Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

9 vinkkiä talviseen maisemakuvaukseen

Teksti:
Markus Laakso
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 21.12.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Valokuvaus ja digijärjestelmäkamerat ovat kasvattaneet suosiotaan räjähdysmäisesti viime vuosina. Poimi tästä yhdeksän vinkkiä talviseen valokuvaukseen. Monet vinkeistä soveltuvat myös pokkari- ja kännykkäkuvaukseen.

1. Pukeudu lämpimästi

Kuvaaminen on epämiellyttävää viluisena, joten pukeudu riittävän lämpimästi. Ota kuvausreissulle kahdet käsineet: päälle rukkaset ja niiden alle ohuemmat sormikkaat. Kun kameran asetuksia joutuu säätämään kesken kaiken, on rukkaset helppo riisua hetkeksi ja muokata asetukset kuntoon sormikkaat kädessä. Kaikkein parhaimmat ovat sormikkaat, joista saa sormenpäät nappien painamisen ajaksi paljaaksi.

Jos kuvaat esimerkiksi järven jäällä tai muulla liukkaalla alustalla, kiinnitä erityistä huomiota jalkineiden ja jalustan pohjien pitoon sekä turvallisuus- että mukavuussyistä.

2. Suojaa varusteet

Ota kamera laukusta vasta kuvatessasi. Kameran runko kestää hyvin pakkasta, mutta LCD-näytön toiminta hidastuu lämpötilan pudotessa nollan alapuolelle. Akun varaus purkautuu pakkasessa huomattavaa vauhtia. Siksi mukaan kannattaa ottaa vähintään yksi vara-akku. Vara-akkua tulee säilyttää sellaisessa taskussa, joka on mahdollisimman lähellä lämpöä tuottavaa kehoa.

Älä hengitä kameran etsimeen tai objektiiviin, sillä hengitys huurtuu niiden pintoihin. Tämä haittaa näkyvyyttä ja saattaa vaikuttaa myös lopputulokseen.

Käytä mahdollisuuksien mukaan vastavalosuojaa, sillä se vähentää linssin pinnalle leijailevien lumihiutaleiden määrää. UV-suodatin viilenee objektiivia nopeammin, minkä ansiosta lumi ei sula yhtä helposti sen pinnalle. Lumihiutaleet kannattaa puhaltaa pois linssin ja UV-suotimen päältä kumisella käsipuhaltimella.

3. Valitse kohde ja sommittele

Sommittelun merkitys korostuu maisemakuvauksessa. Käytä suunnittelun pohjana kuvataiteilijoille tuttua kolmanneksen sääntöä eli näkymän jakamista yhdeksään yhtä suureen osaan. Kuvittele, että etsimeen olisi piirretty kaksi vaaka- ja kaksi pystyviivaa, jotka risteävät neljässä kohdassa. Risteyskohdille asetetut sommittelun kannalta tärkeät elementit nostavat kuvan jännitettä ja tehoa.

Hyviä kuvauskohteita ovat esimerkiksi pakkasyön kirkas tähtitaivas, usvainen järvi- tai merimaisema, lumenpeittoiset puut, huurteiset lehdet tai jäästä kimaltavat kivet. Huomaa sommittelussa, että etualalle asetetut yksityiskohdat, kuten vaikkapa jääpuikot tai routainen kasvi, lisäävät kuvan kerronnallista voimakkuutta. Muista myös erikoiset rajaukset, perspektiivit ja korkeiden kohteiden tai yksityiskohtien pystysuuntainen kuvaus.

Kuvaajan vinkki: "Joskus on hyvä rikkoa kultaisen leikkauksen sääntöjä. Tykkään itse kuvata myös maata pitkin, jolloin kamera on hyvin lähellä lumen pintaa."
Niko Puumalainen, Suomen kameraseurojen liiton Vuoden nuori kuvaaja, 2015

4. Kuvaa silloin, kun aurinko on alhaalla

Paras maisemakuvaushetki ajoittuu auringonnousuun ja -laskuun, jolloin valo värjää maaston lämpimillä sävyillä. Kun aurinko on alhaalla, varjot ovat pitkiä ja lämminsävyiset näkymät tarumaisen kiehtovia.

Luonto on kaunis vuorokauden ympäri, joten sitä voi aina, kunhan valoa on riittävästi. Huomaa, että lumi heijastaa valoa niin tehokkaasti, että vaaleat alueet ylivalottuvat helposti ja tummat synkkenevät mustiksi. Tämä johtuu siitä, että kameroiden valotusmittarit on säädetty toistamaan oikein keskiharmaata, eivätkä valkoista ja mustaa. Jotta lumi näyttää valkoiselta kuvissa, tähtää ensin lunta etsimellä ja nosta sitten valotusarvoa pari aukkoa suuremmaksi.

Näyttävässä valossa vaatimattomankin näkymän saa näyttämään upealta. Sen sijaan puisevassa valossa on käytännössä mahdotonta saada hengästyttäviä lopputuloksia.

Maisemia on syytä kuvata häviöttömässä RAW-muodossa, sillä valotuksen ja valkotasapainon säätäminen jälkikäteen onnistuu huomattavasti tehokkaammin kuin pakatuissa jpg-kuvissa.

5. Suosi laajakulmaobjektiivia

Maisemakuvaukseen soveltuvat parhaiten laajakulmaobjektiivit eli linssit, joiden polttoväli on noin 10–44 mm. Niillä saa taltioitua paitsi laajan alueen myös pramean syvyysvaikutelman. Tällöin etualan ja taustan välinen etäisyys korostuu. Objektiivin voi viedä liki kiinni kohteeseen, joten etualalle on näppärää sijoittaa jotain vetovoimaista lisäämään kuvan mielenkiintoisuutta.

6. Kuvaa keskikokoisella aukolla

Objektiivien terävin piirtokyky sijoittuu usein välille f/8–f/16. Laajakuvalinsseissä suuri aukko (eli pieni f-luku) aiheuttaa usein vinjetointia eli kuvan reunojen tummenemista. Pieni aukko, kuten f/16–f/22, vaatii verrattain pitkän valotusajan, mikä saattaa vaikuttaa kuvan heilahtamiseen käsivaralta kuvattaessa.

Pienellä f-luvulla kuvan syväterävyys on pieni eli tausta sumentuu. Isolla f-luvulla taas terävyysalue on laaja. Maisemakuvauksessa voi käyttää molempia, mutta arvot f/8–f/16 sopivat miltei mihin tahansa.

7. Valitse pieni ISO-herkkyys

Maisemakuvauksessa kohde ei liiku, joten kameran ja jalustan voi asettaa rauhassa paikalleen. Siksi kohinattomuus eli rakeisuuden välttäminen on maisemakuvauksen perusedellytys. ISO-herkkyys on syytä pitää mahdollisimman pienenä, luvussa 100. Jos jalustaa ei ole käytössä, ISO-arvoa täytyy nostaa, jottei valotusaika mene liian pitkäksi.

8. Valitse valotusaika kohteen mukaan

Tarvittava valotusaika riippuu aukon koosta ja ISO-herkkyydestä. Mitä vähemmän kohteessa on valoa, sitä suuremman valotusajan kuvan ottaminen vaatii. Pitkä valotusaika (pidempi kuin 1/60 sekuntia) vaatii jalustan käyttöä, jottei kuva heilahtaisi epäteräväksi.

Jos haluat pysäyttää vaikkapa linssin vieressä leijailevan lumihiutaleen liikkeen, valitse lyhyt valotusaika, kuten 1/1000 ms. Mikäli haluat tehdä virtaavasta vedestä usvaisen, käytä vähintään sekunnin valotusaikaa. Tällöin liike sumenee ja vesi näkyy kuvassa satumaisen sileänä. Tämä vaatii jalustan ja mahdollisimman pienen ISO-herkkyyden käyttöä.

Tärähdyksiä voi estää myös kameran itselaukaisimella, lankalaukaisimella ja erilaisilla kaukolaukaisimilla.

9. Käytä luovuuttasi

Mitä vähemmän käytät kameran automaattitoimintoja, sitä enemmän voit käyttää omaa luovuuttasi. Omaperäisimmän jäljen saat manuaaliasetuksilla (valitse digijärjestelmäkameran tilanvalintapyörylästä M), testaamalla erilaisia asetuksia, kuvaamalla paljon ja oppimalla omista kuvistasi. Sama pätee kuvakulmien, rajausten ja kuvauskohteiden valintaan. Luovuus ei tunne rajoja.

Kuvaajan vinkki: "Kuvaa huonon sään aikana. Kuusimetsä tai puisto saa lumipyryssä uudet kasvot."
Niko Puumalainen

Lisää aiheesta