Tinnitus saa korvat soimaan

Maria Lehtinen oli 20-vuotias palatessaan tulevan miehensä kanssa kihlajaismatkalta. Lentokoneen laskeuduttua toisessa korvassa alkoi soida. Ääni lakkasi, mutta vähitellen korvissa alkoi soida jatkuvasti.

"Toisinaan soi niin kovaa, etten kuullut mitään muuta", hän kertoo.

Muutaman vuoden kuluttua alettiin epäillä, että Maria sairastaa Menieren tautia. Se on tasapainoelimistön painehäiriö, johon liittyy usein tinnitus. Samoihin aikoihin Maria alkoi odottaa toista lastaan. Synnytyksen jälkeen käynnistyivät tutkimukset, joissa suljettiin pois fyysiset syyt, kuten kuulohermon kasvain. Huonokuuloisuus ja humina vain pahenivat, kunnes pitkäkestoisten huimausten ilmaannuttua epäily Menieren taudista varmistui todeksi.

Tinnituksesta on tullut osa Marian arkea. Hän on oppinut peittämään sen taustaäänillä ja laittaakin radion päälle heti herättyään.

Maria on havainnut tinnituksen aktivoituvan stressistä. Haastattelun aikana hän pakkaa perheen lomavarusteita ja korvien sointi pahenee. Korvasta, joka tinnittää, on kuulo mennyt ja puheäänitaajuus kokonaan hävinnyt.

"Olen 'allerginen' korkeille ja kimeille äänille. Varsinkin ahtaassa tilassa, esimerkiksi autossa, lasten korkeat äänet kuulostavat repiviltä. Tuntuu, että koko pää heilahtaa. Silloin on pyydettävä lapsia vain kuiskaamaan. Superpahana päivänä ääni lamauttaa myös toisen korvani."

Hiljaisuus herkistää tinnitukseen. Korvissa vain soi ja soi.

"Nukkumaan mennessä syön lääkettä, joka auttaa nukahtamaan."

Maria luonnehtii tilannettaan parhaillaan hyväksi, sillä sointi on vaimentunut miedoksi vinkunaksi.

Hän havahtuu huomaamaan tinnituksen vasta, kun se pamahtaa soimaan.

Tinnitusta esiintyy monien sairauksien yhteydessä, mutta se saattaa ilmaantua myös täysin yksinään. Noin puolella häiritsevästä tinnituksesta kärsivistä kuulo on alentunut.

Tavallisin syy kuulon huononemiseen on meluvamma. Kova pamaus tai esimerkiksi musiikki festivaaleilla tai ulkoilmakonserteissa voi aiheuttaa sisäkorvaan akustisen vamman, joka saattaa käynnistää tinnituksen.

Pitkän melualtistuksen jälkeen korvat saattavat soida useamman tunnin, jopa seuraavaan päivään. Tila on merkki siitä, että on oleskellut liian voimakkaiden äänten keskellä liian pitkään. Konserteissa ei kannatakaan asettua aivan kovaäänisten viereen, sillä siinä äänen painetaso on niin korkea, että se voi aiheuttaa vamman.

Kuuloa rasittaa myös musiikki, jota kuunnellaan korvakuulokkeilla liian kovalla. Monilla nuorilla onkin melun aiheuttamia muutoksia sisäkorvassa. Ikävintä on, etteivät sisäkorvan ja kuuloaistin vauriot korjaannu.

Vielä ei tunneta geenejä, jotka herkistävät toiset melulle, mutta tiedetään, että melun sietokyky on hyvin yksilöllistä. Tulevaisuudessa tutkijat löytänevät geenit, jotka altistavat melulle ja suojaavat siltä.

Myös lapsilla esiintyy tinnitusta, joskin se on hyvin harvinaista. Lapsen kuuloa on kuitenkin syytä suojata kuulosuojaimin meluisissa tilaisuuksissa, sillä se ei ole yhtä kehittynyt kuin aikuisen.

Tinnitus on kuulohermon ja kuuloradan omaa aktiivisuutta. Se voi olla korkea- tai matalataajuinen ääni, joka voi kuulua joko molemmissa korvissa yhtä aikaa tai vain toisessa. Syntymekanismi on epäselvä, mutta ilmeisesti simpukalla eli kuuloelimellä on siinä oma osuutensa. Ääni kuullaan aivoissa kuuloaivokuorella.

Pitkäkestoisempaa tinnitusta esiintyy jopa 17 prosentilla väestöstä, ja se yleistyy iän mukana. Tiedetään, että yli 60-vuotiaista sitä on jo kolmanneksella. Vaikeasta, häiritsevästä tinnituksesta kärsii noin kaksi prosenttia väestöstä.

Tinnituksen muuttuminen häiritseväksi on aivojen oppimaa toimintaa: aivot tottuvat kuuntelemaan sitä, mutta yhtä lailla oppivat pois kuuntelusta. Tyypillisesti tinnitusta esiintyy hiljaisuudessa, vaikkapa iltaisin kun rauhoitutaan nukkumaan. Hankalimmillaan tinnitus aiheuttaa unihäiriöitä.

Ihmisille, joiden tinnitus on häiritsevää, opetetaan, kuinka sitä peitetään ympäristön äänillä. Tähän perustuu myös Marian aamuinen radionkuuntelu. Peittoäänet ohjaavat tarkkaavaisuuden vähitellen muualle ja jättävät tinnituksen taka-alalle. Esimerkiksi kodin tai television äänet, luonnon äänet tai musiikki usein auttavat.