna i arbetet avsevärda sett till lokal nivå. Resor, fina middagar och representation hörde till arbetet.

”Jag fick bland annat anlita husets chaufför fritt. Jag hade också en sekreterare. Av naturen gillar jag att prestera, men i Mexiko var arbetskulturen avslappnad. Folk hade alltid tid att prata med varandra”, minns Merida. 

Han trivdes med arbetet och det var belönande, men det krävde också mycket. Merida jobbade över 48 timmar i veckan, sex dagar i veckan. Han hade begränsat med fritid. 

”I praktiken sov jag med mobilen i handen. Jag måste vara nåbar hela tiden.” 

Merida blir fortfarande rörd när han tänker på ett veckoslut då han åkte på en hett efterlängtad road trip med sin dåvarande fru. Stämningen var på topp, men sedan kom ett samtal från jobbet. Merida blev tvungen att avbryta resan och återgå till arbetet. Både Merida och frun var oerhört besvikna. 

När frun senare föreslog att de skulle flytta till hennes hemland Finland tvekade han inte. 

”Jag var redo för en livsförändring.” 


Merida är en av över tusen S-gruppen-medarbetare med utländsk bakgrund. Hans kollegor på hamburgerrestaurangen kommer från olika håll i världen, bland annat Nepal, Bangladesh, Marocko och Sri Lanka. Arbetsspråket är engelska, men själva arbetet påverkar medarbetarnas bakgrund inte. 

Bland de anställda inom affärsgruppen finns det totalt över 80 olika nationaliteter representerade. Flest representanter har Estland, Ryssland och Filippinerna. 

Behovet av utländska arbetstagare ökar, vid utgången av 2030 kommer det nämligen att finnas 130 000 personer i arbetsför ålder färre än i dag eftersom nativiteten är låg i Finland och många kommer att nå pensionsålder. 

”På grund av befolkningsutvecklingen kommer vi inte att ha tillräckligt med personal för att ta hand om våra gamla och sjuka i Finland. Tillgången på personal kommer att bli en allt större utmaning såväl inom servicebranscherna som i expertarbete”, säger __Hanne Lehtovuori__, personaldirektör inom S-gruppen.

För närvarande finns det gott om sökande till arbetsuppgifterna i företagen inom S-gruppen, men det behövs mer yrkespersoner särskilt i ansvarsroller, på restaurangerna och hotellen, och beroende på region och säsong även i matbutikerna. På vissa orter har man blivit tvungen att förkorta ABC-trafikbutikernas öppettider när det inte har funnits tillräckligt med arbetstagare. Särskilt på små orter är de utländska arbetstagarna oersättliga. 

Enligt Lehtovuori trivs de anställda från andra länder i Finland, så länge de har en realistisk bild av arbetet de kommer hit för att utföra. 

”I vår arbetskultur har vi en låg hierarki och arbetsuppgifterna är mångsidiga. Till exempel av kockar har vi fått beröm för detta.” 

> Arbetsgivare borde våga anställa folk också utan fullständiga kunskaper i finska.

Stor brist på arbetstagare

Arbetsbaserad invandring behövs ”i massor” i Finland, säger __Markku Sippola__, äldre universitetslektor och forskare vid Helsingfors universitet. Enligt honom klarar Finland helt enkelt inte sig utan invandring. 

”I de länder där invånarantalet ökar, ökar även ekonomin. Invandring är en mycket relevant faktor för Finlands konkurrenskraft”, säger forskaren. 

Det är viktigt att upprätthålla den ekonomiska försörjningskvoten, eftersom tjänsterna i samhället finansieras med skatter som de förvärvsarbetande betalar. Enligt en uppskattning från Näringslivets forskningsinstitut skulle det behövas omkring 44 000 invandrare om året i Finland för att kunna upprätthålla den ekonomiska försörjningskvoten, dvs. förhållandet mellan förvärvsarbetande samt arbetslösa och personer som står utanför arbetskraften.  

”Det innebär att personer från andra länder borde utgöra omkring 15 procent av befolkningen, precis som i många andra länder i Europa”, säger Sippola. 

En utmaning är att Finland konkurrerar om samma arbetstagare som andra, kanske mer attraktiva länder i Europa. Nu går de bästa arbetstagarna till Tyskland, som öppet välkomnar invandrare, säger Sippola. 

Han varnar för en situation där invandringen avtar. Ett exempel på detta är Japan. Där är befolkningens ålderspyramid densamma som i Finland – och den ekonomiska tillväxten obefintlig. 

”Jag önskar rationella argument i den offentliga debatten om invandring, eftersom fakta talar för sig själva. Arbetsbaserad invandring och en framgångsrik integration av invandrarna skulle kunna vara lösningen på Finlands långsamma ekonomiska tillväxt.” 


I Finland är diskussionen om invandring spänd, och regeringen planerar för närvarande att skärpa villkoren för invandring genom att fastställa en inkomstgräns på 1 600 euro för arbetsbaserat uppehållstillstånd. 

Sippola utmanar påståendena om invandrare som försöker utnyttja socialbidragen, även om han som expert också känner igen de negativa följderna av invandring och misslyckad integration. 

”Vanligen vill invandrarna leva, arbeta och betala skatt i Finland, och det gör de också.” 

Francisco Merida har alltid känt sig välkommen i Finland. När kan kom till Helsingfors våren 2015 började han genast studera finska på sommaruniversitetet. 

Viljan att studera det nya språket var så stark att han avböjde kontakt med andra mexikaner som bodde i Helsingfors. När bekanta försökte locka med Merida på populära latinofester i staden tackade han nej. 

”Det var ett tufft beslut, men det hjälpte mig att anpassa mig.” 

Även om han var motiverad var det inte lätt att studera språket. Merida frågar sig fortfarande varför det var högspråk som undervisades på timmarna. Språket som de fick lära sig på kursen var inte samma finska som människor pratade i vardagen. 

> Det skulle behövas omkring 44 000 invandrare om året i Finland.

När Merida till sist lyckades få sina ärenden uträttade på finska i en R-kiosk kände han sig som en vinnare. 

”Jag började känna mig hemma i Finland. När jag kan språket kan jag vara en del av samhället.” 

Merida har velat lära sig finska även på grund av sin dotter. Mamman till barnet är den kvinna som ursprungligen fick honom att flytta till Finland. Paret fortsätter att uppfostra dottern tillsammans, även om äktenskapet är över.


Språkstudier underlättade anpassningen

Utländska arbetstagare behövs även utanför huvudstadsregionen på olika håll i Finland. De som rör sig i ett köpcentrum och dess restauranger i S:t Michel kan ha stött på __Lucie Uwamungu__. 

Lucies, 35, arbete är att säkerställa att kundlokalerna är rena och snygga. Många noterar inte hennes arbete, men om hon inte gör det märks det omedelbart. 

”Många säger att det är svårt att städa, men i Guds namn, jag gillar det! Jag städar av hjärtat.” 

Till en början jobbade Uwamungu som städare för olika arbetsgivare. Hon hittade jobb inom handelslaget Osuuskauppa Suur-Savo via en kvinna som hör till samma församling och som jobbar inom S-gruppen. 


”Jag känner mig trygg”

Arbetet har gett Uwamungu självständighet. För lönen har hon köpt sig en bil och sparar till ett egnahemshus tillsammans med sin nuvarande rwandiske make som studerar till läkare. Uwamungu har fem barn, och den stora familjen behöver plats. Det yngsta barnet är fortfarande litet, det äldsta har redan flyttat hemifrån och jobbar i en sportaffär. Grannarna hjälper ibland till med att passa barnen. 

Uwamungu är född i demokratiska republiken Kongo och växte upp i ett flyktingläger i Rwanda. Hon har upplevt ohyggliga saker och stora förluster i sitt liv, och hon har fortfarande svårt att prata om dem. 

År 2011 kom Uwamungu som kvotflykting till Finland. Hon var 22 år gammal och mamma till två barn. Hon behövde lära sig precis allt om vardagen i Finland, allt från hur man använder en ugn. I Rwanda fick Uwamungu inte gå i skolan. Anpassningen tog tid. 

I dag lever Uwamungu ett stabilt, arbetsfyllt liv. Arbetets roll och stödet från cheferna och andra finländare har varit oersättliga. Uwamungu överöser sina chefer och sin arbetsgivare med beröm. 

”Pirjo, Timo ... mina chefer orkar alltid lyssna och hjälpa, de stöder mig som sina egna barn, uppskattar och försvarar mig. ”Mitt liv förändrades när jag började jobba här. Nu känner jag mig trygg.”

Uwamungu avlägger examen i städbranschen genom läroavtal. Senare vill hon gå ut grundskolan så att hon kan skicka annat än röstmeddelanden till sina syskon som bor i USA.


Alla utlänningar hittar inte jobb de gillar och lyckas inte anpassa sig till det finländska samhället lika smidigt som Merida och Uwamungu. Enligt Markku Sippola är det särskilt de höga språkkraven gällande finska och bristen på kontakter som gör det svårare för utlänningar att hitta sysselsättning. Om en invandrare har tagit examen i ett annat land har hen inte hunnit skapa nätverk i Finland som gör det enklare att hitta jobb. 

”Vi har många personer som till utbildningsnivån sett är undersysselsatta. Inom städbranschen finns det många mörkhyade män som har utbildning i juridik eller ekonomi. Det finns hierarkier och de behöver skakas i grunden”, säger Sippola. 

Även Merida försökte till först att söka jobb som assistent på juridiska byråer, men han gav upp efter att ha skickat över hundra arbetsansökningar. Arbetsgivarna svarade inte på en enda av dem. 

”Jag uppmanades att ringa och höra mig för efter ansökan, men mina språkkunskaper vid den tiden var svaga”, säger han.

Diskussionen om språkkrav är bekant även för Finlands största privata arbetsgivare S-gruppen. Därför har affärsgruppen aktivt lyft fram exempel på hur vardagen fungerar på en arbetsplats, även om det inte alltid finns något gemensamt språk. 

I mars deltog personaldirektör Hanne Lehtovuori i en diskussion som leddes av statsminister __Petteri Orpo__ där man behandlade jämlikhet och icke-diskriminering i arbetslivet. Diskussionen stöddes av __Miriam Attias__ som tillsammans med sina kollegor har grundat tankesmedjan MAP Finland, som fokuserar på att utveckla växelverkan och arbetshälsan i mångfaldiga gemenskaper. 

Enligt Attias innebär en mångfald av medarbetare i en arbetsgemenskap att det finns färre gemensamma självklarheter. Därför behövs mer diskussion. Det är inte nödvändigtvis en negativ sak, eftersom även kreativiteten ökar om det finns fler synvinklar – förutsatt att man sörjer för ett bra arbetsklimat och en välfungerande växelverkan. 

Vid rundabordssamtalen lyftes också fram att arbetsgivarna behöver fler uppmuntrande exempel på att anställa personer med olika bakgrund samt incitament för rekrytering och karriärstöd. Människor med olika kompetenser behöver hopp om att även de har möjlighet att få använda sin potential och yrkesskicklighet, säger Hanne Lehtovuori. Det är till fördel för företaget. 

Enligt henne borde arbetsgivare våga anställa folk också utan fullständiga kunskaper i finska. 

> "Mina chefer orkar alltid lyssna och hjälpa, de stöder mig som sina egna barn."

”Utlänningars sysselsättning skulle främjas också om det gick att studera finska vid sidan av arbetet”, säger hon. 

När du får använda språket i det dagliga livet och inte bara på språkkurser, kan du utveckla dina språkkunskaper. Lehtovuori betonar att språkkunskaper inte bör betraktas som en konstant egenskap hos en människa, utan som en del av yrkesskickligheten, som kan utvecklas med rätt stöd. 


Över hundra arbetsansökningar

Merida är inte besviken över att han hamnade i restaurangbranschen. Han påpekar att en mexikansk examen i juridik inte är giltig i Finland. Han kan inte Finlands lag. Även om du är högutbildad motsvarar utbildningen inte alltid kraven i Finland. 

”Dessutom är jag anpassningsbar till naturen. Jag fokuserar alltid på det positiva om jag bara kan.” 

Meridas första arbetsplats i Finland var på S-gruppen-restaurangen Fafas i Vanda. Det tog honom en månad att bli skiftledare. Efter ett par månader deltog han i en chefsutbildning och blev affärsidéchef.

Han har arbetat som restaurangchef sedan 2021 och han framtida mål är ännu högre satta.

Vardagen i det finländska samhället har sina fördelar. Han har kort väg till jobbet, dottern kan röra sig självständigt nära hemmet och han har mer tid för familjen. 

”Helsingfors är en småstad jämfört med städerna i Mexiko, men jag gillar det. Jag tycker om att det är lugnt och fridfullt. Jag behöver inte stora höghus och trafik för att vara lycklig.” 

Efter nio år i Finland är Merida glad över att han kan göra sin grej utan att samhället kräver att han beter sig på ett visst sätt. Självfallet saknar han Mexiko. Han saknar familj, vänner och den lokala maten ibland. Men ju längre tiden går, desto mindre saknad känner han. Hans liv är här nu. 

Framöver har Merida ett ännu mer vägande skäl för att integreras i Finland. Merida och hans nya partner väntar familjetillökning. Den beräknade nedkomsten är i början av juni.


Mer tid för familjen

YH0224 teema kainalo2 RU verkko paakuva 2400x1350

Den första vintern var en chock, men den goda lönen och passande arbetstakten håller filippinaren Peter som kock i Finland

På våren blir __Peter Acapulcos__ steg lättare. Gatorna är öppna och han ka ta sig till basketplanen och ut på cykelvägarna igen. Kylan och mörkret i Finland är ingen lätt match för en filippinare. 

”Jag är så lycklig över att jag har klarat min första vinter i Finland”, säger Acapulco, 32. 

Acapulco jobbar som kock på restaurangerna Babista, Rosso och Amarillo i S:t Michel. Han kom till Finland genom en internationell rekrytering för att jobba som hyrd arbetstagare inom S-gruppen. Sedan oktober 2023 är Acapulco anställd inom handelslaget Osuuskauppa Suur-Savo – och är stolt över det. 

Arbetet som kock är långt detsamma överallt, säger Acapulco. Intressant men fysiskt tungt, och du måste hela tiden lära dig nya saker. Innan Acapulco kom till Finland lagade han mat på hotellrestauranger i Dubai i sex år. I Finland är takten långsammare och lönen mycket bättre. 

I köket pratas finska, engelska och teckenspråk, eftersom teamet även består av exempelvis ukrainare, förutom andra filippinare. 


I framtiden kommer antalet anställda med utländsk bakgrund att öka inom S-gruppen. Vissa av dem kommer liksom Acapulco till Finland genom internationella rekryteringar. __Satu Vennala__, personalchef för restaurangbranschen inom HOK-Elanto, deltog när affärsgruppen rekryterade kompetenta medarbetare från utlandet för första gången. Beslut om att rekrytera kockar fattades 2008.  

> S-Gruppen har rekryterat över 400 anställda från utlandet.

”Man valde att rekrytera från Filippinerna, eftersom utbildningsnivån är hög, undervisningsspråket är engelska och även kulturen är mycket västerländsk i landet. Det finns mycket kunnigt folk i Filippinerna.” 

Miljontals filippinare jobbar utomlands, och inkomsterna de skickar till hemlandet är viktiga för samhällsekonomin. 

Vennala beskriver rekryteringsresan till Filippinerna som en framgång, eftersom alla kockar som då rekryterades till Finland jobbade kvar länge inom HOK-Elanto. Ett par är fortfarande anställda 15 år senare. 

Under årens lopp har S-gruppen rekryterat över 400 anställda från utlandet, varav merparten är kockar från Filippinerna. Från landet har S-gruppen rekryterat enbart cirka 300 kockar. Först är arbetstagarna anställda av ett bemanningsföretag, varefter de blir anställda inom S-gruppen. 

Vennala minns hur hon ringde till de restauranger som hade anställt de första kockarna från Filippinerna. Alla chefer sade samma sak.  

”De var förvånade över hur just de hade haft sådan tur att råka få en så superkunnig kock.”  

Endast tre av dem som anställts inom HOK-Elanto har åkt tillbaka till sitt hemland. 

”Det gjorde de av familjeskäl. Familjeåterförening borde göras enklare, för att nyanlända ska kunna rota sig och stanna i Finland. Nu är det svårt, eftersom inkomstgränserna är vansinniga”, säger Vennala.  

Inkomstgränserna varierar beroende på situation. Enligt Migrationsverket krävs en inkomst på 2 600 euro i månaden om familjen består av två vuxna och två minderåriga barn. I lönegränserna beaktas exempelvis sociala förmåner, och besluten övervägs från fall till fall. 


Kunskaper värdesätts

Enligt Vennala lyckas rekryteringar från utlandet, om de rekryterade har en realistisk uppfattning om sitt nya hemland och arbetsgivaren satsar på introduktion. Samarbete med en internationell rekryterare är viktigt och samarbetspartnern har en viktig roll när det gäller de nyanländas integration. 

De filippinare som kommer till Finland numera har redan starka nätverk och de flesta söker sig hit på rekommendation av vänner och kollegor, berättar Vennala. 

Det har varit lättare för Peter Acapulco att börja känna sig hemma i S:t Michel, eftersom han har andra filippinare som kollegor. Han delar också bostad med tre filippinska restaurangmedarbetare. 

”Vi går och handlar tillsammans och lagar filippinsk mat enligt alla konstens regler”, berättar Acapulco. 

”Jag har även blivit vän med min chef Topi. Han hjälper oss med allt.” 

Ibland besöker Acapulco sin syster som bor i Esbo och som också jobbar som kock. Eventuella konstigheter i den finländska kulturen kan han fråga sin finska flickvän om. Med sin släkt som bor i Kalifornien håller Acapulco kontakt med videosamtal. 


Fakta underlättar anpassningen

Satu Vennala tycker att chefer och kollegor ska ta ansvar för att anställda från andra länder börjar trivas. Du kan inte tvinga någon att tillbringa tid med kollegor utanför arbetstid, men det rekommenderas eftersom det gör det enklare för de nyanlända att anpassa sig till Finland. Det är viktigt att alla inkluderas som fullvärdiga medlemmar av teamet på arbetsplatsen redan från första dagen. 

”Filippinska medarbetare har till exempel blivit bjudna på svamputflykter och till kollegors sommarstugor. Det viktigaste är att medarbetarna bemöter varandra människa till människa.”  

Arbetslivet i Finland har ett gott anseende. Ett bra exempel på detta är semesterlönen som för första gången kommer in på de asiatiska medarbetarnas konton. För anställda från andra länder kan det vara svårt att förstå att lön betalas även för semester. 

Ofta går det så som man hoppas inom S-gruppen. När medarbetare som rekryterats från utlandet avslutar sin första period som anställd hos bemanningsföretaget vill de ofta fortsätta jobba i S-gruppens tjänst. 

Även Acapulco skulle vilja stanna. Även om han är född och har studerat i Manilla och har bott i Davao tilltalar lugna och gröna S:t Michel honom mer än storstäder. Om han bara fick sin son till Finland också. 

”Jag vill lära mig mer om det europeiska köket och utvecklas i mitt yrke. Som kock blir du aldrig fullärd”, säger Acapulco.


Anställningsvillkoren i Finland är lockande  

YH0224 teema verkko EE paakuva 2400x1350

Mehhiko juurtega jurist Francisco naudib oma töö hamburgerirestoranis – kohtusime välismaalastega, kes tahavad töötada just nimelt Soomes


„Miks Sa soovid Helsingis tööd teha?“

„Aeg-ajal,“ vastab __Francisco Merida__, 41, ja tema küsimus tekitab paljudes imestust. 
Juristi haridusega mees töötab Helsingis asuvas Hesburgeris restorani juhatajana. Nii mõnegi jaoks on keeruline mõista, miks töötab kõrgharidusega professionaal oma haridusele mittevastaval töökohal. 
Imestajate suud on lukus, kui Merida vastab, et ta on praegu väga õnnelik. Töö Asema väljakul asuvas HOK-Elanto hallatavas Hesburgeris on mõnus.

„See on olnud läbinisti minu enda otsus. Kui teha otsus omal algatusel, ei ole vaja kannapööret kahetseda. Olin ka Mehhikos õnnelik, kuid Soomes on saabunud minu hinge rahu.“

Veel kümme aastat tagasi töötas Merida Mehhikos. Kõigepealt töötas ta Mehhiko Ühendriikide parlamendis, seejärel riigi lõunaosas asuva Chiapasi osariigi kongressis.

Juristitööl olid omad eelised: kolleegideks olid lugupeetud eksperdid, tööülesanded mitmekülgsed ja hüved kohalikku taset arvestades märkimisväärsed. Reisimine, suursugused õhtusöögid ja esindamine olid osa tööst.

„Minu piiramatus käsutuses oli näiteks maja autojuht. Mul oli ka sekretär. Oma olemuselt olen töökas, kuid Mehhikos oli töökultuur pigem vabamat laadi. Inimestel oli aega üksteisega juttu ajada,“ meenutab Merida.

Töö juures oli mõnus ja tööd ka hinnati, kuid see ka kurnas palju. Merida töötas üle 48 tunni nädalas, kuus päeva nädalas. Vaba aeg oli väga piiratud.

„Põhimõtteliselt magasin nii, et telefon oli kogu aeg kõrva ääres. Ma pidin olema alati kättesaadav.“

Merida meenutab heldinult nädalavaetst, mil ta sai minna oma tollase abikaasaga kauaoodatud road-tripile. Tunne oli ülev, kuid siis tuli kõne. Väljasõit tuli katkestada ja Merida pidi naasma tööle. Nii Merida kui ka tema abikaasa olid väga kurvad.

Kui kaaslane tegi hiljem ettepaneku kolida tema koduriiki Soome, ei kõhelnud mees hetkekski.

„Olin elumuutuseks valmis.“ 


Merida on üks tuhandetest S-grupi töötajatest, kellel on välismaalase taust. Tema töökaaslased hamburgerirestoranis on pärit maailma eri paigust, näiteks Nepaalist, Bangladeshist, Marokost ja Sri Lankalt. Töökeeleks on inglise keel, kuid töötegemist töötajate taust ei mõjuta.

Lõppude lõpus töötab S-grupis üle 80 riigi esindajaid. Enim on esindatud Eesti, seejärel Venemaa ja Filipiinid.

Vajadus välistööjõu järele kasvab, sest 2030. aastaks on Soomes tööealisi inimesi 130 000 vähem kui praegu, põhjuseks madal sündivus ja rahvastiku vananemine.

„Rahvastiku arengute tõttu ei ole meil Soomes varsti enam piisavalt neid, kes meie vanureid ja haigeid hooldaks. Töötajate olemasolu saab olema suureks probleemiks nii teenindussektoris kui ka ekspertide seas,“ võtab teema kokku S-grupi personalijuht __Hanne Lehtovuori__.

S-grupi ettevõtete töökohtadele on praegu suur tung, kuid eelkõige on vaja juurde töötajaid vastutavatele kohtadele, restoranidesse ja hotellidesse ning piirkonnast ja hooajast sõltuvalt ka kauplustesse. ABC Liikennemyymälät -kauplustes on lühendatud lausa lahtiolekuaegu, sest töötajatest ei piisa. Välisriigi töötajad on asendamatu tööjõud eelkõige väikestes piirkondades.

Lehtovuori sõnul mujalt tulnud töötajatele Soomes meeldib, sest neil on reaalne ettekujutus tööst, mida nad siia tegema tulevad.

„Meie töökultuuris on madal hierarhia ja tööülesanded mitmekülgsed. Näiteks kokad on meid selle eest tänanud.“ 

> Inimesi tuleks palgata senisest julgemini ka ilma täiusliku soome keele oskuseta.

Tööst tingitud immigratsioon on Soome jaoks „meeletult“ vajalik, tõdeb Helsingi ülikooli vanemlektor ja uurija __Markku Sippola__. Tema sõnul ei saa Soome ilma immigrantideta lihtsalt hakkama.

„Nendes riikides, kus elanikkond kasvab, kasvab ka majandus. Immigratsioon on Soome konkurentsivõime jaoks määrava tähtsusega,“ väidab uurija.

Majandusliku sotsiaalse suhte eest hoolitsemine on oluline, kuna töölkäivate inimeste maksude eest rahastame ühiskondlikke teenuseid. Majanduselu uurimisasutuse hinnangu kohaselt vajab Soome igal aastal ligi 44 000 immigranti, et praegune majanduslik sotsiaalne suhe, st töötute ja tööjõuga mittehõivatute suhe töölkäivatesse isikutesse säiliks.

„See tähendab seda, et mujalt tulijad moodustaksid sarnaselt teiste Euroopa riikidega elanikkonnast üle 15 protsendi,“ täpsustab Sippola.

„On murettekitav, et Soome konkureerib samade töötajate osas teiste, isegi ahvatlevamate Euroopa riikidega. Parimad töötajad liiguvad praegu Saksamaale, kes võtab immigrandid avasüli vastu,“ mainib Sippola.

Ta hoiatab sellise olukorra eest, kus immigratsioon hääbub. Selline näide on Jaapani näol olemas. Seal on rahvastiku vanuseline püramiid sama nagu Soomes, ja majanduskasv pea olematu.

„Loodetavasti on esitada immigratsiooni teemal toimuvates avalikes diskussioonides mõistlikke argumente, sest faktid räägivad enda eest. Tööst tingitud immigratsioon ja immigrantide õnnestunud integratsioon võiks olla ravim Soome aeglase majanduskasvu jaoks.“

Meil on suur töötajate kriis

Soome diskussioon immigratsiooni teemal on pingeline. Valitsus kaalub praegu immigratsiooninõuete karmistamist, seades tööst tingitud elamisloa jaoks 1600 euro suuruse sissetuleku piiri. 

Sippola seab väited sotsiaaltoetuste nimel saabuvate immigrantide kohta kahtluse alla, kuigi eksperdina on ta immigratsiooni ja ebaõnnestunud kojunaasmise tagajärgedest teadlik. 

„Tavaliselt tahab immigrant siiski elada, töötada ja maksta Soome makse, ja seda ta ka teeb.“

Francisco Merida tunneb, et Soomes on teda alati hästi vastu võetud. Kui ta 2015. aasta kevadel Helsingisse tuli, hakkas ta kkohe suveülikoolis soome keelt õppima.

Soov uue keele õppimise järele oli nii suur, et igasugustest kontaktidest teiste Helsingis elavate mehhiklastega ta lausa keeldus. Kui tuttavad proovisid teda linna parimatele latiinopidudele meelitada, ütles Merida ei.

„See oli raske otsus, kuid aitas kohanemisele kaasa.“

Kui motivatsiooni jätkus, ei olnud keele õppimine lihtne ülesanne. Merida imestab seniajani, miks õpetati tundides kirjakeelt. Kursusel õpitud keel ei ole sama, mida räägivad inimesed oma igapäevaelus. 

> Soome vajab igal aastal ligi 44 000 immigranti.

Kui Meridal õnnestus lõpuks soome keeles R-kioskis hakkama saada, tundis ta end tõelise kangelasena. 

„Oli tunne, et olen Soomega kohanemas. Kui ma oskan keelt, on mul võimalik olla osa ühiskonnast.“ 

Merida soovib õppida keelt ka oma tütre jaoks. Lapse ema on naine, kelle pärast ta omal ajal Soome tuli. Kuigi abielu on lõppenud, kasvatavad nad koos oma last.

Keeleõpe aitab kohanemisele kaasa

Välisriigi töötajaid on vaja ka väljaspool pealinna, ja enamikes Soome paigus. Mikkeli kaubanduskeskuses ja sealsetes restoranides võib kohata __Lucie Uwamungut__. 

Uwamungu ülesandeks on veenduda, et klientidele mõeldud ruumid oleksid puhtad. Enamik tema tööd ei märka, kuid kui see on tegemata, on seda kohe näha. 

„Paljud ütlevad, et koristamine on raske, kuid Jumala nimel – mulle see meeldib! Koristan südamega.“ 

Alguses töötas Uwamungu koristajana eri tööandjate juures. Suur-Savo Osuuskauppa palgasaajate nimekirja sattus ta tänu ühisesse seltskonda kuuluvale S-grupis töötavale naisele. 


„Tunnen, et olen kaitstud“

Uwamungu, 35, jaoks tähendab töö iseseisvust. Ta on ostnud endale siin auto ja kogub koos Ruandast pärit abikaasaga praegu raha maja ostmiseks. Suur pere vajab ruumi. Uwamungul on viis last. Noorim on alles põnn, vanim elab juba omaette ja töötab spordipoes. Naabrid on laste hoidmisel abiks.

Kongo Demokraatlikus Vabariigis sündinud Uwamungu kasvas Ruanda põgenikelaagris. Ta on pidanud taluma oma elu jooksul jubedaid asju ja suuri kaotusi, millest on ikka veel raske rääkida.

2011.aastal jõudis Uwamungu kvoodipagulasena Soome. Siis oli ta 22-aastane kahe lapse ema. Soome igapäevaelu kohta oli vaja selgeks teha kõik asjad, alates ahju kasutamisest. Ruandas Uwamungu koolis käia ei saanud. Kohanemine võttis aega. 

Praegu on Uwamungul stabiilne ja töine argipäev. Töö roll ning otsese juhi ja teiste soomlaste toetus on olnud asendamatu. Uwamungu kiidab oma otsest juhti ja tööandjat väga. 

”Pirjo, Timo... minu ülemustel on alati aega kuulata ja aidata. Nad toetavad mind kui oma last, väärtustavad ja kaitsevad mind. Siia tööle tulles muutus ka minu elu. Tunnen, et olen nüüd kaitstud.“

Uwamungu läbib puhastusteeninduse koolitust õppelepingu alusel. Edaspidi soovib ta omandada põhihariduse, et tal oleks võimalik USA-s elavate sugulastega suhelda emakeeles ka muul moel kui häälsõnumitega.

Kõik välismaalased ei leia endale meelepärast töökohta ega sulandu ühiskonda sama sujuvalt kui Merida ja Uwamungu. Markku Sippola sõnul raskendavad välismaalaste tööhõivet eelkõige soome keele kõrged nõudmised ja kontaktide puudumine. Kui immigrant on omandanud hariduse teises riigis, ei ole jõudnud tekkita talle Soomes võrgustik, mis aitaks tööhõivele kaasa. 

„Meil on palju töötajaid, kes on ülekvalifitseeritud. Puhastusteeninduse vallas on palju tumedanahalisi mehi, kellel on kraad õigus- või majandusteaduses. Hierarhia on olemas ja seda tuleb raputada,“ ütleb Sippola. 

Ka Francisco Merida otsis alguses assistendi tööd õigusbüroos, kuid andis pärast üle saja tööavalduse saatmist alla. Tööandjad ei vastanud ühelegi avaldusele.

„Mul paluti tööandjatele helistada, kuid minu keeleoskus oli tol ajal väga kehv,“ tõdeb ta. 

Keelenõuete teema on tuttav ka Soome suurimale erasektori tööandjale S-grupile. Seetõttu on toonud S-grupp aktiivselt näiteid, kuidas argipäev töö juures kulgeb, isegi kui alati ei ole ühist keelt. 

Personalijuht Hanne Lehtovuori osales märtsis peaminister __Petteri Orpo__ eestvedamisel toimunud diskussioonis, mis käsitles võrdset kohtlemist ja mittediskrimineerimist tööelus. Vestlust toetas __Miriam Attias__, kelle koos kolleegidega loodud mõttekoda MAP Finland on keskendunud erineva taustaga kollektiivide suhtluse ja tööheaolu arendamisele. 

Attiase sõnul tähendab töötajate erinevus töökollektiivis seda, et jagatud iseenesestmõistmisi on vähem. Seetõttu on vaja sellest rohkem rääkida. See ole tingimata halb, sest kui vaatenurki on rohkem, kasvab ka loovus – kui vaid töökeskkonna ja suhtlusega tegeletakse. 

Ümarlauavestlustes kerkis esile see, et tööandjad vajavad erineva taustaga inimeste palkamise kohta rohkem julgustavaid näiteid ning värbamiseks karjääri toetamiseks stiimuleid. 

„Töötajad vajavad omalt poolt aga lootust, et ka neil oleks võimalik enda potentsiaali ja erialast kompetentsi kasutada,“ tõdeb Hanne Lehtovuori. See tuleb kasuks ka ettevõttele. 

> ”Minu ülemustel on alati aega kuulata ja aidata. Nad toetavad mind kui oma last."

Tema sõnul tuleks palgata inimesi senisest julgemini ka ilma täiusliku soome keele oskuseta.

„Välismaalaste tööhõivele aitaks kaasa, kui soome keelt võiks õppida töö kõrvalt,“ arvab ta. 

Kui kasutada keelt õigetes situatsioonides, mitte ainult keelekursustel, areneb keeleoskus paremini. Lehtovuori rõhutab, et keeleoskust ei peaks käsitlema kui inimese püsiomadust, vaid osana kompetentsist, mille arengut on võimalik toetada. 


Üle saja tööavalduse

Merida jaoks ei ole olnud restoranialale jõudmine pettumus. Ta märgib, et Mehhiko õigusteaduste kraad Soomes ei päde. Soome õigust ta ei tunne. Isegi kui olla kõrgelt haritud, et vasta see alati Soome nõuetele. 

„See-eest kohanen kergesti. Alati, kui võimalik, keskendun positiivsetele asjadele.“ 

Merida esimene töökoht Soomes oli S-grupi Fafa´s restoran Vantaas. Kuu ajaga sai temast vahetuse vanem. Paari kuu pärast osales ta otsese juhi koolitusel ja temast sai äriideejuht.

Restorani juhatajana on ta töötanud alates 2021. aastast. Tulevikuplaanid on tal veelgi suuremad.

Soome argipäeval on omad eelised. Tööle jõuab kiiresti, laps liigub kodukohas iseseisvalt ja pere jaoks on rohkem aega. 

„Võrreldes Mehhiko linnadega on Helsingi nagu väikelinn, kuid mulle siin meeldib. Mulle meeldib, et on rahulik. Ma ei hooli suurtest kortermajadest ega liiklusest, et olla õnnelik.“ 

Pärast üheksat Soomes elatud aastat tunneb Merida rõõmu sellest, et ta saab ajada oma asju, ilma et ühiskond kuidagi tema käitumist dikteeriks. Loomulikult igatseb ta Mehhiko järele. Pere, sõbrad ja kohalik toit on ikka meeles. Mida rohkem aastaid koguneb, seda enam taustale see igatsus ka jääb. Elu on nüüd siin. 

Edaspidi on Meridal Soome jäämiseks veelgi enam põhjust. Merida ja tema uus partner ootavad perelisa. Laps peaks sündima juuni alguses.


Rohkem aega perele

YH0224 teema kainalo EE verkko paakuva 2400x1350-1

Soomlased peavad võõrkeelsete klienditeenindajatega harjuma, ütleb ekspert 

Good morning! 

Helsingis tegutseva La Famiglia restorani tagatoast kõlab rõõmus hommikutervitus. Soomest, Filipiinidelt, Nepaalist, Türgist ja Etioopiast pärit töötajad tervitavad üksteist inglise keeles. See on ka restorani töökeel.

Söögisaalis teenindatakse peamiselt soome keeles. Nepaalist Soome kolinud __Kiran Aryal__, 44, õppis uue keele selgeks kahe aastaga. Aryali soome keel on niivõrd sujuv, et kliendid saavad temast aru.

Alati see aga nii ei ole. Mõne soomlase jaoks on klienditeenindaja nõrk soome keele tase probleem. Mõnikord on probleem hoiakus, mõnikord mures, et sõnum ei jõua võõrkeeles kohale. 

La Famiglias lõunatavad Helsingist pärit __Seija Flink__, 57, ja __Raili Välikauppi__, 69, suhtlevad hea meelega ka inglise keeles. Kuid nad mõistavad ka neid, kes soovivad, et neid teenindataks soome keeles. Sõprade arvates peaks olema vahetuses tööl vähemalt üks soome keelt oskav töötaja. 

„See on turvalisuse küsimus, sest inimestel on tänapäeval palju allergiaid. Menüüdele võiks lisada QR-koodid, mille kaudu oleks võimalik saada toorainete kohta rohkem teavet,“ soovitab Välikauppi. 


Soomlased peavad harjuma, et restoranides, turismis ja kaubanduses ei saa tulevikus enam tingimata soomekeelset teenindust. Nii arvas Soome turismi- ja restoranivaldkonna huve kaitsva organisatsiooni Mara tegevjuht __Timo Lappi__ päevalehes Helsingin Sanomat märtsis, kui parlamendis peeti keele teemal suuri vaidlusi. 

Nii tööelu kui ka suhtumine peab muutuma, tõdeb ka Helsingi ülikooli vanemlektor __Markku Sippola__. 

„Peame muutma oma suhtumist, et aktsepteerida klienditeenindajana ka neid, kes ei räägi vabalt soome keelt. Vajame klienditeenindajaid, kes oskavad oma tööd. ”Keeleoskus ei ole alati see kõige olulisem tegur,” märgib Sippola.

Soome keelenõuded on liiga karmid, leiab ka Jyväskylä ülikooli Keenia taustaga uurija __Quivine Ndomo__. Ndomo uurib oma väitekirjas soome keele ja tööhõive seost. 

S-grupi töökohad on täidetud paljuski soome keelt mittevaldavate töötajatega, nt koka ja köögivanema amet. Klienditeeninduses töötavatelt inimestelt nõutakse vähemalt inglise keele oskust. 

„Restoranis on mitmeid viise end arusaadavaks teha, isegi kui ühist keelt ei ole. Kui ma ise millestki aru ei saa, kasutan Google Lensi rakendust.“

Ndomo arvates on keelenõuded üleliia karmid ka mujal kui teenindussektoris. Isegi kui töö inglise keeles sujuks, võidakse nõuda tööotsijalt soome keele oskust näiteks kohvikuvestluse jaoks.

Ndomo intervjueeris oma väitekirja jaoks 51 immigranti väljaspoolt Euroopa Liitu. Uurija hinnangul luuakse immigrantide põhjal Soome tööturul teisejärgulist tööjõudu – tahtlikult. Keel tuuakse Ndomo sõnul sageli vaid ettekäändeks, sest kõrgharitud tööjõudu ei taheta haridusele vastavatele töökohtadele Soomes palgata. 

”Vahel on raske aru saada, kas tegemist on diskrimineerimisega, või on keelenõue õigustatud. Keelt kasutatakse suhtumise väljendamiseks ka situatsioonides, kus see ei ole vajalik.“


”Keeleoskus ei ole alati see kõige olulisem tegur”

Ndomo sõnul tunneb osa Soome kolinud inimestest, et uue keele õppimine ei ole vajalik. Keeleoskus ei taga töökohta ja veatu keeleoskuse saavutamine ei ole paari aastaga võimalik. 

”Kui tööle saamine on ebakindel, mis siis üldse õppida keelt, mida ei ole mujal maailmas vaja? Olen kuulnud, et immigrandid õpivad meelsamini rootsi keelt. Seda saab kasutada kahes riigis.“

Tulevikus keelebarjäär tõenäoliselt leeveneb. Tehisaju pakub muukeelsetest arusaamiseks rohkelt võimalusi. Ndomo meenutab kursust, kus ta oli ainus, kes soome keelt ei osanud. 

„Kasutasin abivahendina Google-tõlget, mis lindistas ja tõlkis keele minule arusaadavasse keelde. Sain piisavalt aru.“


Soome keele asemel rootsi keel 

YH0224 teema kainalo2 EE verkko paakuva 2400x1350

Esimene talv oli ehmatus, kuid hea palk ja sobiv töötempo on need, mille pärast Filipiinidelt pärit Peterile Soomes kokana töötada meeldib

Kevadel muutub __Peter Acapulco__ samm kergemaks. Tänavad on lahti ja ta pääseb jälle korvpalliväljakule ja rattateedele. Soome pakane ja pimedus ei ole filipiinlase jaoks lihtne. 

”Olen väga õnnelik, et olen oma esimese Soome talve üle elanud”, rõõmustab Acapulco, 32. 

Acapulco töötab kokana Mikkelis Babista, Rosso ja Amarillo restoranides. Soome tuli ta rahvusvahelise värbamisprotsessi kaudu S-grupi renditöötajaks. Alates 2023. aastast on olnud Acapulco Suur-Savo Osuuskauppa töötaja, ja ta on selle üle uhke. 

Koka töö on kõikjal pea ühesugune, arvab Acapulco. Huvitav, kuid füüsiliselt raske. Pidevalt peab midagi juurde õppima. Enne Soome tulekut valmistas Acapulco kuus aastat toitu Dubai hotellirestoranides. Soomes on tempo rahulikum ja palk palju parem. 

Köögis räägitakse soome, inglise ja kehakeelt, sest töökaaslasi on lisaks Filipiinidelt ka näiteks Ukrainast. 


Tulevikus hakkab S-grupi välistööjõu arv kasvama. Osa neist tuleb Soome sarnaselt Acapulcole rahvusvahelise värbamisekaudu. HOK-Elanto restoranide personalijuht __Satu Vennala__ oli esimesel korral välistööjõu S-gruppi värbamisse kaasatud. Otsus kokkade värbamise kohta tehti 2008. aastal. 

> S-Grupp on värvanud välisriikidest üle 400 töötaja.

”Filipiinid valiti sihtriigiks, kuna seal on hea tasemega haridus, õppekeel inglise keel ja ka kultuur pigem läänelik. Filipiinlased on väga osav rahvas.“ 

Filipiinlasi töötab välismaal miljoneid. Ja nende poolt kodumaale saadetavad sissetulekud on rahvamajanduse jaoks märkimisväärsed. 

Vennala sõnul on Filipiinide poole suunatud värbamisteekond õnnestunud, kuna kõik Soome värvatud kokad on töötanud HOK-Elantos pikka aega. Mõni töötab ka pärast 15-aastast tööstaaži. 

Aastate jooksul on värvanud S-grupp välisriikidest üle 400 töötaja, kes on valdavalt filipiinlastest kokad. Ainuüksi kokkasid on saabunud Filipiinidelt Soome umbes 300. Kõigepealt on töötajad rendifirma teeninduses, pärast mida liiguvad nad edasi S-grupi palgasaajate nimekirja. 

Vennala meenutab, kuidas ta helistas restoranidesse, kuhu esimesed filipiinlastest kokad olid juba palgatud. Kõikidel otsestel juhtidel oli sama jutt.  

„Nad imestasid, kuidas neil on ikka nii väga vedanud, et just nende kokku on tõeline pärl.“  

Vaid kolm HOK-Elantosse palgatud töötajat on läinud oma kodumaale tagasi. 

„Seda perekondlikel põhjustel. Soomes kohanemise ja siia jäämise seisukohast tuleks muuta perede ühinemise süsteem mugavamaks. Praegu on see keeruline, sest sissetulekute piirmäärad on ebamõistlikud,“ arvab Vennala.  

Tulude määrad sõltuvad olukorrast. Immigratsiooniameti sõnul nõutakse toimetulekuks reeglina 2600 eurot kuus, kui peres on kaks täiskasvanut ja kaks alaealist last. Palgapiirmäärade puhul võetakse alati arvesse ka sotsiaaltoetused.


Oskusi väärtustatakse

Vennala sõnul on välismaalt värbamine õnnestunud, kui lahkujatel on oma uuest kodumaast reaalne ettekujutus ja tööandja aitab kohanemisele kaasa. Koostöö rahvusvahelise värbajaga on oluline. Partneri roll saabujate kohanemisel on väga suur. 

Tänapäeval on Soome saabuvatel filipiinlastel juba tugevad võrgustikud ees ootamas. Enamik tulevad Vennala sõnul siia oma sõprade ja kolleegide soovitustel. 

Peter Acapulco kohanemisele Mikkelis on aidanud kaasa see, et tema töökaaslasteks on teised filipiinlased. Ka jagab ta elamist kolme filipiinlasest restoranitöötajaga. 

„Käime koos poes ja teeme Filipiini toite vastavalt graafikule,“ kirjeldab Acapulco. 

„Ka minu boss Topist on saanud hea sõber. Ta aitab mind hea meelega.“ 

Vahel külastab Acapulco oma Espoos elavat õde, kes töötab samuti kokana. Soome kultuuri omapärade kohta saab ta infot oma soomlasest sõbranna käest. Kalifornias elavate sugulastega suhtleb Acapulco videokõnede teel. 


Info lihtsustab kohanemist

Satu Vennala rõhutab samuti otseste juhtide ja töökaaslaste panust mujalt saabunud töötajate kohanemisse. Kedagi ei saa sundida väljaspool oma tööaega töökaaslastega läbikäima, kuid see on soovituslik, sest nii kohanevad mujalt Soome saabunud inimesed kergemini. On oluline, et töö juures kaasatakse kõik juba esimesest päevast alates meeskonna täieõiguslikeks liikmeteks. 

„Ka filipiinlasi on viidud seenemetsa ja võetud maakohtadesse kaasa. Kõige tähtsam on, et töötajate jaoks oleks inimene inimene.“   

Soome tööelul on hea maine. Aasiast saabunud töötajate pangaarvele esimest korda potsatav puhkusetasu on selle kohta hea näida. Mujalt tulnutel on keeruline mõista, et ka puhkamise eest saab palka. 

Enamasti läheb nii, nagu S-grupp loodab. Kui välismaalt värvatud töötaja lõpetab värbamisfirma teenistuses oma esimese tähtajalise töösuhte, tahab ta edaspidi S-grupi teenistuses jätkata. 

Ka Acapulco tahaks jääda. Kuigi ta on sündinud ja õppinud Manilas ning elanud Davaos, tõmbab rahulik ja roheline Mikkeli teda suurlinnadest palju rohkem. Kui tal õnnestuks ka oma poeg Soome tuua. 

„Tahan õppida veelgi enam Euroopa köökide kohta ja oma erialal areneda. Kokana ei ole sa kunagi täiesti valmis,“ teab Alapulco.


Soome töötingimused on ahvatlevad  

YH0224 teema verkko FIL paakuva 2400x1350

Ang abogadong Mexican na si Francisco ay nasisiyahang magtrabaho sa isang burger restaurant – nakilala namin ang mga dayuhan na gustong magtrabaho sa Finland 

"Ano bang nakain mo at gusto mong magtrabaho sa Hesburger?" 

Madalas na sinasagot ni __Francisco Merida__, 41, ang tanong na ito na tila palaisipan sa marami. 

Kahit tumanggap ng pagsasanay bilang abogado, nagtatrabaho siya bilang tagapangasiwa ng restaurant sa Hesburger sa Helsinki.  Hindi lubos maunawaan ng ilang tao kung bakit ang isang napakakwalipikadong propesyonal ay gagawa ng isang trabaho na hindi tugma sa kanyang pagsasanay. 

Hindi na nagtatanong ang mga tao kapag sinasabi ni Merida na napakasaya niya ngayon.  Nakakatuwang magtrabaho sa Hesburger Asema-aukio, na pinapangasiwaan ng HOK-Elanto. 

"Walang pumilit sa akin na gawin ito. Kapag kusa kang gumawa ng sarili mong desisyon, hindi mo pagsisisihan ang pagbabagong ginawa mo sa iyong buhay. Masaya rin ako sa Mexico, pero sa Finland ako nakahanap ng kapayapaan."

Sampung taon na ang nakararaan, noong nagtatrabaho pa si Merida sa Mexico. Una ay nagtrabaho siya para sa pederal na parlyamento, pagkatapos ay sa kongreso ng estado ng Chiapas sa timog na bahagi ng bansa. 

May mga pakinabang ang pagiging abogado: makakasama mo sa trabaho ang mga iginagalang na propesyonal, mahirap ang trabaho at malaki ang mga benepisyo ayon sa mga lokal na pamantayan. Kasama sa trabaho ang paglalakbay, magagarang hapunan, at paglilibang. 

"Bukod sa iba pang bagay, malaya akong gumamit ng in-house chauffeur.  May secretary din ako.  Likas sa akin ang pagiging achiever, pero relaks lang ang kultura ng Mexico pagdating sa trabaho. Palaging may oras ang mga tao para makipag-usap sa isa't isa," paggunita ni Merida. 

Nakaka-enjoy at malaki ang pakinabang ng trabaho, ngunit marami rin itong hinihingi mula sa iyo. Nagtatrabaho si Merida nang higit sa 48 oras sa isang linggo, anim na araw sa isang linggo. Limitado lang ang oras ng paglilibang. 
"Halos natutulog na hawak-hawak ang cellphone ko.  Kailangan kong maging available sa lahat ng oras." 

Naaalala pa rin ni Merida ang isang weekend nang sumama siya sa isang pinakahihintay na paglalakbay kasama ang kanyang dating asawa. Naging maayos ang lahat, pero biglang may tawag mula sa trabaho. Kailangan kaagad nilang umuwi at kailangan nang bumalik sa trabaho si Merida.  Talagang nadismaya si Merida at ang kanyang asawa. 

Nang magmungkahi ang kanyang partner na bumalik sa kanyang sariling bansa sa Finland, hindi nagdalawang-isip si Merida. 

"Handa na akong baguhin ang buhay ko." 


Isa si Merida sa mahigit isang libong empleyado ng S Group na may banyagang pinagmulan. Ang mga kasamahan niya sa burger restaurant ay nagmula sa iba't ibang bahagi ng mundo, kabilang ang Nepal, Bangladesh, Morocco at Sri Lanka. Ingles ang wikang ginagamit, pero ang mismong trabaho ay hindi apektado ng mga pinagmulan ng mga empleyado. 

Sa kabuuan, ang S Group ay may mga manggagawa na may higit sa 80 nasyonalidad.  Ang pinakamataas na bilang ay mula sa Estonia, Russia at Pilipinas. 

Lumalaki ang pangangailangan para sa mga dayuhang manggagawa, dahil sa 2030 ay mababawasan ng 130,000 ang mga taong nasa edad para magtrabaho sa Finland, dahil sa mababang rate ng kapanganakan at pagreretiro. 

"Ang demographic trend ay nangangahulugan na kukulangin tayo ng mga tao sa Finland para pangalagaan ang mga matatanda o may sakit. Magiging isang malaking hamon ang pagiging available ng mga personnel sa sektor ng serbisyo at sa propesyonal na trabaho," ayon kay __Hanne Lehtovuori__, HR Director ng S Group.

Kasalukuyang maraming aplikante ang mga kumpanya ng S Group, pero mas maraming propesyonal ang kailangan lalo na para sa mga tungkuling may responsibilidad, mga restaurant at hotel at, depende sa rehiyon at panahon, gayundin sa mga supermarket. Sa ilang kaso, kailangan pa ngang bawasan ang mga oras ng pagbubukas ng mga istasyon ng serbisyo ng ABC dahil sa kakulangan sa mga empleyado.  Lalo na sa maliliit na bayan, kailangang-kailangan ang mga dayuhang manggagawa.  

Ayon kay Lehtovuori, magiging masaya ang mga manggagawa mula sa ibang mga bansa sa Finland, hangga't mayroon silang makatotohanang ideya sa trabaho nila dito. 

"Sa aming kultura sa pagtatrabaho, mayroon kaming flat hierarchy at magkakaibang saklaw ng trabaho.. Halimbawa, ipinahayag ng mga chef na nagustuhan nila ito." 

> Dapat maglakas-loob ang mga tao na kumuha ng mga manggagawa kahit hindi sila nagsasalita ng perpektong Finnish.

Kailangan namin ng maraming labor migration sa Finland, ayon kay __Markku Sippola__, senior lecturer at researcher sa University of Helsinki.  Ayon sa kanya ay hindi kakayanin ng Finland kung walang immigration. 

"Sa mga bansang may lumalaking populasyon, lumalaki rin ang ekonomiya. Mahalagang salik ang imigrasyon para sa pagiging competetive ng Finland," ayon sa kaniya. 

Mahalaga ang pagpapanatili ng economic dependency ratio, dahil ito ang mga buwis na binabayaran ng mga manggagawa na tumutustos sa mga serbisyong ibinibigay ng lipunan. Tinataya ng ETLA Economic Research na ang Finland ay mangangailangan ng humigit-kumulang 44,000 imigrante bawat taon upang mapanatili ang kasalukuyang economic dependency ratio, ibig sabihin, ang ratio ng mga walang trabaho at ng mga tao sa labas ng workforce.  

"Nangangahulugan ito na, katulad ng maraming iba pang European na bansa, magiging higit sa 15% ng populasyon ang mga imigrante," dagdag ni Sippola. 

Ang hamon ay nakikipagkumpetensiya ang Finland para sa parehong mga manggagawa sa ibang bansa sa Europe, na marahil ay mas maganda kaysa sa Finland. Bumubuhos na ngayon ang pinakamahuhusay na manggagawa sa Germany, na malugod na tinatanggap ang mga imigrante," ayon kay Sippola. 

Nagbabala siya tungkol sa isang sitwasyon kung saan tutumal ang imigrasyon. Ang isang halimbawa ay makikita sa Japan. Ang populasyon ng Japan ay katulad ng age pyramid ngFinland - at hindi umuusad ang paglago ng ekonomiya. 

"Gusto kong makakita ng mga makatwirang argumento sa pampublikong debate tungkol sa imigrasyon, dahil maliwanag kung ano ang totoo. Makakatulong ang imigrasyon ng mga manggagawa at ang matagumpay na pagtanggap ng mga imigrante upang mapabilis ang mabagal na paglago ng ekonomiya ng Finland.” 


May matinding kakulangan ng mga manggagawa

Mainit ang talakayan tungkol sa imigrasyon sa Finland, at kasalukuyang isinasaalang-alang ng gobyerno na higpitan ang mga kondisyon para sa imigrasyon sa pamamagitan ng pagtatakda ng limitasyon ng kita na €1,600 para sa isang permit sa paninirahan na may kaugnayan sa trabaho. 

Kinukwestyon ni Sippola ang mga pahayag tungkol sa pananamantala ng mga imigrante sa mga benepisyong panlipunan, bagama't bilang isang eksperto, kinikilala rin niya ang mga side-effects ng imigrasyon at nabigong integrasyon. 

"Karaniwang gusto ng mga imigrante na manirahan, magtrabaho at magbayad ng buwis sa Finland, at iyon ang ginagawa nila." 

Palaging nadarama ni Francisco Merida ang pagtanggap ng Finland.  Pagkarating sa Helsinki noong tagsibol ng 2015, agad siyang nagsimulang mag-aral ng Finnish sa isang summer university. 

Napakalaki ng kagustuhan niyang matutunan ang bagong wikang ito na tinanggihan niya ang pakikipag-ugnayan sa ibang Mexicano nasa Helsinki.  Nang sinubukan siyang anyayahan na pumunta sa mga sikat na Latino party, umaayaw si Merida. 

"Mahirap iyon, pero nakatulong iyon sa akin na mag-adjust." 

Kahit gustong-gusto niyang matuto, hindi madali ang pag-aaral ng wika. Nagtataka pa rin si Merida kung bakit ginugol ang mga klase sa pag-aaral ng nakasulat na wika. Ang wikang pinag-aralan sa kurso ay napakalayo sa wikang sinasalita ng mga Finnish sa araw-araw. 

> Ang Finland ay mangangailangan ng humigit-kumulang 44,000 imigrante bawat taon.

Nang magtagumpay si Merida sa kanyang pagbisita sa isang R-kioski gamit ang Finnish, pakiramdam niya ay nanalo siya. 

"Naramdaman kong naninirahan na talaga ako sa Finland. Kapag sinasalita ko ang wika, nagiging bahagi ako ng lipunan." 

Gusto rin ni Merida na matuto ng Finnish dahil sa kanyang anak na babae. Ang ina ng kanyang anak ang dahilan ng kanyang paglipat sa Finland. Patuloy na pinapalaki ng dating mag-asawa ang kanilang anak, kahit na hiwalay na sila.


Nakatulong sa akin ang pag-aaral ng wika para makapag-adjust

Kinakailangan din ang mga dayuhang manggagawa sa iba't ibang bahagi ng Finland sa labas ng rehiyon ng Helsinki.  Maaaring nakatagpo na ng mga taong dumadaan sa shopping center at restaurant sa Mikkeli si __Lucie Uwamungu__. 

Trabaho ni Uwamungu na tiyaking malinis ang mga lugar na para sa mga customer. Kaunti lang ang nakakapansin sa kanyang trabaho, pero kung hindi niya ito nagawa, seguradong hahanap-hanapin siya. 

"Marami ang nagsasabi na mahirap ang paglilinis, pero sa totoo lang, nai-enjoy ko talaga ito! Taos-puso ang paglilinis ko." 

Noong una ay nagtatrabaho si Uwamungu bilang tagapaglinis para sa iba't ibang employer. Nakapasok siya sa Suur-Savo Cooperative Societies sa tulong ng isang babae na kasamahan niya sa simbahan at nagtatrabaho para sa S Group. 


"Pakiramdam ko ay ligtas ako"

Para kay Uwamungu, 35, nabigyan siya ng kalayaan dahil sa trabaho. Ginamit niya ang kanyang sahod para makabili ng kotse at makaipon para bumili ng bahay kasama ang kanyang Rwandan na asawa, na nag-aaral para maging isang doktor. Ang isang malaking pamilya ay nangangailangan ng malaking bahay. May limang anak si Uwamungu. Ang bunso ay toddler pa, ang panganay ay hindi na nila kasama sa bahay at nagtatrabaho sa isang sports shop. Tumutulong ang mga kapitbahay sa pangangalaga ng bata. 

Ipinanganak sa Democratic Republic of Congo, lumaki si Uwamungu sa isang refugee camp sa Rwanda. Nakaranas siya ng trauma at matinding paghihirap na mahirap pa ring pag-usapan hanggang ngayon. 

Noong 2011, tinanggap si Uwamungu sa Finland bilang isang quota refugee.  Siya ay 22 taong gulang na may dalawang anak. Kailangan niyang matutunan ang lahat ng pang-araw-araw na pamumuhay sa Finland, simula sa kung paano gumamit ng oven. Hindi nakapag-aaral si Uwamungu sa Rwanda. Kinailangan ng mahabang panahon para makapag-adjust. 

Ngayon, mayroon nang maayos na pamumuhay at trabaho si Uwamungu.  Napakahalaga ng papel ng trabaho at ng suporta ng kanyang mga supervisor at iba pang Finns.  Lubos na nagpapasalamat si Uwamungu sa kanyang mga supervisor at employer. 

“Si Pirjo, Timo... ang aking mga amo ay laging handang makinig at tumulong. Sinusuportahan nila ako tulad ng sarili nilang mga anak, pinahahalagahan at ipinagtatanggol nila ako. Nagbago ang buhay ko mula nang magtrabaho ako dito. Ngayon pakiramdam ko ligtas ako."

Si Uwamungu ay nag-aaral para sa isang vocational qualification sa paglilinis sa pamamagitan ng isang apprenticeship. Sa hinaharap ay gusto niyang makatapos ng comprehensive school upang hindi lang voice message sa kanyang sariling wika ang maipapadala niya sa kanyang mga kapatid sa US.


Hindi lahat ng mga dayuhan ay nakakahanap ng mga trabahong gusto nila at tinatanggap sa lipunang Finnish sa paraang tulad nina Merida at Uwamungu. Ayon kay Markku Sippola, nagiging mas mahirap ang pagtatrabaho ng mga dayuhan lalo na sa mataas na pangangailangan ng wikang Finnish at kakulangan ng mga kakilala. Kung ang isang imigrante ay may degree mula sa ibang bansa, wala silang panahon upang lumikha ng mga network sa Finland upang mas mapadali ang pagtanggap sa trabaho. 

“Marami tayong underemployed kumpara sa antas ng kanilang edukasyon. Sa industriya ng paglilinis, maraming maiitim ang balat na may mga degree sa law o negosyo. May mga ipinapatupad na mga hierarchy na kailangan nilang mabagabag," ayon kay Sippola. 

Una ring sinubukan ni Francisco Merida na mag-aplay bilang assistant sa mga law firm, ngunit sumuko siya pagkatapos magpadala ng higit 100 aplikasyon ng trabaho. Hindi tumugon ang mga employer sa alinman sa mga ito. 

"Sinabihan ako na tumawag pagkatapos mag-aplay, pero hindi pa ako magaling magsalita ng Finnish ng panahong iyon," paggunita niya. 

Ang debate tungkol sa mga kinakailangan sa wika ay pamilyar din sa S Group, ang pinakamalaking pribadong employer ng Finland.  Iyon ang dahilan kung bakit nagha-highlight ang retail group ng mga halimbawa kung paano maaayos ang pang-araw-araw na buhay sa lugar ng trabaho, kahit na nagsasalita ang mga tao ng iba't ibang wika. 

Noong Marso, nakibahagi ang Direktor ng HR na si Hanne Lehtovuori sa isang talakayan tungkol sa pagkakapantay-pantay at walang diskriminasyon sa trabaho na pinamumunuan ni Prime Minister __Petteri Orpo__ (Partido ng Koalisyon). Ang debate ay sinuportahan ni __Miriam Attias__, na nagtatag ng think-tank MAP Finland kasama ang kanyang mga kasamahan upang tumuon sa pagbuo ng pakikipag-ugnayan at kagalingan sa trabaho sa magkakaibang mga komunidad.  

Ayon kay Attias, ang pagkakaiba-iba ng mga empleyado ay nangangahulugan na kaunti lang ang mga ibinahaging katotohanan sa lugar ng trabaho. Kaya naman kailangan pa ng talakayan. Hindi ito nangangahulugan ng masama, dahil kung mas marami ang mga pananaw, mas napapaunlad ang creativity - hangga't napapanatili ang magandang kapaligiran sa pakikipagtulungan at pakikipag-ugnayan. 

Binigyang-diin din ng round table na kailangan pa ng mga employer na magpakita ng magandang halimbawa ng pagkuha ng mga tao mula sa iba't ibang pinagmulan, pati na rin ang mga incentive para sa recruitment at suporta para sa mga landas sa karera. Ang mga taong may iba't ibang skill ay nangangailangan ng pag-asa na magkakaroon rin sila ng pagkakataon na maabot ang kanilang potensyal at gamitin ang kanilang mga skill," ayon kay Hanne Lehtovuori. Makakatulong din ito sa kumpanya. 

> "Laging handang makinig at tumulong ang mga amo ko. Sinusuportahan nila ako tulad ng sarili nilang mga anak."

Sinabi niya na dapat maglakas-loob ang mga tao na kumuha ng mga manggagawa na walang perpektong kasanayan sa wikang Finnish. 

"Makakatulong sa pagtatrabaho ng mga dayuhan kung matututo sila ng Finnish habang nagtatrabaho," sabi niya. 

Kapag nagamit ang wika sa mga totoong sitwasyon, at hindi lamang sa mga kurso sa wika, maaaring umunlad ang iyong mga kasanayan sa wika. Idiniin ni Lehtovuori na hindi dapat isipin bilang isang permanenteng katangian ng isang tao ang mga kasanayan sa wika, ngunit bilang isang propesyonal na skill na maaaring suportahan ang pag-unlad. 


Higit isang daang aplikasyon sa trabaho

Para kay Merida, hindi kabiguan ang pagtatrabaho sa industriya ng restaurant.  Idiniin niya na ang isang Mexican law degree ay walang bisa sa Finland. Hindi siya pamilyar sa batas ng Finnish. Kahit maganda pa ang iyong pinag-aralan, ang edukasyon ay hindi palaging nakakatugon sa mga kinakailangan ng Finnish. 

"At saka, adaptable akong tao. Kung may pagkakataon, nakatuon ako sa positibo." 

Ang unang trabaho ni Merida sa Finland ay sa Fafa's, isang restaurant ng S Group sa Vantaa.  Na-promote siya bilang shift manager sa loob ng isang buwan. Pagkaraan ng ilang buwan, dumalo siya sa isang kurso sa pagsasanay ng supervisor at na-promote bilang business idea manager.

 Siya ay naging restaurant manager mula noong 2021, at mas mataas pa ang kanyang mga pangarap para sa hinaharap.

May pakinabang ang araw-araw na buhay sa Finland. Hindi mahahaba ang biyahe sa pagko-commute, malayang nakakapasyal ang mga bata, at may mas maraming oras para sa pamilya. 

“Parang maliit na bayan lang ang Helsinki kumpara sa mga lungsod ng Mexico, pero gusto ko dito. Gustong-gusto ko ang pagiging payapa nito. Hindi ko kailangan ng malalaking apartment block at traffic para maging masaya." 

Matapos ang siyam na taon sa Finland, masaya si Merida na malaya siyang nakakakilos nang hindi dinidekta ng komunidad kung paano siya kumilos. Siyempre, nami-miss pa rin niya ang Mexico. Naiisip pa rin niya paminsan-minsan ang kanyang mga kapamilya, kaibigan at ang lokal na pagkain. Habang lumilipas ang mga taon, hindi na niya gaanong nami-miss ang kanyang tahanan.  Nandito na ngayon ang buhay ni Merida. 

Sa hinaharap, mas lalo pang magkakaroon ng dahilan si Merida na manatili sa Finland. Nasasabik na sila ng kanilang bagong partner para sa bagong miyembro ng kanilang pamilya. Ipapanganak na ang kanilang sanggol sa Hunyo.


Mas maraming oras para sa pamilya

Jillian Dy, Hasan, Jemina Mäki, Fatima Sison, Si Tesfaya Mihret at si Kiran Aryal

YH0224 teema kainalo FIL verkko paakuva 2400x1350-1

Dapat tanggapin ng mga Finns ang mga personnel ng serbisyo para sa customer na may banyagang wika, ayon sa eksperto 

Good morning!

Isang masayang pagbati ang sumalubong sa akin mula sa back room ng La Famiglia restaurant sa Helsinki.  Binabati ng mga staff mula sa Finland, Pilipinas, Nepal, Turkey at Ethiopia ang isa't isa ng magandang umaga sa Ingles. Ingles din ang ginagamit na wika ng restaurant.

Sa dining area, pangunahing nagsisilbi sa Finnish ang mga server.  Si __Kiran Aryal__, 44, na lumipat sa Finland mula sa Nepal, ay natutunan ang bagong wika sa loob ng dalawang taon. Sapat ang kasanayan sa Finnish ni Aryal para maunawaan ng mga customer.

Hindi laging ganito ang kalagayan. Para sa ilang Finns, isang problema ang mahinang Finnish ng server. Minsan, dahil ito sa saloobin ng customer. Maaaring nag-aalala ito na hindi nila maiparating ang kanilang mensahe gamit ang banyagang wika. 

Si __Seija Flink__, 57, at __Raili Välikauppi__, 69, na mula sa Helsinki, na nanananghalian sa La Famiglia, ay masayang pagsilbihan gamit ang wikang Ingles. Pero nauunawaan din nila ang mga gustong mapagsilbihan sa wikang Finnish.  Sa tingin nila ay dapat mayroong kahit isang nagtatrabaho na nagsasalita ng Finnish sa bawat shift. 

"Isyu din ito sa kaligtasan, dahil marami nang allergy ang mga tao ngayon. Maaaring idagdag ang mga QR code sa mga menu upang mas detalyadong mabasa ng mga customer ang mga sangkap," ayon kay Välikauppi. 


Kailangang masanay ang mga Finns na hindi palaging mapagserbisyohan gamit ang wikang Finnish sa mga restaurant, negosyo sa turismo at tindahan. Ito ang sabi ni __Timo Lappi__, Managing Director ng Finnish Hospitality Association MaRa, sa Helsingin Sanomat noong Marso, nang uminit ang debate sa wika at nagpapatuloy din sa Parliament. 

Kailangang magbago ang buhay sa trabaho at mga saloobin, ayon kay Senior Lecturer __Markku Sippola__ mula sa University of Helsinki. 

"Dapat nating baguhin ang ating mga saloobin upang matanggap din natin ang mga taong hindi masyadong nagsasalita ng Finnish bilang mga tagapagbigay ng serbisyo sa customer. Kailangan natin ng mga tagapagbigay ng serbisyo sa customer na alam kung ano ang kanilang ginagawa. Ang mga kasanayan sa wika ay hindi ang palaging pinakamahalaga," ayon kay Sippola.

Masyadong mahigpit ang mga kinakailangan sa wikang Finnish, ayon kay ni __Quivine Ndomo__, isang Kenyan researcher sa University of Jyväskylä.  Pinag-aralan ni Ndomo ang kaugnayan ng mga skill sa wikang Finnish at sa trabaho sa kanyang doctoral thesis. 

Sa S Group, maaari kang magtrabaho sa maraming posisyon, gaya ng chef o kitchen manager, kahit na hindi ka nagsasalita ng Finnish. Para sa mga trabaho sa serbisyo para sa customer, ang minimum na kinakailangan sa wika ay Ingles. 

"Sa isang restaurant, maraming paraan upang maunawaan ka ng iba, kahit na magkaiba ang inyong wika.  Sa kalagayan ko, gumagamit ako ng Google Lens kung hindi ko maintindihan."

Ayon kay Ndomo hindi kinakailangang mataas ang mga kinakailangan sa wika sa mga sektor na hindi serbisyo. Kahit isinasagawa ang trabaho sa Ingles, maaaring kailangang magsalita ng Finnish ng aplikante kapag nakikipag-usap sa coffee-room.

Ininterbyu ni Ndomo ang 51 imigrante mula sa labas ng EU para sa kanyang doctoral thesis. Ayon sa researcher, sadyang ginagawang isang subordinate workforce para sa Finnish labor market ang mga imigrante.  Kadalasang ginagamit bilang dahilan ang wika para hindi kumuha ng mga highly skilled workers sa Finland, ayon kay Ndomo. 

"Minsan mahirap tukuyin kung ito ay diskriminasyon o kung lehitimo ang kinakailangan sa wika. Ginagamit din ang wika bilang sandata sa mga sitwasyon kung saan hindi talaga ito kinakailangan." 


"Ang mga kasanayan sa wika ay hindi ang palaging pinakamahalaga"

Ayon kay Ndomo, nadarama ng ilang taong lumipat sa Finland na hindi mahalaga ang pag-aaral ng bagong wika. Ang mga kasanayan sa wika ay hindi garantiya na makakakuha ka ng trabaho at imposibleng makakuha ng perpektong kasanayan sa wika sa loob ng ilang taon. 

"Kung hindi sigurado ka na makakakuha ng trabaho, bakit ka mag-aral ng wikang hindi kapaki-pakinabang sa ibang bahagi ng mundo? Narinig ko na mas gusto ng mga imigrante na mag-aral ng Swedish.  Magagamit ang wikang ito sa dalawang bansa."

Sa hinaharap, malamang na maging mas malabo ang mga hadlang sa wika. Nag-aalok ang artificial intelligence ng mga paraan na makakatulong na maunawaan ang ibang wika.  Naalala ni Ndomo ang isang kurso kung saan siya lang hindi nagsasalita ng Finnish. 

"Gumamit ako ng Google translator para irekord at isalin ang wika sa wikang nauunawaan ko. Sapat na ang naintindihan ko."


Swedish sa halip na Finnish 

YH0224 teema kainalo2 FIL verkko paakuva 2400x1350

Nakakabigla ang unang taglamig, pero ang magandang suweldo at angkop na load sa trabaho ay nagpapanatili sa Pilipinong si Peter na nagtatrabaho bilang chef sa Finland 

Sa tagsibol, sumibol din ang pagkakataon para kay __Peter Acapulco__. Walang niyebe ang mga kalye, at makakabalik siya sa basketball court at sa mga cycle path. Hindi madaling harapin ang lamig at dilim ng Finland para sa isang Pilipino. 

"Napakasaya ko na nakayanan ko ang aking unang taglamig sa Finland," ayon kay Acapulco, 32. 

Nagtatrabaho si Acapulco bilang chef sa mga restaurant ng Babista, Rosso at Amarillo sa Mikkeli. Nakarating siya sa Finland sa pamamagitan ng international recruitment bilang pansamantalang manggagawa ng ahensya para sa S Group. Mula noong Oktubre 2023, si Acapulco ay isang empleyado ng Suur-Savo Cooperative Society – at ipinagmamalaki niya ito. 

Ang trabaho ng chef ay halos pareho kahitsaan," ayon kay Acapulco. Nakakainteres ito pero nangangailangan ng pisikal na pagsisikap, at kailangang palagi kang matuto ng mga bagong bagay. Bago lumipat sa Finland, gumugol si Acapulco ng anim na taon sa pagluluto sa mga restaurant ng hotel sa Dubai. Sa Finland, mas hindi paspasan ang trabaho at mas maganda ang suweldo. 

Ginagamit sa kitchen ang mga Finnish, Ingles at non-verbal na ekspresyon, dahil hindi lamang iba pang Pilipino ang nasa team kundi pati na rin halimbawa ang mga Ukrainian. 


Sa hinaharap, tataas ang bilang ng mga empleyado ng S Group na may mga dayuhang pinagmulan. Tulad ni Acapulco, ang ilan sa kanila ay makakarating sa Finland sa pamamagitan ng international recruitment. Si __Satu Vennala__, Human Resources Manager sa negosyong restaurant ng HOK-Elanto, ay kasama sa unang dayuhang recruitment drive ng grupo. Ginawa ang desisyon na mag-recruit ng mga chef noong 2008.  

> Ang S Group ay nag-recruit ng higit sa 400 dayuhang empleyado.

"Napili ang Pilipinas dahil sa mataas na antas ng edukasyon nito, Ingles bilang wikang panturo at medyo kanluraning kultura nito. Ang mga Pilipino ay may mataas na skill." 

Milyun-milyong Pilipino ang nagtatrabaho sa ibang bansa at mahalaga para sa pambansang ekonomiya ang kita na ipinapadala nila. 

Inilalarawan ni Vennala ang recruitment trip sa Pilipinas bilang isang tagumpay, dahil ang lahat ng mga chef na na-recruit noong panahong iyon ay nagtrabaho sa HOK-Elanto sa Finland sa mahabang panahon. Ilan sa kanila ay nagtatrabaho pa rin sa HOK-Elanto matapos ang 15 taon. 

Sa paglipas ng mga taon, nag-recruit ang S Group ng higit sa 400 empleyado mula sa ibang bansa, marami sa kanila ay mga Pilipinong chef. Mga 300 Pilipinong chef pa lang ay nagtatrabaho sa S Group. Unang nagtrabaho ang mga manggagawa sa isang pansamantalang ahensya at pagkatapos ay naging mga empleyado ng S Group. 

Naalala ni Vennala kung paano niya tinawag ang mga restaurant kung saan kinuha ang mga unang Pilipinong chef. Pareho ang mensahe ng lahat ng superbisor.  

"Nagtaka sila kung paano sila nakakuha ng chef na may mala-brilyanteng kalidad."  

Tatlo lamang sa mga empleyadong kinuha ng HOK-Elanto ang umuwi sa kanilang sariling bansa. 

"Ito ang kanilang desisyon dahil sa pamilya. Dapat gawing mas madali na muling pagsama-samahin ang mga pamilya upang maging madali para sa mga manggagawa na manungkulan at manatili sa Finland.  Ito ay mahirap sa ngayon dahil walang katiyakan ang mga limitasyon sa kita,” ayon kay Vennala.  

Nag-iiba ang mga limitasyon sa kita depende sa sitwasyon. Ayon sa Finnish Immigration Service, ang pangunahing kinakailangan sa kita ay €2,600 bawat buwan kung mayroong dalawang matanda at dalawang menor de edad sa pamilya. Palagi ring kasama sa mga limitasyon sa kita ang mga benepisyong panlipunan.


Pinahahalagahan ang mga skill

Ayon kay Vennala, matagumpay ang pagre-recruit mula sa ibang bansa kung ang mga na-recruit ay may makatotohanang ideya sa bagong bansa na kanilang titirhan at mamumuhunan ang employer sa induction. Mahalaga ang pakikipagtulungan sa internasyonal na recruiter at may malaking papel ang kasosyo sa pagtanggap ng mga bagong manggagawa. 

Sa ngayon, ang mga Pilipinong pumupunta sa Finland ay mayroon nang malakas na network at karamihan sa kanila ay nag-a-apply sa rekomendasyon ng mga kaibigan at kasamahan," ayon kay Vennala. 

Mas naging madali ang pagdating ni Peter Acapulco sa Mikkeli dahil sa ibang mga Pilipinong katrabaho niya. Kasama din niya sa isang apartment ang tatlo pang Pilipinong manggagawa sa restaurant. 

"Magkasama kaming namimili at nagluluto ng pagkaing Pilipino, at binibigyan ng oras na kinakailangan ang pagluluto," sabi ni Acapulco. 
"Naging kaibigan ko rin ang boss ko, si Topi.  Tinutulungan niya kami sa lahat ng bagay." 

Minsan binibisita ni Acapulco ang kanyang kapatid na babae na nakatira sa Espoo at nagtatrabaho rin bilang chef. Naipapaliwanag ng kanyang Finnish na kasintahan ang anumang katangian ng Finnish na kultura. Patuloy na nakikipag-ugnayan si Acapulco sa kanyang pamilya sa California sa pamamagitan ng mga video call.  


Pinapadali ng impormasyon ang pagtanggap

Nananawagan si Satu Vennala sa mga supervisor at katrabaho na tanggapin ang responsibilidad para sa pagtanggap ng mga manggagawa mula sa ibang bansa.  Walang sinuman ang maaaring pilitin na gumugol ng oras kasama ang mga katrabaho pagkatapos ng trabaho, pero ipinapayo ito dahil makakatulong ito na mas madaling makapag-adjust ang mga bagong dating sa Finland. Mahalaga na ang lahat sa trabaho ay lubusang tinatanggap bilang bahagi ng team sa unang araw pa lang. 

"Kinuha namin ang mga Pilipino upang kumuha ng mga kabute sa kagubatan at sa mga cottage ng tag-init. Ang pinakamahalaga ay nakikita ng mga empleyado ang isa't isa bilang mga tao."   

May magandang reputasyon ang Finnish na paraan sa pagtatrabaho. Para sa isang empleyadong Asyano, isang magandang halimbawa ang pagtanggap ng taunang bayad sa bakasyon sa unang pagkakataon.  Baka mahirap unawain para sa mga taong mula sa ibang bansa na binabayaran ka pa rin kahit nakabakasyon. 

Kadalasang umuusad ang trabaho ayon sa inaasahan ng S Group. Kapag natapos ng dayuhang recruit ang kanilang unang fixed-term na kontrata sa isang recruitment agency, gusto nilang magpatuloy sa pagtatrabaho para sa S Group. 

Nais ding manatili ni Acapulco. Bagama't siya ay ipinanganak at nag-aral sa Maynila at naninirahan sa Davao, mas gusto niya ang mapayapa at berdeng Mikkeli kaysa sa malalaking lungsod. Kung pwede niya lang dalhin sa Finland ang kanyang anak. 

"Gusto ko pang matuto tungkol sa European cuisine at umunlad sa aking propesyon.  Bilang isang chef, hindi ka kailanman magiging handa," ayon kay Acapulco.


Kaakit-akit ang mga kondisyon sa pagtatrabaho sa Finnish  

Tummaan paitaan pukeutunut mies tekee drinkkiä baarissa.

YH vau mika tyyppi Wili Mummotunneli verkko paakuva 2400x1350

”Mulla on aina hyvä päivä”, sanoo Mummotunnelin vuoropäällikkö Wili-Veikko – kesällä hän loikkaa baaritiskiltä festarilavalle

## Kesällä iso unelma toteutuu

Musiikin Nuutinen löysi jo lapsena. Äiti sai työkomennuksen Pietariin Nuutisen ollessa 14-vuotias. Nuutinen kävi suomalaista koulua ja aloitti pianonsoiton.

Piano lähti Pietarista mukaan ja on tällä hetkellä Pasilan studiossa, missä Nuutinen antaa haastattelun.

Palattuaan Suomeen Nuutinen aloitti Vaskivuoren lukiossa Vantaalla. Ensimmäisellä tunnilla hän tutustui nykyiseen bändikaveriinsa Tuomakseen.

Nyt Thomas Will on toiminut lähes seitsemän vuotta ja kerännyt parhaimmillaan yli 70 000 kuukausittaista Spotify-kuuntelijaa. Duo on juuri sopinut levytyssopimuksen kansainvälisen levy-yhtiön kanssa.

”Jos emme olisi muuttaneet äidin työn perässä Pietariin, en tiedä, olisinko nyt tässä.”

Yksi iso haave toteutuu tänä kesänä, kun Nuutinen pääsee hyppäämään baaritiskin takaa isolle festarilavalle. Duo nimittäin esiintyy Weekend Festivalilla perjantaina 2. elokuuta.

Työpaikalla on tuettu Nuutisen unelmaa ja annettu joustoa tarpeen mukaan.

”Olisiko tätä duoa ilman ravintola-alaa ja S-ryhmää? Olisinko menossa baaritiskin takaa festarilavalle”, Nuutinen pohtii.

Tavoitteena on, että Thomas Will soittaa tulevaisuudessa isoilla, ulkomaisilla lavoilla, saa paljon radiosoittoa ja vakiinnuttaa asemansa Suomessa. Silti Nuutinen ei usko hylkäävänsä ravintolatyötään.

Molemmissa ammateissa pääsee olemaan ihmisten kanssa tekemisissä, mikä on Nuutiselle tärkeää. Hän haluaa koskettaa ja ilahduttaa.

”Pääsen auttamaan ihmisiä hetkeksi irti arjesta.”

Petri Kettunen kuvattuna Prisma Sellon kassalla, kädessä pienoislentokone.

Työelämä

Kaikki aiheesta Työelämä