Lotta Mustonen, 26, kärsi hammassärystä koko yön, koska päivystävään apteekkiin oli parikymmentä kilometriä: ”Kipu ei katso kelloa”

Sen yön vantaalainen Lotta Mustonen, 26, muistaa hyvin.

Mustoselta oli kolme päivää aiemmin poistettu viisaudenhammas, ja yllättäen hän alkoi tuntea suussaan kovaa kipua. Mustonen otti ensiavuksi kaapista löytämäänsä tulehduskipulääkettä, mutta särky ei hellittänyt.

Elettiin arki-iltaa, ja Vantaan reunamilla asuva Mustonen alkoi selvittää, mistä löytyisi lähin päivystävä apteekki. Hän tiesi, että lähiapteekki oli jo sulkenut ovensa siltä päivältä. Selvisi, että Mustosella oli matkaa lähimpään auki olevaan apteekkiin parinkymmentä kilometriä. Hän ei säryissään kyennyt lähtemään niin pitkälle ajomatkalle.

”Itkin kipua koko yön. Aamulla sain akuuttiajan omalle hammaslääkärilleni”, hän muistelee.

Pitkä matka päivystävään apteekkiin

Mustonen ei ole kokemuksineen yksin, selviää Yhteishyvän verkkosivuilla keväällä tehdystä apteekkikyselystä. Moni muukin kyselyyn vastanneista kertoo tilanteesta, jossa tarve lääkkeelle on ollut suuri, mutta lähiapteekki on jo kiinni ja päivystävään apteekkiin turhan pitkä matka.

Usea vastaaja mainitsee, että on hätätilanteessa saanut tarvitsemansa lääkkeet sairaalan päivystyksestä. Erityisesti pienellä paikkakunnalla asuvalla voi tosin olla lähimpään päivystykseenkin kymmenien tai pahimmillaan satojen kilometrien matka. Moni kertookin pitävänsä aina tarvittavaa lääkevarastoa kotona varmuuden vuoksi.

Myös vantaalainen Mustonen on tottunut pitämään erityisesti migreenilääkkeitään varastossa.

”Kun on tällainen perussairaus, siihen on helppo varautua. Migreenilääkkeet minulla on aina kaapissa, sen verran hirveitä kohtaukset ovat. Kipu ei katso kelloa, kun se tulee.”

Aukioloajat aiheuttavat hankaluuksia

Moni Yhteishyvän kyselyyn vastanneista tuntuu olevan suhteellisen tyytyväinen Suomen nykyiseen apteekkijärjestelmään ja apteekkien palveluihin. Niin on myös Lotta Mustonen.

”Jos apteekkiin saakka pääsee, niin kyllä siellä hommat hoituvat”, Mustonen sanoo.

Päivystävä apteekki on Mustosen mukaan kuitenkin turhan kaukana ja apteekkien aukioloajat monesti sellaiset, ettei asioimaan välttämättä pääse silloin, kun itselle sopisi. Sama harmitus toistuu apteekkikyselyn vastauksissa. Eräs vastanneista kertoo jopa aikatauluttavansa liikkumisensa apteekin aukioloaikojen mukaan.

Apteekkisääntelyn purkaminen nousi Suomessa keskusteluun eduskuntavaalien alla tänä keväänä. Seuraava hallitus saattaa pohtia muun muassa apteekkien omistukseen, määrään ja verkkokauppaan liittyvän sääntelyn muuttamista.
Apteekkijärjestelmää säännellään Suomessa nyt esimerkiksi niin, että apteekkeja voi perustaa ja omistaa vain proviisori eli farmasian alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan proviisoriomistukselle ei kuitenkaan ole perusteita. Esimerkiksi lääkäriyrityksenkään omistajan ei tarvitse olla lääkäri.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo totesi maaliskuussa Yhteishyvässä, että apteekkimarkkinoilla häviävät tällä hetkellä kuluttajat, veronmaksajat ja kaikki muut paitsi ”monopoliaseman ansiosta ylituottoja saavat apteekkarit”.

Apteekkareita edustava Apteekkariliitto vastustaa apteekkien omistuksen vapauttamista, kaupan alan valtakunnallinen edunvalvontajärjestö Kaupan liitto puolestaan kannattaa sitä.

Apteekkien omistuksen vapauttaminen voisi tarkoittaa kuluttajalle esimerkiksi sitä, että reseptivapaita lääkkeitä olisi mahdollista ostaa ruokakaupasta. Lääketurvallisuudesta uudistuksessa ei kuitenkaan tingittäisi. Uudistuksen jälkeenkin lääkeneuvonnasta vastaisivat edelleen koulutetut ammattilaiset. Marketin myyjä ei siis voisi neuvoa kuluttajaa lääkkeiden käytössä, vaan siihen vaadittaisiin farmaseuttisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvitys kertoo, että Suomessa vahvasti säännelty apteekkimarkkina olisi mahdollista järjestää nykyistä pienemmin kustannuksin ja niin, että lääkkeiden saatavuus parantuisi. Uudistuksen on uumoiltu parantavan myös apteekkipalveluiden saavutettavuutta. Apteekkiuudistus voisi myös laskea lääkkeiden hintoja. Jos apteekkimarkkina vapautettaisiin, eri puolille Suomea saattaisi nousta myös S-ryhmän apteekkeja.

Apteekkisääntelyä on viime vuosikymmeninä uudistettu Virossa ja Pohjoismaissa. Islanti uudisti apteekkijärjestelmänsä vuonna 1996, Norja vuonna 2001, Ruotsi vuonna 2009, Tanska vuonna 2015 ja Viro vuonna 2020. Uudistusten sisältö vaihtelee jonkin verran maittain.

Apteekkiuudistuksesta keskusteltiin helmikuussa myös Ässästudion Apteekki-illassa.

”Apteekkijärjestelmää on mahdollista uudistaa niin, että kuluttajat saavat turvallisen, terveydenhuollon lähtökohdista lähtevän lääkehoidon. Samalla edistetään reilua kilpailua, jossa kaikki voittavat. Ennen kaikkea kuluttaja”, totesi keskusteluun osallistunut Sdp:n kansanedustaja Antti Lindtman.

Uudistus voisi laskea lääkkeiden hintoja

Myös Lotta Mustonen kannattaa apteekkiuudistusta. Hänestä olisi hienoa, jos uudistus laskisi lääkkeiden hintoja. Mustonen valmistuu pian insinööriksi ja on opiskelijana joutunut toisinaan laskemaan menonsa tarkasti.

”Särkylääkkeiden kaltaiset peruslääkkeet ovat suhteellisen edullisia, mutta opiskelijalle viisikin euroa voi olla iso raha. Olen huomannut, että esimerkiksi yskänlääkkeet ja nenäsuihkeet ovat monesti aika kalliita. Joskus flunssaisena on pitänyt miettiä, kumpaa tarvitsen enemmän, salaattia vai Otrivinia", Mustonen kertoo.

Raha on ollut tiukalla myös monella muulla Yhteishyvän kyselyyn vastanneista.

Mustonen ihmettelee, miksei apteekkiuudistusta ole Suomessa tehty jo aikaisemmin.

”Onhan meillä Alkokin, joka myy kaikkein vahvimpia alkoholijuomia, ja marketeissa myydään miedompia. Miksei lääkkeiden kanssa voisi toimia samoin? Reseptittömät lääkkeet voisi hakea marketista ja reseptilääkkeet apteekista.”