Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Vaihtoehto maidolle

Teksti:
Helena Saine-Laitinen
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 23.2.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Terveydelliset ja eettiset syyt ovat tuoneet soijasta, kaurasta, mantelista tai riisistä valmistetut kasvijuomat yhä useampaan ruokapöytään. Toisten mielestä vaihtoehtomaidot hivelevät makuhermoja jopa paremmin kuin lehmänmaito.

Kun maito ei sovi tai sen maku ei miellytä, kannattaa askeleet suunnata kaupan kasvimaitohyllylle. Tosin oikeampi nimitys näille kasveista uutetuille tai liotetuille maidoille on juoma, sillä maidoksi saa sanoa ainoastaan lehmän ja muiden nisäkkäiden maitoa.

Soijasta, kaurasta, riisistä sekä pähkinöistä ja manteleista tehdyt juomat kiinnostavat erityisesti vegaaneja, laktoosi-intolerantteja, maitoallergikkoja ja ekologisia kuluttajia. Juomien koostumus, maku, ravintosisältö, hinta ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin vaihtelevat raaka-aineen mukaan.

Tyydyttyneen rasvan osuus on kasvijuomissa huomattavasti pienempi kuin lehmänmaidossa. Niihin lisätään usein kalsiumia ja vitamiineja, jotta päästäisiin lähemmäs lehmänmaidon ravintokoostumusta. Monista juomista on saatavissa sekä luomuversio että makeutettu ja maustettu vaihtoehto. Tölkin tuoteseloste paljastaa, mitä lisäaineita on käytetty esimerkiksi tuotteen koostumuksen parantamiseksi. Luomujuomiin ei säädösten mukaisesti saa lisätä mitään.

Laktoosittomia ja kolesterolittomia kasvijuomia käytetään maidon tapaan ruokajuomana ja leivonnassa ja ruoanlaitossa. Iskukuumennetut juomat säilyvät avaamattomina huoneenlämmössä pakkausmerkintään asti ja avattuina jääkaapissa 3–7 päivää.

Rikastamattomia kasvijuomia ei suositella alle 1-vuotiaille maidon korvikkeeksi, sillä niiden ravitsemuksellinen koostumus ei vastaa maitoa.