S-ryhmän järjestemässä Apteekki-illan keskustelussa vallitsi yksimielisyys siitä, että apteekkiuudistuksessa turvallisuudesta on pidettävä kiinni. Löydät linkin keskustelun tallenteeseen artikkelin lopusta.

Suomalainen maksaa lääkkeistään enemmän kuin ruotsalainen, ja nyt siihen halutaan muutos

Teksti:

Katja Bäcksbacka

Kuvat:

Anton Sinelnikov, 123RF

Julkaistu: 15.2.2023

Muokattu: 31.3.2023

Viikonloppuna sairastuva suomalainen saattaa joutua odottamaan apteekin avaamista maanantaihin ja maksaa lääkkeestä enemmän kuin länsinaapurinsa. S-ryhmä ajaa apteekkiuudistusta, jotta suomalaiset saisivat lääkkeensä helpommin ja edullisemmin.

Kun suomalainen sairastuu lauantai-iltana, on moni lähiapteekki jo kiinni. Joku odottaa maanantaiaamuun asti saadakseen helpotusta oireisiinsa, toinen ajaa kymmeniä kilometrejä päivystävään apteekkiin.

Ruotsalainen taas hakee oloaan helpottaakseen itsehoitolääkkeitä lähikaupasta.

Se on mahdollista, sillä Ruotsissa toteutettiin vuonna 2009 apteekkiuudistus, joka sallii ilman reseptiä myytävien itsehoitolääkkeiden myymisen kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla. Myös muut kuin proviisorit saavat nykyään omistaa apteekin Ruotsissa. Lisäksi uudistus sai aikaan sen, että ruotsalainen maksaa lääkkeistään usein reilusti suomalaista vähemmän.

Nyt sosiaali- ja terveysministeriössä pohditaan, miten Suomen apteekkijärjestelmää tulisi uudistaa.

Säännelty apteekkiala

Suomessa vahvasti säännelty apteekkimarkkina olisi mahdollista järjestää nykyistä pienemmin kustannuksin ja niin, että lääkkeiden saatavuus parantuisi, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvitys.

Apteekkijärjestelmää säännellään Suomessa nyt niin, että apteekkeja voi perustaa ja omistaa vain proviisori eli farmasian alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.

”Apteekkari saa hyvät tulot, jos hänellä on hyvä myyntipaikka.”

Alun perin apteekkien omistamista säänneltiin, koska korkeasti koulutettuja proviisoreja haluttiin houkutella apteekkareiksi pieniin kyliin varmojen tulojen avulla. Varmoja ne olivat siksi, että apteekkilupia myönnettiin – ja myönnetään yhä – kullekin alueelle vain rajallinen määrä.

”Apteekkari saa hyvät tulot, jos hänellä on hyvä myyntipaikka. Millä tahansa muulla alalla viereen tulisi toinen kauppias, mutta apteekin kohdalla näin ei tapahdu. Apteekkari on hyvin suojatussa asemassa”, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo.

Hän kertoo, että proviisorin vastuuta haluttiin aikanaan vahvistaa sillä, että tämä vastasi apteekin toiminnasta omaisuudellaan. Siksi proviisori joutuu edelleen työskentelemään toiminimellä. Hakola-Uusitalon mukaan proviisoriomistukselle ei kuitenkaan ole enää perusteita.

”Lääkäriyrityksenkin saa omistaa joku muu kuin lääkäri.”

Edullisempia lääkkeitä ja laajempaa palvelua

Kuluttajat hyötyisivät apteekkimarkkinan avaamisesta ja nykyistä laajemmasta hintakilpailusta, sillä lääkkeiden hinnat laskisivat ja saatavuus paranisi esimerkiksi pienemmillä paikkakunnilla, sanoo SOK:n suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen.

”S-ryhmä on investoinut tietojärjestelmiin ja logistiikkakeskuksiin, ja lisäksi meillä on osaamista ketjutoiminnasta. Mitä enemmän meillä on tuotteita, sitä pienemmät kulut yksittäisiin tuotteisiin kohdistuvat”, Lyytikäinen summaa.

Jos vaatimus apteekin proviisoriomistuksesta purettaisiin ja reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden myynti vapautettaisiin, voisi katukuvassa näkyä jatkossa myös S-ryhmän apteekkeja. Ne toimisivat samoin kuin apteekit nykyäänkin. Lisäksi tiettyjä itsehoitolääkkeitä voisi ostaa S-ryhmän myymälöistä ja muista toimipisteistä turvallisesti.

”Meillä on ympäri Suomen yli tuhat markettia ja muuta toimipaikkaa, joissa on laajat aukioloajat. Lisäksi meillä olisi mahdollisuus tarjota apteekkipalveluita verkkoapteekissa sekä puhelin- ja chat-neuvontana vuorokauden ympäri”, Lyytikäinen sanoo.

Hän muistuttaa, että SOK kuljettaa jo nyt lämpösäädeltyä tavaraa koko Suomeen kuutena päivänä viikossa. Jos asiakas siis tilaisi verkkoapteekista lääkkeen illalla, hän voisi saada sen seuraavana aamuna lähikauppaan tai kotiovelle, Lyytikäinen kaavailee.

”S-ryhmä on investoinut tietojärjestelmiin ja logistiikkakeskuksiin, ja lisäksi meillä on osaamista ketjutoiminnasta.”

Suomalaisten kallis lääkekaappi

THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo uskoo Lyytikäisen tavoin, että kilpailun vapauttaminen ja apteekkijärjestelmän uudistus hyödyttäisivät kansalaisia.

Hiilamon mukaan reseptilääkkeiden Kela-korvaus ja vuotuinen lääkekatto eivät riitä takaamaan sitä, että kaikilla olisi varaa tarvitsemiinsa lääkkeisiin. THL:n kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen FinSoten tulosraportti vuodelta 2020 kertoo, että 18,3 prosenttia suomalaisista on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi.

Hiilamo huomauttaa, että Kela-korvaus ei koske kaikkia itsehoitolääkkeitä ja voiteita, jotka ovat joillekin ihmisille välttämättömiä.

”Joidenkin pienituloisten on haettava lääkekuluihin toimeentulotukea tai jopa jätettävä tarvitsemansa lääkkeet hankkimatta”, hän sanoo.

Hintaerot ajavat suomalaisia lääkeostoksille naapurimaihin. Esimerkiksi osa suomalaisille tutuista allergiaa, kurkkukipua tai närästystä lievittävistä itsehoitolääkkeistä maksaa Ruotsissa jopa 30 prosenttia vähemmän kuin Suomessa.

Apteekkisääntelyä on viime vuosikymmeninä uudistettu Virossa ja muissakin Pohjoismaissa kuin Ruotsissa. Islanti uudisti apteekkijärjestelmänsä vuonna 1996, Norja vuonna 2001, Ruotsi vuonna 2009, Tanska vuonna 2015 ja Viro vuonna 2020. Uudistusten sisältö vaihtelee jonkin verran maittain.

Kelan, THL:n ja lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean vuonna 2020 julkaiseman simuloinnin mukaan suomalaiset maksavat Kela-korvaukseen oikeutetuista lääkkeistä selkeästi enemmän kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset. Lääkkeiden hintoja pitää korkealla muun muassa suomalainen lääketaksajärjestelmä, jolla viranomaiset määräävät lääkkeiden vähittäismyyntihinnat ja apteekkien saamat katteet.

Oikeat tavoitteet taustalla?

Kaikki eivät kuitenkaan Lyytikäisen ja Hiilamon tavoin kannata apteekkisääntelyn purkamista. Apteekkariliitto vastustaa proviisoriomistuksen purkua kolmesta syystä, sanoo liiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

”Kun terveydenhuollon ammattilainen omistaa apteekin, ovat terveydenhuollon tavoitteet apteekkitoiminnassa ensisijaisia. Jos omistus vapautetaan, täytyy varmistaa, että tavoitteet pysyvät terveydenhuoltoon eivätkä voitontavoitteluun liittyvinä”, Hirvonen sanoo.

Lisäksi hän huomauttaa, että proviisoriomistuksella varmistetaan apteekkien riippumattomuus lääketukuista ja lääketeollisuudesta.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on Hirvosen kanssa samoilla linjoilla siitä, että lääkkeiden myyntiin ei saa syntyä vääristyneitä kannustimia. KKV ehdottaakin, että proviisoriomistuksen voisi purkaa, kunhan apteekkien omistamista ei sallita lääkeyrityksille, lääketukuille ja lääkäreille.

Kolmanneksi syyksi Hirvonen mainitsee verotuksen. Hänen mukaansa proviisoriomistuksella voidaan varmistaa, että apteekit ovat kotimaisessa omistuksessa ja että apteekkitoiminnan verot maksetaan Suomeen. Toisaalta Hirvonen toteaa, ettei näe apteekkien ulkomaista omistusta Suomessa niin suurena riskinä kuin sen, että apteekkitoiminta keskittyisi vain parille päivittäistavarakaupan toimijalle.

”Lisääntyisikö kilpailu, jos apteekkitoiminta keskittyisi parille suurimmalle toimijalle?”

”Päivittäistavarakauppa on Suomessa hyvin keskittynyttä. Sanotaan, että proviisoriomistuksen purkamisella voitaisiin lisätä kilpailua, mutta lisääntyisikö kilpailu kuitenkaan, jos apteekkitoiminta keskittyisi parille suurimmalle toimijalle?” Hirvonen kysyy.

Hiilamo kuitenkin huomauttaa, että apteekkimarkkinoilla häviävät tällä hetkellä kuluttajat, veronmaksajat ja kaikki muut paitsi ”monopoliaseman ansiosta ylituottoja saavat apteekkarit”.

Ylituottoa on pyritty rajoittamaan apteekkiverolla. Kyseessä on progressiivinen, kalenterivuoden liikevaihtoon perustuva vero, jota apteekit maksavat valtiolle 0–11,2 prosenttia lääkemyynnistä silloin, kun niiden vuotuinen liikevaihto ylittää tietyn summan.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston Hakola-Uusitalon mukaan apteekkiveron vaikutus on viime vuosina heikentynyt, koska apteekkarit voivat ohjata osakeyhtiöihinsä tuottoisia sivubisneksiään, kuten kosmetiikka- ja ravintolisämyyntiä sekä terveydenhoidon ja hyvinvoinnin palveluja. Osakeyhtiö voi myös vuokrata henkilökuntaa, toimitiloja ja apteekkirobotteja lääkkeitä myyvän toiminimen käyttöön.

Apteekkariliiton mukaan Suomessa oli vuoden 2023 alussa 609 apteekkaria, joilla oli 637 pääapteekkia, 190 sivuapteekkia sekä yli 200 verkkoapteekkia ja noin 120 palvelupistettä muun muassa kyläkaupoissa ja lentoasemilla.

Jos esimerkiksi S-ryhmän alueosuuskaupat voisivat perustaa ja omistaa apteekkeja, omistajina voisivat olla jopa 2,5 miljoonaa asiakasomistajaa, SOK:n Lyytikäinen huomauttaa.

Kokonaisuus ratkaisee

SOK:n Lyytikäinen uumoilee, että apteekkiuudistus lisäisi myös lääkkeiden saatavuutta ja huoltovarmuutta.

Hänen mukaansa niitä parantaisi vähittäiskaupan kyky ennakoida tuotteiden kysyntää ja varastoida suuria lääkemääriä. Hän uskoo, että suuret varastot ja kansainväliset hankintaverkostot voisivat auttaa jopa sellaisissa tilanteissa, joissa tietystä lääkkeestä on pulaa maailmanmarkkinoilla.

"On tärkeää säilyttää hintakatto, jonka yli lääkkeen hinta ei saa nousta."

Lyytikäinen muistuttaa, kuinka nopeasti S-ryhmä sai kauppojen hyllyille miljoonat Fimeaan rekisteröidyt maskit toukokuussa 2020 ja koronatestit vuotta myöhemmin. Esimerkiksi yksittäispakattu Acon Flowflex -antigeenipikatesti maksoi S-ryhmän myymälässä 2,95 euroa, kun useimmissa apteekeissa hinta oli yli 5 euroa.

”Kun toimimme tehokkaasti, emme tarvitse isoja katteita. On tärkeää säilyttää hintakatto, jonka yli lääkkeen hinta ei saa missään tapauksessa nousta”, Lyytikäinen summaa.

Hän korostaa lääketurvallisuuden merkitystä. Uudistuksen jälkeenkin lääkeneuvonnasta vastaisivat edelleen koulutetut ammattilaiset. Tavallinen myyjä ei siis voisi neuvoa kuluttajia lääkkeiden käytössä, vaan siihen vaadittaisiin farmaseuttisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston Hakola-Uusitalo muistuttaa Lyytikäisen tavoin, että apteekkimarkkinaa uudistettaessa yksittäiset uudistukset eivät riitä, vaan on katsottava kokonaisuutta. Uudistuksen tulisi kohdistua hintaan ja verotukseen sekä apteekkien sijaintiin, määrään, yhtiömuotoon ja omistukseen.

FAKTA:

Näin S-Apteekki toimisi

S-ryhmän apteekki toimisi samoin kuin mikä tahansa muukin apteekki. Asiakkaita palvelisivat edelleen koulutetut proviisorit ja farmaseutit, ja lääkkeet S-Apteekkeihin hankittaisiin Suomessa sijaitsevista tukuista – ihan kuten apteekit nykyäänkin tekevät, Mika Lyytikäinen kertoo.

”Suomessa Fimea myöntää myyntiluvat lääkkeille, eikä siinä prosessissa muuttuisi mikään. Meillä viranomaiset valvovat erittäin tarkasti lääkkeiden markkinoille saattamista.”

Lyytikäisen mukaan muutos omistuksessa näkyisi kuluttajalle ennen kaikkea lääkkeiden laskeneina hintoina ja siinä, että suomalaisille voitaisiin tarjota nykyistä parempaa palvelua.

”S-ryhmällä olisi mahdollisuus pitää apteekkeja auki laajemmilla aukioloajoilla. Apteekkien lisäksi lääkeneuvontaa saisi myös puhelimitse tai chatin välityksellä jopa vuorokauden ympäri”, Lyytikäinen sanoo.

Laki kieltää bonuksen myöntämisen lääkevalmisteista, joten resepti- ja itsehoitolääkkeet eivät kerryttäisi asiakasomistajille Bonusta. Bonusta karttuisi kuitenkin esimerkiksi vitamiineista ja perusvoiteista.

S-ryhmä järjesti Apteekki-illan

S-ryhmän järjestämässä Apteekki-illassa keskustelivat Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko, sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istuvat kansanedustajat Pia Kauma (kok.) ja Arja Juvonen (ps.).

Heta-Leena Sierilän juontama Apteekki-ilta näytettiin suorana lähetyksenä Ässäkeskuksesta. Voit katsoa lähetyksen jälkikäteen S-ryhmän kanavalta Youtubesta.