Apteekkisääntelyn purkaminen nousi Suomessa keskusteluun eduskuntavaalien alla tänä keväänä. Seuraava hallitus saattaa pohtia muun muassa apteekkien omistukseen, määrään ja verkkokauppaan liittyvän sääntelyn muuttamista.
Apteekkijärjestelmää säännellään Suomessa nyt esimerkiksi niin, että apteekkeja voi perustaa ja omistaa vain proviisori eli farmasian alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan proviisoriomistukselle ei kuitenkaan ole perusteita. Esimerkiksi lääkäriyrityksenkään omistajan ei tarvitse olla lääkäri.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo totesi maaliskuussa Yhteishyvässä, että apteekkimarkkinoilla häviävät tällä hetkellä kuluttajat, veronmaksajat ja kaikki muut paitsi ”monopoliaseman ansiosta ylituottoja saavat apteekkarit”.
Apteekkareita edustava Apteekkariliitto vastustaa apteekkien omistuksen vapauttamista, kaupan alan valtakunnallinen edunvalvontajärjestö Kaupan liitto puolestaan kannattaa sitä.
Apteekkien omistuksen vapauttaminen voisi tarkoittaa kuluttajalle esimerkiksi sitä, että reseptivapaita lääkkeitä olisi mahdollista ostaa ruokakaupasta. Lääketurvallisuudesta uudistuksessa ei kuitenkaan tingittäisi. Uudistuksen jälkeenkin lääkeneuvonnasta vastaisivat edelleen koulutetut ammattilaiset. Marketin myyjä ei siis voisi neuvoa kuluttajaa lääkkeiden käytössä, vaan siihen vaadittaisiin farmaseuttisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvitys kertoo, että Suomessa vahvasti säännelty apteekkimarkkina olisi mahdollista järjestää nykyistä pienemmin kustannuksin ja niin, että lääkkeiden saatavuus parantuisi. Uudistuksen on uumoiltu parantavan myös apteekkipalveluiden saavutettavuutta. Apteekkiuudistus voisi myös laskea lääkkeiden hintoja.
Jos apteekkimarkkina vapautettaisiin, eri puolille Suomea saattaisi nousta myös S-ryhmän apteekkeja.
Apteekkisääntelyä on viime vuosikymmeninä uudistettu Virossa ja Pohjoismaissa. Islanti uudisti apteekkijärjestelmänsä vuonna 1996, Norja vuonna 2001, Ruotsi vuonna 2009, Tanska vuonna 2015 ja Viro vuonna 2020. Uudistusten sisältö vaihtelee jonkin verran maittain.
Apteekkiuudistuksesta keskusteltiin helmikuussa myös Ässästudion Apteekki-illassa.
”Apteekkijärjestelmää on mahdollista uudistaa niin, että kuluttajat saavat turvallisen, terveydenhuollon lähtökohdista lähtevän lääkehoidon. Samalla edistetään reilua kilpailua, jossa kaikki voittavat. Ennen kaikkea kuluttaja”, totesi keskusteluun osallistunut Sdp:n kansanedustaja Antti Lindtman.
Uudistus voisi laskea lääkkeiden hintoja
Myös Lotta Mustonen kannattaa apteekkiuudistusta. Hänestä olisi hienoa, jos uudistus laskisi lääkkeiden hintoja. Mustonen valmistuu pian insinööriksi ja on opiskelijana joutunut toisinaan laskemaan menonsa tarkasti.
”Särkylääkkeiden kaltaiset peruslääkkeet ovat suhteellisen edullisia, mutta opiskelijalle viisikin euroa voi olla iso raha. Olen huomannut, että esimerkiksi yskänlääkkeet ja nenäsuihkeet ovat monesti aika kalliita. Joskus flunssaisena on pitänyt miettiä, kumpaa tarvitsen enemmän, salaattia vai Otrivinia", Mustonen kertoo.
Raha on ollut tiukalla myös monella muulla Yhteishyvän kyselyyn vastanneista.