5 markettilöytöä pääkuva

Suosikkiolut "Kuparia" saa nyt uudessa tölkissä – esittelyssä Coop Lager ja muut laadukkaat markettilöydöt

Coop Lager

Kun uutinen Coopiin siirtymisestä julkaistiin, artikkeleiden ja somereaktioiden perusteella vaikutti siltä, että eniten jäätäisiin kaipaamaan Rainbow Lageria eli ”Kuparia”.   

Jos kuuluit huolestuneiden joukkoon, voit huokaista nyt helpotuksesta. Kauppojen hyllyille on tullut Coop Lager 4,2 %, joka korvaa Rainbow Lagerin. Lager valmistetaan jatkossakin samalla reseptillä ja edelleen Suomessa. Tölkin tunnistat kaupassa yhä sen kuparinhohtoisesta väristä.  

Eikä siinä vielä kaikki. Coop Lager pysyy edeltäjänsä tapaan yhtenä valikoiman edullisimmista oluista. Juomahyllyille on lisäksi tulossa Coop Lageria alkoholittomana versiona sekä isommassa tölkkikoossa 4,3 % vahvuisena eri valmistajilta.  

Vaihto Rainbow Lagerista Coop Lageriin tapahtuu liukuvasti. Coop Lager on saatavilla kaikista Prismoista, S-marketeista, Saleista ja Alepoista, kunhan Rainbown Lagerit on myyty loppuun.

Vegetonnikala

Kaipaatko kokeiluun uusia kasviproteiinituotteita? Oletko miettinyt, millä voisit korvata tonnikalan pizzassa, piirakassa tai tahnoissa? Tammikuusta lähtien kauppojen Coop-valikoimissa on ollut täysin uusi tuote, jota kannattaa kokeilla. Helppokäyttöinen soija- ja vehnäproteiinista tehty säilyke on hyvä vaihtoehto tonnikalalle. 

Ulkonäöltään ja rakenteeltaan se muistuttaa tonnikalahiutaletta, ja makuvariaatioita on kaksi, sriracha sekä sitruuna & mustapippuri.   

Voit käyttää ”vegetonnikalaa” esimerkiksi pizzan ja piirakoiden täytteenä. Srirachan makuinen hiutale sopii hyvin myös erilaisiin aasialaisiin ruokiin, kuten paistetun riisin joukkoon. Tätä vegeproteiinia ei tarvitse kypsentää, vaan se on syötävää myös sellaisenaan. Kokeile siitä vaikka tahnaa; sekoita paksuun jogurtin joukkoon sitruunan ja mustapippurin makuista vegehiutaletta sekä mausteita, ja nauti ruisleivän päällä.  

Coop Soija- ja vehnäproteiinihiutaleet ovat saatavilla lähes kaikista Prismoista, S-marketeista, Saleista ja Alepoista.

Pakastekirsikka

Kirsikkafaneille ilouutisia! Kirsikka on ollut suomalaisille haastava maku, ja kirsikan ystävien harmiksi monet tuoteuutuudet ovat poistuneet hyllyiltä varsin nopeasti ja vähin äänin. 

Nyt tämä luonteikas marja kuitenkin tuntuu kiinnostavan yhä useampia. Tästä syystä S-ryhmän kauppojen valikoimiin on otettu uusi tuote, kokonaiset kivettömät pakastekirsikat.   

Coopin pakastekirsikat ovat makeaa lajiketta ja niiden maku on raikas, kuten tuoreessa kirsikassa. Maku ei siis muistuta lainkaan ysäriltä monen mieleen jäänyttä cocktailkirsikkaa eli makeaa, karvasmantelilta maistuvaa maraschinokirsikkaa.  

Kivettömät pakastekirsikat sopivat erinomaisesti leivontaan ja ovat helppokäyttöisiä. Hyödynnä niitä kakkujen ja piirakoiden täytteenä ja koristeena. Pakastekirsikoista voit keittää myös hilloa, joka sopii erinomaisesti juustojen kanssa tarjottavaksi.  

Coopin pakastekirsikkaa on saatavilla kaikista Prismoista ja osasta S-marketteja.

Pakastepizzat

Onko sinun valintasi Salami, Mozzarella & pesto vai Americana? Koko kansan perjantaiherkku eli pakastepizza maistuu sadoille tuhansille suomalaisille viikoittain nimenomaan kyseisillä täytteillä.  

Ja maistuuhan pizza perjantain lisäksi monena muunakin päivänä. Kun pakastelokerosta löytyy vartissa valmistuva, hinta-laatusuhteeltaan hyvä kiekko, kiireinen arki-ilta tai laiska sunnuntaipäivä on pelastettu.  

Coopin pizzat valmistetaan Italiassa taikinasta, jota on kohotettu 24 tuntia ja ne paistetaan kiviuunissa avotulella. Pizzojen rapea pohja ja paksut reunat eroavat ohuista ja usein liiankin kuiviksi uunissa paistuvista pizzoista. Näitä pizzoja syödessä ei tarvitse arvailla mitä syö, sillä täytteet on ilahduttavasti pilkottu reilun kokoisiksi paloiksi.   

Jos suosikkimaut on jo kokeiltu, kannattaa tutkia tarkemmin pizzapakasteiden osastoa. Pizzojen kasvanut suosio on tuonut valikoimiin monenlaisia vaihtoehtoja. Prismojen sekä S-markettien pakasteosastolla voit nähdä uunipellin muotoisia jättipizzoja, joista riittää helposti jaettavaksi. Saatat törmätä myös valkoiseen pizza biancoon tai pinsaan, joka on pizzan ystäville hauska uudehko tuttavuus.  

Roomasta lähtöisin oleva Pinsa muistuttaa hieman pizzaa, mutta pohjataikinat eroavat toisistaan huomattavasti. Pinsassa on kevyt ja ilmava pohja, joka on pinnalta ja reunoilta hämmästyttävän rapea mutta sisältä sopivan sitkas ja pehmeä.   

Coop Pizza Salami, Coop Pizza Mozzarella & Pesto ja Coop Pizza Americana ovat saatavilla hyvin laajasti Prismoista ja S-marketeista sekä osasta Sale- ja Alepa-myymälöitä.

Lemmikkiruoat

Asuuko sinunkin kotonasi karvainen perheenjäsen? Lemmikkieläinten määrä kasvoi reippaasti korona-aikana lisääntyneen etätyön ja kotoilun myötä, ja moni suomalainen poimiikin kauppareissulla mukaansa ruokaa myös koiralle tai kissalle.  

Lemmikeille halutaan tarjota laadukasta ja ravitsevaa ruokaa, jossa on huomioitu niin lemmikin ikä, allergiat kuin makumieltymyksetkin. Coop Optimal -lemmikkiruokasarja on kehitetty tähän tarpeeseen. Sarjasta löytyy viljattomia täysravintoja sekä kissoille että koirille. Kissat osaavat olla vaativia ja nirsoja ”asiakkaita”, joten jo nyt hyvän vastaanoton saanut Coop Optimal Steriloidun kissan viljaton kuivaruoka on kaivattu uutuustuote.  

Coop Optimal lemmikkiruoat ovat saatavilla kaikista Prismoista ja laajasti sekä S-marketeista että Saleista ja Alepoista.


Tuotteet ovat saatavilla myös ruoan verkkokaupasta. [Täällä voit lisätä Coop-uutuudet ostoskoriin.](https://www.s-kaupat.fi/sivu/coop)

Lue lisää Coop-tuotteista

Coop-tuotteita keittiön tasolla, jossa myös tuoreita kasviksia ja leipää.

Coop-tuotteet

Pohjoismainen Coop korvaa Rainbow-merkin S-ryhmän kaupoissa

Coop on pohjoismaisten osuustoiminnallisten kauppojen oma merkki. Se on ollut pitkään markkinoilla Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Coop on suosittu, ja sitä pidetään laatu-hintasuhteeltaan erinomaisena. 

Nyt Coop saapuu myös Suomeen ja korvaa S-ryhmän vanhimman ja monelle suomalaiselle tutun oman merkin, Rainbow’n. 

Kuluttajien kiinnostus kaupan omia merkkejä kohtaan on kasvanut, ja S-ryhmä haluaa vastata tähän kehittämällä valikoimaansa. Coop-tuotteissa yhdistyvät laatu, edullinen hinta sekä laaja, kansainvälinen ja ajankohtainen valikoima. Kokeile Coop-tuotetta vanhan Rainbow’n luottotuotteesi tilalla. 

> Coop-tuotteissa yhdistyvät laatu, edullinen hinta sekä laaja, kansainvälinen ja ajankohtainen valikoima.

Coopin tulo valikoimiin tuo hyllyille myös reseptiikaltaan uusia tuotteita. Pääset tutustumaan muun muassa Taste of Asia -kokonaisuuteen, johon kuuluu valmisaterioita, maustekastikkeita ja ateriakomponentteja.


Mitä Coop-tuotteet ovat?

Kaikkien tuotteiden vaihtuminen kestää oman aikansa, sillä Coop-tuotesarjalla on käynnissä brändiuudistus, jossa muun muassa pakkausten ilme muuttuu.

Suurin muutos kauppojen hyllyillä tullaan näkemään vuoden 2024 aikana. Jo nyt löydät uuden ilmeen mukaisia Coop-tuotteita muun muassa texmex-osastolta, pastahyllyltä sekä vihannessäilykkeiden joukosta. 

Coop-sarjaan tulee kuulumaan vähintään yhtä paljon tuotteita kuin sen edeltäjään Rainbow’hun.

Milloin Rainbow vaihtuu Coopiksi?

S-ryhmä on tehnyt jo pitkään yhteishankintoja muiden Pohjoismaiden kanssa Coop Trading -hankintayhtiön kautta. Pohjoismainen yhteistyö mahdollistaa uusien tuotteiden tuomisen markkinoille ketterästi ja edullisesti. 

Suurelle osalle vanhoista Rainbow-tuotteista löytyy vastaava tai laadultaan ja hinnaltaan parempi Coop-tuote. Oman arjen luottotuotteen katoamisesta ei siis tarvitse olla huolissaan, sillä muutos tehdään asiakkaiden tarpeet edellä.

S-ryhmän tasavertainen rooli Coop Tradingissä mahdollistaa myös kotimaisten elintarvikkeiden tarjoamisen pohjoismaisille markkinoille, ja näin ollen kasvattaa ruokavientiä. Coop-tuote voi siis olla myös kotimainen, ja tavarantoimittajat voivat vapaasti tarjota tuotteitaan oma merkki -tuotteiksi.

Miksi muutos tapahtuu?

## S-ryhmän muut omat merkit
### __Xtra__
Xtra-tuotteet ovat aina edullisia, ja ne tarjoavat helpon sekä houkuttelevan vaihtoehdon merkkituotteisiin verrattuna pieneen hintaan. Edullisuuden mahdollistavat suuret tuotantoerät ja pakkausten yksinkertaisuus. Laadusta ja vastuullisuudesta ei kuitenkaan tingitä.

### __Änglamark__
Änglamark on S-ryhmän oma luomumerkki. Pohjoismaisen laatumerkin valitsemalla teet varmasti välittävän ja vastuullisen valinnan. Tuoteperheessä on yli sata luomu- sekä ympäristö- ja allergiaystävällistä tuotetta.

### __Kotimaista__
Kotimaista-tuotteissa kriteerinä on kolminkertainen kotimaisuus. Tuotteet valmistetaan Suomessa ja niiden raaka-aineet ovat kotimaisia Hyvää Suomesta -kriteerien mukaisesti. Lisäksi tuotteet myydään suomalaisten omistamassa kaupassa. 

### __Herkku__
Herkku tarjoaa ajassa ja trendeissä mukana eläviä makuja. Merkin alta löytyy käsintehtyjä valmisruokia, erikoisjuustoja sekä herkullisia kastikkeita ja säilykkeitä. Herkku-tuotteet tarjoavat asiakkaille laadukkaita vaihtoehtoja herkumpaan arkeen ja erityisiin juhlahetkiin.

Näin laatu varmistetaan

Kuvataitelija Tuula Närhinen on kyykistyneenä meren rannan kalliolla. Kädessään hänellä on rantaan huuhtoutunutta muovia.

Kuvataiteilija Tuula Närhinen

Tuula Närhisen taide syntyy muoviroskista, jotka meri heittää Harakan saaren rantaan


Harakan saari on iso osa Närhisen identiteettiä kuvataiteilijana, sillä hänellä on ollut työhuone saaren taitelijatalossa yli 25 vuoden ajan. 

Närhisen tilataideteokset liittyvät vahvasti merelliseen luontoon. Harakan saari tarjoaa sekä inspiraatiota että konkreettista materiaalia taiteen tekemiseen. Närhinen kerää saaren rantaan huuhtoutuvaa muoviroskaa ja tekee siitä tilataideteoksia taiteilijatalon työhuoneessaan.

"Roskaa rantautuu etenkin myrskyjen jälkeen ja keväällä, kun jäät lähtevät."

Meri antaa inspiraatiota ja materiaalia

Tuula jatkaa rauhallista kävelyään kohti silokallioista rantaa. Pesiä vartioivat hanhet pörhistelevät niskasulkiaan. Tuula neuvoo pitämään silmällä pesän ja hanhen sijaintia.

"Jos kulkee hanhen ja pesän välistä, ne hyökkäävät. Siinä kaatuu isompikin ihminen."

Meressä Tuulaa kiehtovat sen päivittäiset salaisuudet. Koskaan ei tiedä, mitä meri tuo esiin tai mitä sen syvyyksiin piiloutuu. Tänään meri on rauhallinen ja vesi matalalla. Haahkat uivat rannan läheisyydessä ja sukeltavat merestä ravintoa. 

Tuula silmäilee tuttua maisemaa ja tietää, mitä etsiä. Pian hänen käsissään on ohuita, värikkäitä muovinpätkiä. Ne ovat panoslankoja, joita käytetään työmaaräjäytyksissä.

"Muovin keräämisessä on jotain addiktoivaa. Se on kuin sienien poimimista. Ensin ne ovat maastoutuneita ja näyttävät luonnon osalta, koska ovat olleet pitkään meressä. Sitten värit pistävät silmään, ja pieniä muovinpalasia alkaa nähdä joka puolella. Olo on kuin keräilijällä."

Närhinen saa muovin keräilystä löytämisen iloa, mutta merien saastuminen huolettaa. Hänen supervoimansa on nähdä muoviroska kiehtovina muotoina ja väreinä, joista tehdä tilataideteoksia. 

"Koen olevani havainnoija. Usein ihmiset pitävät itsestään selvänä, että maailma näyttää sellaiselta kuin se meille näköaistin välityksellä ilmenee. Haluan haastaa ja kyseenalaistaa tätä töilläni. On paljon asioita, joita on olemassa, mutta joita ei nähdä. Me pidämme näköä ja havaintojamme universaaleina ja kaikille samoina, mutta eihän se ole niin. Minua kiinnostaa ymmärrys ihmisen rajoista näkemisen kautta." 


Meren salaisuudet ruokkivat mielikuvitusta

Tuula Närhinen on yksi kuvataidetapahtuma Helsinki Biennaaliin osallistuvista taiteilijoista. Häneltä nähdään Biennaalissa kaksi installaatiota, joista Harakan saaren rannoilta kerätystä muovista koottu teos *The Plastic Horizon* (2019 ja 2023) on nähtävillä Vallisaaressa.

*Deep Time Deposits: Tidal Impressions of the River Thames* (2020) on esillä HAM Helsingin taidemuseossa. Molempien teosten keskiössä on ihmisen vaikutus veden ekosysteemiin.  Närhinen on ylpeä saadessaan olla osa Biennaalia, ja erityistä iloa tuo vuorovesi-teoksen pääsy yleisön nähtäväksi. Se jäi valmistuessaan koronan jalkoihin.

Yksityisgalleria Lontoossa ehti olla auki vain kymmenen päivää ennen kuin se suljettiin kevättalvella 2020 koronapandemian takia. Teos jäi suljettuun rakennukseen kuudeksi kuukaudeksi, mikä on Närhisestä kiinnostava ajatus: suljetussa tilassa oleva tilataideteos, jota kukaan ei näe.

"Siellä se hengitteli yksikseen Lontoon ilmaa. Olen iloinen, että teos saa nyt uuden elämän. Minulle teokset ovat esityshetkeen asti materiaalia, jota ei ole työstetty loppuun. Koen, että teos ei ole valmis ennen kuin se on jossain tilassa esillä yleisölle."


Helsinki Biennaalin teokset

Rannalta löytyy panoslankojen lisäksi musta turvakenkä, kokoa 42. Meri on jälleen antanut uuden idean, sillä Tuula on suunnittelut erilaisten soittimien rakentamista, ja kengästä voisi saada mainion rytmisoittimen. Sen nauhalistasta tulee hauska ääni, kun sitä rämpyttää kivellä. Kenkä lähtee Tuulan mukaan työhuoneelle. Siellä hän vakavoituu.

"Minun identiteettini, aihepiirini, työtapani, metodini ja materiaalit ovat sidottuja tähän saareen, mutta nyt on uhka päällä, että täältä on lähdettävä."

Harakan saaren taitelijatalossa on menossa työhuoneiden uusjako. Pitkään vuokralla olleiden taiteilijoiden vuokrasopimuksia ei enää uusita, sillä saareen halutaan uusia tekijöitä.
Ensimmäiset lähtijät poistuvat syksyn aikana, ja Närhistä uhkaa lähtö saaresta vuoden 2025 lopussa. Närhinen sanoo lähdön olevan taiteellinen katastrofi. 

"Huonolta vaikuttaa, mutta yritämme protestoida."

Rannalta löydetyt muovin pätkät kietoutuvat Närhisen käsissä osaksi isoa linnunpesää. 


  Edessä Häätö Harakasta?

- Helsinki Biennaali on kansainvälinen kuvataidetapahtuma, joka järjestetään nyt toista kertaa. Nykytaidetta on nähtävillä Vallisaaressa, HAM Helsingin taidemuseossa ja eri puolilla Helsinkiä 17.9. asti. Biennaalin teema on Uusia suuntia voi syntyä.
- S-ryhmä on yksi Helsinki Biennaalin pääyhteistyökumppaneista. 
- S-ryhmä tarjoaa 25. elokuuta ilmaisen lauttakyydin Helsinki Biennaaliin Vallisaaressa.
- Lue lisää ja varaa ilmainen lauttakyyti 18.8. alkaen osoitteesta s-kanava.fi/vip. Lippuja on rajattu määrä.

Lue myös

Apteekkikeskustelu ässästudiossa

Suomalainen maksaa lääkkeistään enemmän kuin ruotsalainen, ja nyt siihen halutaan muutos

THL:n tutkimusprofessori __Heikki Hiilamo__ uskoo Lyytikäisen tavoin, että kilpailun vapauttaminen ja apteekkijärjestelmän uudistus hyödyttäisivät kansalaisia. 

Hiilamon mukaan reseptilääkkeiden Kela-korvaus ja vuotuinen lääkekatto eivät riitä takaamaan sitä, että kaikilla olisi varaa tarvitsemiinsa lääkkeisiin. THL:n kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen FinSoten tulosraportti vuodelta 2020 kertoo, että 18,3 prosenttia suomalaisista on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi.

Hiilamo huomauttaa, että Kela-korvaus ei koske kaikkia itsehoitolääkkeitä ja voiteita, jotka ovat joillekin ihmisille välttämättömiä.

”Joidenkin pienituloisten on haettava lääkekuluihin toimeentulotukea tai jopa jätettävä tarvitsemansa lääkkeet hankkimatta”, hän sanoo.

Hintaerot ajavat suomalaisia lääkeostoksille naapurimaihin. Esimerkiksi osa suomalaisille tutuista allergiaa, kurkkukipua tai närästystä lievittävistä itsehoitolääkkeistä maksaa Ruotsissa jopa 30 prosenttia vähemmän kuin Suomessa.

Apteekkisääntelyä on viime vuosikymmeninä uudistettu Virossa ja muissakin Pohjoismaissa kuin Ruotsissa. Islanti uudisti apteekkijärjestelmänsä vuonna 1996, Norja vuonna 2001, Ruotsi vuonna 2009, Tanska vuonna 2015 ja Viro vuonna 2020. Uudistusten sisältö vaihtelee jonkin verran maittain.

Kelan, THL:n ja lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean vuonna 2020 julkaiseman simuloinnin mukaan suomalaiset maksavat Kela-korvaukseen oikeutetuista lääkkeistä selkeästi enemmän kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset. Lääkkeiden hintoja pitää korkealla muun muassa suomalainen lääketaksajärjestelmä, jolla viranomaiset määräävät lääkkeiden vähittäismyyntihinnat ja apteekkien saamat katteet.

## Oikeat tavoitteet taustalla?

Kaikki eivät kuitenkaan Lyytikäisen ja Hiilamon tavoin kannata apteekkisääntelyn purkamista. Apteekkariliitto vastustaa proviisoriomistuksen purkua kolmesta syystä, sanoo liiton toimitusjohtaja __Merja Hirvonen__.

”Kun terveydenhuollon ammattilainen omistaa apteekin, ovat terveydenhuollon tavoitteet apteekkitoiminnassa ensisijaisia. Jos omistus vapautetaan, täytyy varmistaa, että tavoitteet pysyvät terveydenhuoltoon eivätkä voitontavoitteluun liittyvinä”, Hirvonen sanoo.

Lisäksi hän huomauttaa, että proviisoriomistuksella varmistetaan apteekkien riippumattomuus lääketukuista ja lääketeollisuudesta.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on Hirvosen kanssa samoilla linjoilla siitä, että lääkkeiden myyntiin ei saa syntyä vääristyneitä kannustimia. KKV ehdottaakin, että proviisoriomistuksen voisi purkaa, kunhan apteekkien omistamista ei sallita lääkeyrityksille, lääketukuille ja lääkäreille.

Kolmanneksi syyksi Hirvonen mainitsee verotuksen. Hänen mukaansa proviisoriomistuksella voidaan varmistaa, että apteekit ovat kotimaisessa omistuksessa ja että apteekkitoiminnan verot maksetaan Suomeen. Toisaalta Hirvonen toteaa, ettei näe apteekkien ulkomaista omistusta Suomessa niin suurena riskinä kuin sen, että apteekkitoiminta keskittyisi vain parille päivittäistavarakaupan toimijalle.

> ”Lisääntyisikö kilpailu, jos apteekkitoiminta keskittyisi parille suurimmalle toimijalle?”

”Päivittäistavarakauppa on Suomessa hyvin keskittynyttä. Sanotaan, että proviisoriomistuksen purkamisella voitaisiin lisätä kilpailua, mutta lisääntyisikö kilpailu kuitenkaan, jos apteekkitoiminta keskittyisi parille suurimmalle toimijalle?” Hirvonen kysyy.

Hiilamo kuitenkin huomauttaa, että apteekkimarkkinoilla häviävät tällä hetkellä kuluttajat, veronmaksajat ja kaikki muut paitsi ”monopoliaseman ansiosta ylituottoja saavat apteekkarit”.

Ylituottoa on pyritty rajoittamaan apteekkiverolla. Kyseessä on progressiivinen, kalenterivuoden liikevaihtoon perustuva vero, jota apteekit maksavat valtiolle 0–11,2 prosenttia lääkemyynnistä silloin, kun niiden vuotuinen liikevaihto ylittää tietyn summan.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston Hakola-Uusitalon mukaan apteekkiveron vaikutus on viime vuosina heikentynyt, koska apteekkarit voivat ohjata osakeyhtiöihinsä tuottoisia sivubisneksiään, kuten kosmetiikka- ja ravintolisämyyntiä sekä terveydenhoidon ja hyvinvoinnin palveluja. Osakeyhtiö voi myös vuokrata henkilökuntaa, toimitiloja ja apteekkirobotteja lääkkeitä myyvän toiminimen käyttöön.

Apteekkariliiton mukaan Suomessa oli vuoden 2023 alussa 609 apteekkaria, joilla oli 637 pääapteekkia, 190 sivuapteekkia sekä yli 200 verkkoapteekkia ja noin 120 palvelupistettä muun muassa kyläkaupoissa ja lentoasemilla. 

Jos esimerkiksi S-ryhmän alueosuuskaupat voisivat perustaa ja omistaa apteekkeja, omistajina voisivat olla jopa 2,5 miljoonaa asiakasomistajaa, SOK:n Lyytikäinen huomauttaa.

## Kokonaisuus ratkaisee

SOK:n Lyytikäinen uumoilee, että apteekkiuudistus lisäisi myös lääkkeiden saatavuutta ja huoltovarmuutta. 

Hänen mukaansa niitä parantaisi vähittäiskaupan kyky ennakoida tuotteiden kysyntää ja varastoida suuria lääkemääriä. Hän uskoo, että suuret varastot ja kansainväliset hankintaverkostot voisivat auttaa jopa sellaisissa tilanteissa, joissa tietystä lääkkeestä on pulaa maailmanmarkkinoilla. 

> "On tärkeää säilyttää hintakatto, jonka yli lääkkeen hinta ei saa nousta."

Lyytikäinen muistuttaa, kuinka nopeasti S-ryhmä sai kauppojen hyllyille miljoonat Fimeaan rekisteröidyt maskit toukokuussa 2020 ja koronatestit vuotta myöhemmin. Esimerkiksi yksittäispakattu Acon Flowflex -antigeenipikatesti maksoi S-ryhmän myymälässä 2,95 euroa, kun useimmissa apteekeissa hinta oli yli 5 euroa.

”Kun toimimme tehokkaasti, emme tarvitse isoja katteita. On tärkeää säilyttää hintakatto, jonka yli lääkkeen hinta ei saa missään tapauksessa nousta”, Lyytikäinen summaa.

Hän korostaa lääketurvallisuuden merkitystä. Uudistuksen jälkeenkin lääkeneuvonnasta vastaisivat edelleen koulutetut ammattilaiset. Tavallinen myyjä ei siis voisi neuvoa kuluttajia lääkkeiden käytössä, vaan siihen vaadittaisiin farmaseuttisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston Hakola-Uusitalo muistuttaa Lyytikäisen tavoin, että apteekkimarkkinaa uudistettaessa yksittäiset uudistukset eivät riitä, vaan on katsottava kokonaisuutta. Uudistuksen tulisi kohdistua hintaan ja verotukseen sekä apteekkien sijaintiin, määrään, yhtiömuotoon ja omistukseen. 

Suomalaisten kallis lääkekaappi

__FAKTA:__

# Näin S-Apteekki toimisi

S-ryhmän apteekki toimisi samoin kuin mikä tahansa muukin apteekki. Asiakkaita palvelisivat edelleen koulutetut proviisorit ja farmaseutit, ja lääkkeet S-Apteekkeihin hankittaisiin Suomessa sijaitsevista tukuista – ihan kuten apteekit nykyäänkin tekevät, Mika Lyytikäinen kertoo.

”Suomessa Fimea myöntää myyntiluvat lääkkeille, eikä siinä prosessissa muuttuisi mikään. Meillä viranomaiset valvovat erittäin tarkasti lääkkeiden markkinoille saattamista.”

Lyytikäisen mukaan muutos omistuksessa näkyisi kuluttajalle ennen kaikkea lääkkeiden laskeneina hintoina ja siinä, että suomalaisille voitaisiin tarjota nykyistä parempaa palvelua. 

”S-ryhmällä olisi mahdollisuus pitää apteekkeja auki laajemmilla aukioloajoilla. Apteekkien lisäksi lääkeneuvontaa saisi myös puhelimitse tai chatin välityksellä jopa vuorokauden ympäri”, Lyytikäinen sanoo.

Laki kieltää bonuksen myöntämisen lääkevalmisteista, joten resepti- ja itsehoitolääkkeet eivät kerryttäisi asiakasomistajille Bonusta. Bonusta karttuisi kuitenkin esimerkiksi vitamiineista ja perusvoiteista.


## S-ryhmä järjesti Apteekki-illan 

S-ryhmän järjestämässä Apteekki-illassa keskustelivat Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi, Apteekkariliiton toimitusjohtaja __Merja Hirvonen__, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja __Antti Lindtman__, vihreiden kansanedustaja __Jenni Pitko__, sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istuvat kansanedustajat __Pia Kauma__ (kok.) ja __Arja Juvone__n (ps.).

__Heta-Leena Sierilän__ juontama Apteekki-ilta näytettiin suorana lähetyksenä Ässäkeskuksesta. Voit katsoa lähetyksen jälkikäteen S-ryhmän kanavalta Youtubesta.

## [Siirry tallenteeseen tästä > ](https://www.youtube.com/watch?v=6vySLSsgbbo)

Lue Yhteishyvän apteekkiteeman kaikki jutut:

Nettihuijareille kaikki keinot ovat tuttuja.

Tietoturva

Huijausviestit muuttuvat koko ajan ovelimmiksi: nettihuijari yrittää horjuttaa harkintakykyäsi

## Harhaluulo 2: Erotan oikeat linkit haitallisista linkeistä.

__Kirill:__ ”Älä koskaan asioi linkkien kautta. Lähtökohtaisesti kaikki asiointi kannattaa hoitaa niin sanotun virallisen portaalin, esimerkiksi S-mobiilin kautta. Ole tarkkana erityisesti, jos olet syöttämässä tietojasi sivulle: saavuitko lomakkeeseen itse vai tulitko sivulle linkin kautta?”

__Jouni:__ ”Linkeissä voi olla hyvinkin huomaamaton ero kirjoitusasussa, mitä ei välttämättä kiireessä huomaa. Kirjoita aina haluamasi osoite itse url-kenttään tai käytä virallista applikaatiota.”

## Harhaluulo 3: Luotan viestiin, koska lähettäjänä on luotettava yritys tai henkilö.

__Kirill:__ ”Puhelinnumeroiden, sähköpostiosoitteiden ja somekanavien väärentäminen on helppoa. Pelkästään lähettäjää katsomalla et voi arvioida viestin luotettavuutta.”

__Jouni:__ ”Viestin lähettäjän nimen väärentäminen käy huijarilta helposti. Ole tarkkana viestissä saapuvan linkin kanssa, vaikka odottaisitkin kyseistä viestiä. Esimerkiksi lähetyksen seuranta kannattaa aina tehdä kuljetuspalvelun omalla sivulla. Jos pohdit viestin aitoutta, kysy lisätietoja yrityksen virallisesta asiakaspalvelusta, äläkä vastaa suoraan viestiin.”

## Harhaluulo 4: Harkintakykyni ei petä.

__Kirill:__ ”Huijarit pyrkivät horjuttamaan harkintakykyäsi kaikin tavoin. Yleisimmin luodaan kiire. Aina kun pyydetään tekemään jotain nopeasti, kannattaa painaa jarrua ja miettiä hetki. Mikään asiakasta koskeva asia ei vaadi välittömiä toimia.”

__Jouni:__ ”Huijarit ovat taitavia vetoamaan myös tunteisiin. Kertomalla tarinoita omasta tai läheisen kurjasta kohtalosta tai vastoinkäymisistä uhri yritetään saada tekemään ensimmäinen rahansiirto tai joku muu myönnytys.”

## Harhaluulo 5: Läheiseni osaavat varoa huijauksia.

__Kirill:__ ”Huijarit kohdistavat huijauksia erityisesti vanhempiin ihmisiin. Sukulaisten kanssa kannattaa käydä perusasiat läpi.”

__Jouni:__ ”Vuonna 2021 suomalaiset menettivät huijauksissa noin 47 miljoonaa euroa. Summa olisi voinut olla suurempikin, mutta pankit ja viranomaiset onnistuivat estämään yli 25 miljoonan euron edestä varojen siirtoa ja palauttamaan varat.”


✖ __Älä luovuta pankkitunnuksia, korttitietojasi tai arkaluontoisia henkilötietoja kenellekään.__

✖ __Jos pankkitunnuksesi tai korttitietosi ovat joutuneet vääriin käsiin, ilmoita pankkitunnusten sulkupalveluun (09 6964 6820) ja maksukorttien osalta korttien sulkupalveluun (020 333).__

✖ __Älä mene verkkopankkiin hakukoneen kautta. Hoida pankkiasiat kirjautumalla pankin omien verkkosivujen kautta tai mobiilisovelluksella.__

*Lisätietoa:* 
[s-kanava.fi/asiakasomistajuus/asiakaspalvelu/huijausviestit](https://www.s-kanava.fi/asiakasomistajuus/asiakaspalvelu/huijausviestit)

[S-Pankki: Turvallinen pankkiasiointi](https://www.s-pankki.fi/fi/arjen-raha-asiat/turvallinen-pankkiasiointi/)

Muista nämä

Matti Loukkola toimii S-ryhmässä energiaohjauksen päällikkönä 

Matti Loukola, S-ryhmässä energiaohjauksen päällikkönä 

Matti Loukkola yh 0522

Kasvava sähkölasku ohjaa säästämään sähköä. Vinkkejä ja ohjeita tulvii, mutta mihin niistä kannattaa keskittyä?

"Tilojen ja käyttöveden lämmitys on kodin ylivoimaisesti suurimpia energia- ja erityisesti sähkösyöppöjä, jos talossa on sähkölämmitys”, sanoo __Matti Loukkola__.

Hän toimii S-ryhmässä energiaohjauksen päällikkönä ja on nähnyt runsaasti tiukkaa faktaa siitä, mitä termostaattia tai hanaa vääntäessä tapahtuu. 

Loukkola kehottaa varmistamaan, ettei kodin lämpötila nouse yli 21 asteeseen. Jos kantti kestää, asuintilojen lämpötilan voi hänen mukaansa laskea turvallisesti ainakin 18 asteen kieppeille. Mutta voiko jonkun huoneen jättää kokonaan lämmittämättä? 

”On vaikea yksiselitteisesti määrittää turvallista alinta lämpötilaa, koska se riippuu rakenteista ja ilmanvaihdosta. Jos ilmanvaihto ei riitä, peseytymisestä ja pyykinpesusta tuleva kosteus tiivistyy kylmiin pintoihin, mistä voi seurata kosteusvaurioita.” 

Kosteusriskin vuoksi Loukkola varoittaa erityisesti kylmistä kylpyhuoneista. 
Varoitus koskee myös niitä kerrostalo-asukkaita, joiden kylpyhuoneet lämpiävät sähkökäyttöisen pyyhekuivaimen tai lattialämmityksen avulla.

”Jos kylpyhuoneessa on myös muu lämmitysjärjestelmä, mukavuutta lisäävän lattialämmityksen voi huoletta sulkea, ja sähköä säästyy huomattavasti.” 

Lisäksi Loukkola muistuttaa, että saunoja saa hyvät säästöt myös saunomalla harvemmin. 

Mukava ja kallis lattialämpö 

Lämmityksen jälkeen toiseksi tehokkain tapa säästää sähköä on hillitä lämpimän veden kulutusta, Loukkola sanoo. 

”Jos käyttövesi lämmitetään sähköllä, pitkät suihkut käyvät hyvin kalliiksi.”

Myös astian- ja pyykinpesukoneen vesi lämpiää sähköllä asunnon muista lämmitysratkaisuista riippumatta. Siksi sähkön kulutusta voi vähentää pesemällä täysiä koneellisia matalissa lämpötiloissa. 

”Jos sähkösopimuksessa on eri hinta päivä- ja yösähkölle tai jos ostaa pörssisähköä, kannattaa pesukoneita pyörittää silloin, kun sähkö on edullisimmillaan. Sähkönkuluttaja tukee samalla koko sähköverkon tasapainoa, mikä voi tulla yhä tärkeämmäksi sähkön riittävyyden kannalta.” 

Kun suurimmat sähkösyöpöt on huomioitu, Loukkola kannustaa säästämään sähköä myös pienin teoin, esimerkiksi suosimalla LED-lamppuja ja sulkemalla valmiustilassa olevia laitteita.

Huomio suihkuun ja pesukoneisiin 

## Kohti hiilinegatiivisuutta

- S-ryhmän tavoitteena on vähentää oman toiminnan ilmastopäästöjä 90 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoden 2030 loppuun mennessä. Lisäksi tuolloin kaiken käytetyn sähkön tulee olla tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä.

- S-ryhmä panostaa jatkuvasti energiatehokkuuteen mm. uusimalla myymälöiden kylmälaitteita, optimoimalla valaistusta ja hyödyntämällä hukkalämpöä. Useat myymälät lämpenevät kylmälaitteista syntyneen hukkalämmön avulla.

- Myymälöiden ja toimipaikkojen katoille on asennettu yli 100 000 aurinkopaneelia.

[Lisää tietoa S-ryhmän ilmastotyöstä ja energiatehokkuudesta täältä.](https://s-ryhma.fi/vastuullisuus/ilmasto-ja-luonnonvarat/ilmastotyo)

Pysy kärryillä Grocerant 

Ottaisinko sushia, chili con carnea vai lasagnea? Kaupoissa on tarjolla entistä enemmän ravintolatasoista ruokaa

Bahrije ja Muharrem Imeri

”Ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän se, mitä heidän lemmikkinsä syövät”- Dagsmark Petfood valmistaa lähiruokaa koirille ja kissoille

Työ korkealuokkaisen kotimaisen lemmikkiruoan parissa sai alkunsa viisi vuotta sitten. Siihen riitti yksi kysymys.

Kesällä 2016 Laura Strömberg oli mökillään, kun puhelin soi. Soittaja oli hänen ystävänsä __Pekka Siivonen-Uotila__. He olivat tavanneet ensimmäisen kerran, kun Siivonen-Uotila oli koiransa kanssa Strömbergin pitämässä koirakoulussa.

Siivonen-Uotila on paitsi koiraihminen, myös ennakkoluuloton sarjayrittäjä ja -sijoittaja. Hän on ollut mukana useissa elintarvikeyrityksissä, kuten Perniön Lihassa ja Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa.

”Tiesin, että Pekalla oli näkemystä ja hän tarkkailee erityisesti elintarvikealan markkinoita huolellisesti. Puhelimessa hän ihmetteli, miksei koiranruokapusseissa kerrota, mistä tuote tulee. Silloinhan ei voi tietää, mitä koiralle syöttää”, Strömberg muistelee.

Strömberg on ollut mukana esimerkiksi koiratarvikkeiden maahantuonnissa ja koirakoulutusta tarjoavassa yrityksessä. Puhelu sai hänet miettimään niinkin arkista asiaa kuin lemmikkien ruokaa.

”Kysymys avasi silmäni, vaikka minullakin oli ollut koiria 25 vuotta. Olin ostanut tuttuja merkkejä miettimättä sen enempää, mistä ruoka oli peräisin.”

Asiat lähtivät etenemään nopeasti, ja viisihenkinen perustajaporukka löysi toisensa verkostojensa ja kaikkia yhdistävän lemmikkirakkauden kautta.

Yksi perustajista asui Pohjanmaalla, ja hänellä oli tiedossaan toimintaan sopivat tilat ja jopa tuotantovälineet.

Toiminta aloitettiin entisessä Estrellan perunalastutehtaassa Kristiinankaupungin kupeessa, Dagsmarkin kyässä, ja siitä uusi yritys sai nimensä.

”Mistä tiedän, mitä koiralleni syötän?”

”Me kaikki perustajajäsenet olemme yrittäjähenkisiä ihmisiä ja valmiita ottamaan riskin, mutta emme kohtuutonta. Lähdimme liikkeelle kotikutoisella käsityöpajameiningillä”, Strömberg naurahtaa.

”Ensimmäiset koirannappulat tehtiin vanhalla juustonaksukoneella. Se oli melkoinen nuhapumppu, ja nappulaa tuli todella hitaasti. Töitä tehtiin kolmessa vuorossa, mutta sekään ei riittänyt.”

Tästä huolimatta vain vuosi yrityksen perustamisen jälkeen, elokuussa 2017, ensimmäinen Dagsmark Petfoodin koiranruokapussi oli S-kauppojen hyllyllä.

> ”Ensimmäiset koirannappulat tehtiin vanhalla juustonaksukoneella.”

”Yleensä neuvottelut keskusliikkeiden kanssa ovat hitaita ja vaikeita, mutta S-ryhmässä ymmärrettiin heti tuotteen mahdollisuudet. Meille luvattiin, että valmiin tuotteen kanssa pääsisimme heti markkinoille.”

Strömbergin mukaan alkuun mahtui haasteita, vaikkakin positiivisia: miten vastata suureen kysyntään ja saada tuotanto toimimaan kunnolla? 

Rahaa yrityksen kassaan saatiin rahoituskierroksella. Se ei kuitenkaan riittänyt miljoonainvestointeihin, joten yksi tärkeä päätös oli koiranruokanappuloiden tuotannon ulkoistaminen.

Juustonaksukoneella Suomea valloittamaan

Pian yrityksen tuotantotilat alkoivat käydä ahtaiksi ja sijainti logistisesti turhan hankalaksi.

Vuosi sitten kesällä Dagsmark Petfood muutti Pohjanmaalta Varsinais-Suomeen, isompiin tiloihin Mellilään. Rakennus on aiemmin toiminut teurastamona.

Yritys aikoo edelleen jatkaa kasvu-uralla.

”Olemme päättäneet isoista investoinneista, ja tarvitsemme kasvutilaa.”

Alussa yritys valmisti vain koiranruokaa. Sen jälkeen mukaan ovat tulleet koirien puruluut, ja tämän vuoden maaliskuussa markkinoille tuli kuivaruoka kissoille.

Suurin investointi liittyy uuteen tuotantolinjaan, jonka takia Mellilässä riitti kiirettä koko kesän. Saksalaiset, hollantilaiset ja ranskalaiset asentajat ovat rakentaneet erillistä tuotantolinjaa kissan märkäruokaa varten. Tuotteiden on tarkoitus ehtiä kauppoihin vielä syys-lokakuun aikana.

Investoinnin taustalla on tarkkaan mietitty syy.

”Markkinoilla ei ole suomalaista valmistajaa, joka olisi tehnyt kissan märkäruoan annospusseja. Kissanruokamarkkinat ovat valtavat. Jo märkäruokamarkkinat ovat euromääräisesti yli puolet suuremmat kuin koirien kuivaruokamarkkinat”, Strömberg sanoo.

Hän osoittaa katonrajaan nousevaa ja seinän läpi menevää putkea. Reseptin mukaan valmistettu lihamassa kulkee sitä pitkin toiseen huoneeseen höyrytunneliin. Sen jälkeen massasta leikataan lihapaloja, jotka pakataan pusseihin kastikkeen kanssa.

Märkäruokaan käytetään pääosin kanaa ja nautaa, joka ostetaan kotimaisilta lihataloilta.

Suosituin raaka-aine kissan- ja koiranruoassa on kana. Kotimainen broileri on myös useiden Dagsmark Petfoodin tuotteiden proteiinin lähde.

Liha kypsennetään suuressa paineastiassa 121 celsiusasteen lämpötilassa 67 minuutin ajan, kun se on jo pussitettu. Valmistusmenetelmä mahdollistaa ruoan säilymisen kahden vuoden ajan.

Suuret investoinnit vaativat kasvutilaa

Yksi iso huone tuotantotiloissa on täynnä valtavia valkoisia säkkejä. Nämä pienen henkilö- tai ainakin mopoauton verran painavat järkäleet ovat täynnä koirannappuloita.

Nappulat tulevan kahdelta alihankkijalta. Nyt tuotannon tarve ja volyymi ovat sitä luokkaa, ettei sitä selätettäisi useammallakaan juustonaksukoneella. Mellilässä tuotteet pakataan myyntipakkauksiin.

Säkkeihin on kirjoitettu niiden paino sekä raksun nimi. Työnjohtaja __Kaisa Sandbacka__ tekee säkkeihin lisää merkintöjä tussilla. ”Näin tiedän, mitkä säkit olen tarkastanut ja punninnut.”

Toisessa huoneessa katon rajaan nostetusta 765 kilon pussista ropisee Häme-nappuloita suppilon kautta hihnalle, jolta ne pakataan kauppoihin. 

Pakkauksesta vastaavan kaksikon yhteistyö on saumatonta, eikä ihme, sillä työntekijät ovat pariskunta: __Bahrije__ ja __Muharrem Imeri__. 

Kymmenen kilon säkit siirtyvät eurolavalla tottunein elkein ja pariskuntaa hymyilyttää. Käsityö on sen verran raskasta, ettei työpäivän jälkeen tarvitse salille mennä, mutta venytellä kyllä kannattaa.

Suosituin koiranraksu on nimeltään Lappi. Se on viljaton, kuten monet muutkin lemmikkiruoat. 

”Kuukaudessa meiltä lähtee tämän huoneen kautta myymälöihin yhteensä 150 000 kiloa nappuloita”, Strömberg kertoo.

150000 kiloa kuukaudessa vaatii lihaksia

Dagsmark Petfood on panostanut iskeviin tuotenimiin ja tyylikkään graafisiin, helposti mieleen jääviin pakkauksiin. Koirille tarkoitetut ruoat on nimetty paikannimien mukaan. Lapin ja Hämeen lisäksi koiralle voi syöttää esimerkiksi Vimpeliä, Sysmää tai Saloa.

”Häme oli ensimmäinen S-kauppoihin päässyt tuotteemme”, Strömberg kertoo. 

Kissanruoat on nimetty kissaeläinten mukaan: Tiikeri, Ilves ja Leopardi. 

Markkinoinnissa on sama tyyli kuin esimerkiksi monilla pienpanimoilla: intohimo tekemiseen saa näkyä ja suomalaisuus korostuu.

Nimiä, jotka jäävät mieleen

Dagsmark Petfoodin johtoajatuksia ovat toimitusjohtaja Laura Strömbergin mukaan puhtaat ja turvalliset raaka-aineet, kotimainen tuotanto ja paikallisten ihmisten työllistäminen.

Tehtaalla käytetään uusiutuvaa energiaa ja pyritään minimoimaan hävikki ja päästöt. Vastuullisuusohjelmaan kuuluu muun muassa avoimuus tuotantoprosesseissa ja oman tuotannon synnyttämän hiilitassunjäljen laskeminen.

Kotimaisuudesta on jouduttu tinkimään vain kissan kuivaruoan hemoglobiinijauhossa. Sitä ei vielä saa Suomesta, joten se tulee Hollannista.

”Suurin osakkeenomistajamme on Pauligin suvun sijoitusyhtiö. Heille, kuten muillekin omistajillemme, vastuullisuus on keskeinen ohjaava tekijä, eikä mitään viherpesua katsota hyvällä.”

> ”Alalle on tullut lisää suomalaisia pientuottajia.”

Lähiruoka ekologisena tekona ei koske vain ihmisen omia valintoja, vaan se liittyy myös lemmikkien ruokaan. Nyt tämä ymmärretään Strömbergin mukaan entistä paremmin.

”Ja tietysti lemmikin omistajille erityisen tärkeää on lemmikin hyvinvointi ja ruoan sopivuus. Eläimetkin osaavat nirsoilla”, Strömberg sanoo.

Hänen mukaansa muutkin trendit nostavat päätään. 

”Kotimaisuus on entistä tärkeämpää. Myös ruoan alkuperällä on merkitystä, ja moni haluaa tarjota lemmikilleen lähellä tuotettua ruokaa. Alalle on tullut lisää suomalaisia pientuottajia.”

Pieni suuri hiilitassunjälki

Kotimaisen ruoan suosion nousu osui Dagsmark Petfoodin kannalta hyvään aikaan.

Strömberg on iloinen siitä, että Dagsmark Petfood on voinut olla kehittämässä kotimaista tuotantoa. Maailmaa muutetaan esimerkin avulla.

”Lähdimme liikkeelle juuri oikealla hetkellä ja vauhdilla. Kymmenen vuotta aiemmin aloittaminen olisi luultavasti ollut liian aikaista, koska vielä silloin kotimaisuus ja pientuottajat eivät olleet keskiössä.”

Strömberg haluaa luotsata yritystä kokonaisvaltaiseksi koirien ja kissojen lemmikkiruokataloksi ja tuoda markkinoille tasaisesti uusia tuotteita. Ensi vuonna kauppoihin saadaan märkäruoka koirille.

Vaikka Strömberg puhuu kotimaisuuden puolesta, hän muistuttaa, että myös tuontituotteissa on paljon hyvää. Isojen tuottajien tutkimuskoneisto mahdollistaa paremmin esimerkiksi erityisherkkien eläinten tarpeiden huomioimisen.

Ajoitus: täysi kymppi

Yläkerran toimistoon jätetyt Ässä, Kiukku ja Kerttu odottavat jo malttamattomina. Eikö silityksiä ja makupaloja tulekaan? No kyllä tulee.

Strömberg sanoo, etteivät hänen koiransa ole herkkävatsaisia, vaan toimivat mielellään makutuomareina.

”Kaikki maistelevat uusia reseptejä”, Strömberg sanoo.

Vaikka koirat ovat lojaaleja omistajalleen, tuomio on rehellinen: hyvä ruoka kelpaa, ei-niin-hyvä jää syömättä. Sama logiikka toimii yrittäjän arjessa ja bisneksessä.

”Oma tunnettuus pitää raivata kovalla työllä ja asiakkaan luottamus lunastaa laadukkaiden tuotteiden avulla yhä uudelleen. Se on tärkeää. Pelkkä kotimaisuus ei tee autuaaksi.”

> ”Hyvä ruoka kelpaa, ei-niin-hyvä jää syömättä.”

Luottamus pitää säilyttää

## Dagsmark Petfood Oy

* Dagsmark Petfood Oy on Pohjanmaalla vuonna 2016 perustettu koirille ja kissoille ruokaa valmistava ja tuottava suomalaisomisteinen yritys.

* Perustajajäseniä ovat toimitusjohtaja Laura Strömbergin lisäksi Pekka Siivonen-Uotila, Jukka Kaitaranta, Börje Norrgård ja Topi Jurvanen.

* Suurin yksittäinen sijoittaja on vuonna 2019 mukaan tullut Pauligin perheen sijoitusyhtiö English Tea Room.

* Yhtiö työllistää 15 henkilöä, joilla on yhteensä 38 lemmikkiä. Sen lisäksi tuotannon puolella työskentelee vuokratyövoimaa.

* Vuoden 2020 liikevaihto oli 4,6 miljoonaa euroa, ja tilikauden tulos 48 000 euroa. Vuoden 2021 arvioitu liikevaihto on 7 miljoona euroa.

* Ensimmäinen tuote, Häme-kuivaruoka koirille, tuli markkinoille elokuussa 2017. Nyt koirille tarkoitettuja myyntiartikkeleja on puruherkkuineen kymmenen.

* Tänä vuonna myyntiin on tullut kissojen kuivaruokia, ja syksyllä tulee kissojen märkäruoka.

* Dagsmark Petfoodin tuotteilla on Avainlippu.

Lue lisää Tuotteen takana -sarjan tarinoita

Miki Kuusi

Woltin perustaja Miki Kuusi toivoo, että suomalaiset käyttäisivät palveluita rohkeammin: ”Kaikkea ei tarvitse tehdä itse”

”Opin jo pienenä lapsena Helsingin Pitäjänmäessä, kuinka parantava voima hyvällä aterialla voi olla. Kotimme lähellä oli ruokakauppa, josta käytettiin lempinimeä Superpähkinä. Siellä oli laadukkaat tuoretiskit ja isot valikoimat. Istuin autossa ja olin vähän itkenyt, kun päivän askareet olivat menneet pahasti pieleen, ja muistan, kuinka isäni pelasti päiväni sanomalla: ”Nyt mennään Superpähkinään.” Tiesin, että se tarkoitti, että illalla saisi kotona hyvää ruokaa.

Tästä oppineena olen aikuisiällä pyrkinyt itsekin käyttämään ruoan parantavaa voimaa. Kun eräs ystäväni yliopistoaikoina erosi puolisostaan, halusin ensimmäiseksi laittaa kotonani hänelle hyvän aterian. Mielestäni ruokaan ei siis tarvitse suhtautua alkuunkaan niin välineellisesti kuin suomalaiset yleensä suhtautuvat. Sen avulla voi antaa asioille uutta merkitystä.

Vanha sanonta kuuluu: ennen kuin mietit, mitä syöt, mieti, kenen kanssa syöt. Toimitusjohtajana elämäni on jatkuvaa yhteistyökumppaneiden tapaamista. Yksi luonnollisimpia tapoja kohdata uusi ihminen on mennä hänen kanssaan aterialle. Yhdessä syöminen on syväluotaava inhimillinen kokemus.

Ihminen syö joka päivä ja mieluusti useammin kuin kerran. Oma tavoitteeni on jakaa mahdollisimman moni niistä hetkistä muiden ihmisten kanssa. Oli kyse lounaasta työkavereiden kanssa tai päivällisestä perheeni kanssa, se antaa hektisessä elämässä ruoalle isomman merkityksen kuin pelkän polttoaineen roolin.”

> ”Yksi luonnollisimpia tapoja kohdata uusi ihminen on mennä hänen kanssaan aterialle.”

 1. Hyvällä ruoalla voi pelastaa jonkun päivän. 

”Meihin suomalaisiin on iskostettu sellainen ”suo, kuokka ja Jussi” -mentaliteetti, jonka mukaan kaikki pitää tehdä itse. Meillä on sisäänrakennettu syyllisyydentunne, joka nostaa päätään, jos ostamme palveluita. Ajattelemme helposti, että vain raaka-aineet ovat rahan arvoisia.

Syyllisyydentunne on täysin turhaa. Yksi tämän ajan parhaita asioita on, että meillä on saatavilla niin paljon palveluita. Suomessa on esimerkiksi upea ravintola-ala ja Woltin kaltaisia sen ympärille rakennettuja palveluita. Yritykset helpottavat elämää ja samalla pitävät huolta taloudesta ja työpaikoista.

No, toki tasapaino kaikessa. En neuvo tilaamaan kaikkia aterioita koko ajan lähettipalvelulla. Sanon kuitenkin, että se kannattaisi sallia itselleen vähän useammin kuin suomalaisilla on tapana.”

2. Aina ei tarvitse tehdä ruokaansa itse.

”Ruoka- ja ravintola-ala, kuten mikä tahansa muukin ala, muuttuu jatkuvasti. Automatisoidut tehtaat ja koneet poistavat tarvetta teolliselta työltä, joten uskon, että seuraavat pari sataa vuotta ovat palveluammattien juhlaa. Keksimme koko ajan uusia tapoja tuottaa toisillemme erilaisia palveluita, ja ruoalla on tässä iso merkitys. Se on yksi helpoimpia tapoja tuottaa toisille iloa.

Muutoksia tarvitaan muuallekin kuin internettalouden uudistamiin ammattirooleihin. Ruokainnovaatio, jota erityisesti odotan, on oikeasti lihan korvaava keinotekoinen tuote. Monet vaihtoehdot ovat jo lähellä. Äärimmäisen tärkeä rajapyykki, joka ihmiskunnan täytyy saavuttaa yhtenä ilmastonmuutoksen torjuntakeinona, on kestävästi tuotettu ruokavaihtoehto, jota ei maultaan erota lihasta. Uskon, että kulutustottumuksien muutos tapahtuu paremmin tarjoamalla vaihtoehtoja kuin pakottamalla.

Haluan pystyä vielä 50 vuoden päästäkin syömään samoja ruokia, joista nautin tänään. Olisi hienoa, jos maailma kehittyisi niin, ettemme joutuisi täysin muuttamaan kaikkia tapojamme ja halujamme. Jos jatkamme luonnon tuhoamista, ei kuitenkaan ole itsestäänselvää, että meillä on viiden vuosikymmenen päästä saatavilla samoja raaka-aineita kuin nyt.”

3. Muutos ei lopu tähän.

## Näin syön

* Jääkaapissani on aina lapsille ruokaa. Itselleni sieltä ei välttämättä löydy mitään, mutta pienille lapsillemme sopivaa ruokaa on. 

* Salainen ruokapaheeni on Fazerin Sininen hasselpähkinöillä. Sen pitää olla pakastimessa säilytettyä. Pakastimesta otettuna suklaa ei enää murru palojen välisistä urista, vaan siitä saa lohkottua isoja epämääräisiä paloja, joissa on omanlaisensa suutuntuma.

* Kasvatan itse yrttejä. Erityisesti kesäisin meillä kasvaa esimerkiksi basilikaa ja rosmariinia, joita on mukavampi saada ruokaansa tuoreena.


Lue myös nämä

Hävikiruoka, hävikkisosekeitto

Nämä 7 keinoa helpottavat ruoanlaittoa lapsiperheessä ja kasviksia tulee syötyä! Lue kotitalousopettajien vinkit

Valitse kauden kasvis, jonka ympärille rakennat aterian. Se on paitsi ekologista, myös taloudellista.

1. Innostu satokauden kasviksista

Laatikkoruoassa puolet kasviksia, neljännes proteiininlähteitä (liha, kana, kala tai kasviproteiini) ja neljännes hiilihydraattia (peruna, täysjyväpasta, riisi). Näin kasviksia tulee lisättyä huomaamatta.

2. Kokoa ruoan raaka-aineet lautasmallin mukaan

Niin iso, että siitä riittää myös seuraavaksi päiväksi joko sellaisenaan tai uudeksi ruoaksi jalostettuna. Riperuoista saa taiottua myös monenlaisia munakkaita, piirakoita ja pyttipannuja.

3. Tee kerralla iso satsi

Yhdessä astiassa valmistuvat ruoat ovat arkisuosikkeja: laatikko-, pelti- tai keittoruoat. Näihin on helppo upottaa mukaan kasviksia ja myös aikaa säästyy.

4. Muista yhden astian ihmeet

Korvaa osa reseptin jauhelihasta kasviksilla tai kasviproteiinivalmisteella tai vaihda kotimaiseen kalaan. 

5. Lisää kasviksia tuttuun reseptiin tai vaihda kalaan

Usein nuorison nälkä kurnii juuri silloin, kun keittiössä vasta alkaa aterian valmistus. Leikkuulaudalta kasvispaloja maistiaisiksi? Alkupalaksi kasvislautanen koko perheelle? Kippo marjoja tai hedelmiä? Aikaa myöten lapsi oppii nälkäisenä etsimään haukattavaksi raikkaan kurkun tai hedelmän. Valmiiksi pilkotut kasvikset ovat myös näppärä koululaisen välipala.

6. Tarjoa nälkäkiukkukasviksia

Suunnitelkaa lasten kanssa yhdessä viikon ruokalista tai valmistakaa koko ruoka yhdessä. Millaiset reseptit olisivat kaikkien mieleen? 

Ässäkokki-reseptejä lapsi ja nuori voi tehdä itse tai yhdessä vanhemman kanssa. Ne kannustavat kokeilemaan kasviperäisiä tuotteita ja kiinnittämään huomiota hävikkiin. Ilmastoystävällisissä resepteissä suositaan kotimaista, käytetään suolaa ja sokeria ravitsemussuositusten mukaisesti ja rasvanlähteinä suositaan kasviperäisiä tuotteita.  Myös Martat ovat osallistuneet reseptien suunnitteluun.

7. Ota lapset ja nuoret mukaan

Ässäkokki-reseptejä käytetään myös Marttojen ja alueosuuskauppojen järjestämillä kursseilla opetusmateriaalina. S-ryhmä ja Martat ovat järjestäneet vuodesta 2018 alkaen jo yli 300 kokkikurssia lapsille ympäri Suomen. Reseptivihko jaetaan myös yli 200 000 lapsiperheelle Yhteishyvän välissä syksyllä 2021.

*Lähteet: Korkalo, L. ym. 2019, The Contribution of Preschool Meals to the Diet of Finnish Preschoolers https://www.mdpi.com/2072-6643/11/7/1531 ja DAGIS – Tutkimushanke päiväkotimaailmassa*

S-ryhmä haluaa innostaa lapsia, nuoria ja perheitä kiinnittämään huomioita itselle ja ilmastolle fiksuihin valintoihin ja julkaisee lapsille suunnattuja Ässäkokki-reseptejä: lisää kasviksia, palkokasveja ja kalaa, vähemmän kovaa rasvaa, sokeria ja punaista lihaa.  

Sanna Suokko

Suomen pelloilla tehdään pioneerityötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Lue lokakuun Yhteishyvän juttuja

Suomalainen menestysresepti

Marjaana Pohjola

Suomalainen menestysresepti -kilpailun voiton vienyt Fallero-falafel tuo ravintolatasoisen kasvisruoan kotiin: ”Tässä kotimaisessa tuotteessa on kaikki palaset kohdallaan”

Vuonna 2016 omaa kasvisruokaravintolaa aiemminkin pyörittänyt Marjaana perusti yhtiökumppaninsa kanssa Kuori Food And Wine -ravintolan. Kuoren konseptiin kuuluu kunnianhimoisten lounas- ja illallisannosten ohella falafelbaari, jossa tarjoillaan Pohjolan omalla reseptillä valmistettuja falafeleja.

"Kevät 2020 toi mukanaan koronapandemian. Kun ravintolat suljettiin keksimme, että alamme myymään pidettyä falafeliamme kauppoihin", Pohjola muistelee.

Yrittäjäkaksikko otti yhteyttä muutamaan turkulaiseen kauppaan, jotka innostuivat ajatuksesta.

Falafelien vähittäiskauppoihin viemistä varten yritys sai Business Finlandin kehitystuen. Pohjola ja Vesterinen pohtivat yhdessä, voisiko myyntiä tehdä suuremmalla volyymilla.

"Tuossa vaiheessa mieleemme juolahti, miksi ihmeessä roudata turkkilaisia kikherneitä Suomeen, kun lähipelloilla kasvaa härkäpapua. Kokeilemalla syntyi lopulta nykyinen Fallero-resepti", Pohjola kertoo.

Ajatus Suomalainen menestysresepti -kilpailuun osallistumisesta syntyi, koska Pohjolan yhtiökumppani oli osallistunut ohjelman edelliselle tuotantokaudelle. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä yhteistyötä Foodwestin kanssa, mutta useilta suunnilta kannustettiin mukaan ohjelmaan.

> "Kokeilimme ja saimme heti priimaa falafelia ulos. Se oli läpimurto."

Semifinaalivaiheesta Pohjolan tie vei finaaliin. Tuotekehitys sai alkaa. Tahti oli kova ja matkan varrelle mahtui myös haasteita.

"Joka jaksossa minulta kysyttiin, että miten saamme ravintolatason tuotua tehdastuotantoon. Tuotannollistamisessa oli haasteita", Pohjola kertaa.

Pohjolasta tuntui, että Fallero-falafelin reseptin mukainen massa ja tehtaan käyttämä laite eivät sopineet yhteen. Fallerot olivat epätasaisen kokoisia ja ne eivät tahtoneet pysyä kasassa. Laatu ei ollut tasaista. Kun Fallero-massaa koeajettiin laitteella neljättä kertaa, päätti Pohjola sanoa ajatuksensa ääneen.

"Kysyin silloin, eikö ole mitään muuta laitetta. Sain vastauksen, että tuossa on vielä yksi laite, jota voidaan kokeilla. Kokeilimme ja saimme heti priimaa falafelia ulos. Se oli läpimurto, Pohjola muistelee.

Suunnitelmat muuttuivat tuotannollistamisvaiheessa myös majoneesin osalta. Pohjola olisi halunnut tuotepakkauksiin mukaan oman Fallero-majoneesin, mutta ajatuksesta oli luovuttava.

"Jälkeenpäin moni on sanonut, ettei välttämättä edes haluaisi käyttää pakkauksessa olevaa majoneesia. Jos ruuasta on olemassa jokin ajatus, johon majoneesi ei sovi, se päätyisi roskiin. Joutuisihan majoneesista myös maksamaan, joka nostaisi tuotteen hintaa", Pohjola sanoo.

> "Olisimme halunneet äärimmäisen ekologisen pakkauksen."

Pakkaussuunnitteluvaiheessa Pohjola joutui palautumaan maanpinnalle. Odotukset ja elintarvikealan realiteetit eivät pakkausmateriaalia valitessa kohdanneet.

"Olisimme aluksi ehdottomasti halunneet äärimmäisen ekologisen kierrätetystä materiaalista tehdyn pakkauksen. Haaveilimme siitä, että pakkauksen voi vain laittaa maahan ja se maatuisi esimerkiksi kahdessa viikossa. Aika nopeasti kuitenkin selvisi, ettei se ole mahdollista", Pohjola kertoo.

Säilyvyystutkimuksien myötä Pohjola ymmärsi, että pakkausmateriaalisuunnitelman oli muututtava. Säilyvyys on tärkeää paitsi elintarvikehygieenisistä syistä myös ruokahävikin kannalta.

"Voimme tehdä vaikka millaisen tuotteen. Jos se säilyy vain kaksi päivää, se ei ehdi päätyä kuluttajan käsiin ennen pilaantumista. Jopa kolmasosa tuotetusta ruuasta menee hukkaan. Se on todella iso ongelma niin kaupassa kuin kotitalouksissa, Pohjola sanoo.

Pohjola valitsi lopulta pakkausmateriaaliksi muovin. Kaikista järkevistä vaihtoehdoista valittiin pakkaukseksi se vaihtoehto, josta tulee vähiten pakkausjätettä.

"Saimme ehdotuksen pakkauksesta, jossa oli vähemmän muovia. Kuitenkin pakkauksessa oli sellainen metalliosa, joka estää sen kierrätyksen muovinkeräykseen. Otimme mieluummin täysmuovisen pakkauksen, jonka voi laittaa muovinkeräykseen", Pohjola kertoo.

Resepti syntyi omassa ravintolassa

S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtaja __Antti Oksan__ mielestä Falleron suurin ansio on viimeisen päälle laadukkaissa raaka-aineissa ja kasvisruokaravintoloitsijan kädenjäljen mukaisessa maussa.

"Marjaana on tehnyt tinkimättömästi töitä sen eteen, että ravintolatason laatu toteutuu linjastolla", Oksa toteaa.

Vielä kisan loppumetreillä jokainen finalisteista oli mahdollinen voittaja. Kuitenkin Falleron kaupallinen potentiaali arvioitiin kilpailun suurimmaksi. Se on matalan kynnyksen tuote, jota on helppo käyttää. Fallero-falafelia voidaan käyttää joko ruuanlaitossa tai sellaisenaan.

"Fallero sopii ajan henkeen ja vahvaan kasvisruokatrendiin. Tuotteessa on sopivasti eksoottista makumaailmaa yhdistettynä kotimaisuuteen", Oksa kehaisee.

> "Odotamme, että kyseessä on vuoden myydyin uutuustuote."

Vaikka koostumuksen ja suutuntuman kanssa kamppailtiin tuotannollistamisvaiheessa, on lopputuote Oksan mielestä vallan mainio.

"Odotuksemme ovat todella korkealla. Kahden edellisen tuotantokauden voittajatuotteet ovat olleet vuoden eniten myytyjä lanseerauksia. Emme odota Fallerolta yhtään sen vähempää. Odotamme, että kyseessä on vuoden myydyin uutuustuote", Oksa sanoo.

Oksa uskoo, että Fallero-falafel tulee olemaan oman tuoteryhmänsä myydyin tuote. Toiveena on myös, että tuote tuo uusia kuluttajia kasvisruuan ja kasvispyörykkäkategorian äärelle.

"Tämä tuote on aidosti niin herkullinen, ettei sitä osteta vain kompromissina lihapullia korvaamaan. Fallero sopii moniin ruokiin ja tilanteisiin", Oksa sanoo.

Suuri kaupallinen potentiaali

Suomalainen menestysresepti -kilpailun päätuomarina kolmatta kertaa nähty __Jyrki Sukula__ näki Pohjolassa potentiaalia voittajaksi jo kisan alkumetreillä. Päätös oli kuitenkin vaikea, sillä kisa oli loppumetreille asti todella tiukka.

"Viimeisen sinetin teki hetki, kun maistoimme ensimmäistä kertaa täydessä tuotantomittakaavassa tehtyä tuotetta. Totesimme heti, että tässä näkyy intohimo, ammattitaito ja periksiantamattomuus, jota yrittäjällä täytyy olla", Sukula toteaa.

> "Hänen kaltaisiaan ihmisiä tarvitaan alalle."

Erityisen vaikutuksen Sukulaan teki se, ettei tuotteessa oltu tuotannollistamisen myötä menetetty juuri mitään. Ensimmäinen käsintehty versio kilpailun alussa maistui ja näytti samalta. 

"Näemme Marjaanassa suomalaisen elintarviketeollisuuden tulevaisuutta. Hänen kaltaisiaan ihmisiä tarvitaan alalle. Hänessä yhdistyvät terve arvomaailma, periksiantamattomuus ja sellainen luovuus, jonka hän pystyy myös konvertoimaan tekemisen tasolle. Tässä kotimaisessa tuotteessa on kaikki palaset kohdallaan", Sukula kehuu.

Periksiantamattomuudesta kertoo Sukulan mukaan myös se, ettei tuotetta ole korjattu lisäaineilla. Se on maukas, terveellinen ja ekologinen. Kompromisseja ei tehty edes tuotantokoneiden ehdoilla.

Kompromisseja ei tehty

Oksa kiittelee kuluneen kauden korkeaa tasoa. Työtä tehtiin pieteetillä ja ammattimaisesti. Puolivillaiselle tekemiselle jäänyt sijaa.

"Olemme todella tyytyväisiä kaikkiin tuotteisiin ja siihen, että kaikki tuotteet tulivat valmiiksi. On hienoa, että kuusi täysin erilaista innovatiivista tuotetta saatiin kaupan hyllylle asti", Oksa sanoo.

Myös Pohjola odottaa jo innolla näkevänsä kaikkien finalistien tuotteet kaupassa. Hän muistelee kuvauksia lämmöllä, vaikka aluksi tv-ohjelmaan lähteminen jännitti.

"Lähtisin ohjelmaan koska vain uudelleen. Muilta kilpailijoilta sai tärkeää vertaistukea. Lisäksi tämä on hyvä koulu elintarvikebisnekseen", Marjaana sanoo.

Sukula tietää kilpailuun lähtemisen olevan kannattava kaupallinen satsaus. Hän haluaa kannustaa tulevaisuuden elintarvikekehittäjiä mukaan seuraavalle kaudelle.

"Ei muuta kuin jokainen tuotekehittäjä miettimään uusia tuotteita ja kilpailukuponki sisään. Kannattaa kuitenkin tehdä kotiläksyt. Nyt on niin kova taso, ettei tähän ihan heppoisilla eväillä lähdetä", Sukula kehottaa.

Kaikki tuotteet myyntiin

Suomalainen menestysresepti -ohjelman tuotteita saa nyt maistella myös kotioloissa, sillä tuotteet ovat nyt myynnissä S-ryhmän ruokakaupoissa (S-market, Prisma, Alepa, Sale, Food Market Herkku) sekä [ruoan verkkokaupassa](https://www.foodie.fi/products/collection/suomalainen-menestysresepti2021). Valikoima vaihtelee myymälöittäin.

Ohjelman kolmannen kauden kaikki jaksot ovat katsottavissa MTV-palvelussa.

Kokeile näillä resepteillä!

Lue lisää Suomalainen menestysresepti -kilpailusta

Fiia Lujasmaa 

”Kotitalousopetus pitäisi aloittaa jo alakoulussa”, sanoo vuoden kotitalousopettaja

”Ihmisen identiteetti muotoutuu varhain. Lapsen suhtautuminen uusiin asioihin, esimerkiksi ruokaan, voi kehittyä hyväksyväksi ja uteliaaksi, tai sitten ei. 

Teini-iän kuohuissa on vaikeaa lähteä muuttamaan käsityksiä, jotka ovat muotoutuneet varhaisina vuosina. Mielestäni kotitalouden opetus pitäisikin aloittaa jo alakoulussa. 

Meillä Salon Armfeltin yhtenäiskoulussa on saatu mainioita kokemuksia kotitaloudesta alakoulun valinnaisena aineena. Toivoisin, että lapset oppisivat jo varhain tiimityötä, tunnetaitoja, toimeliaisuutta ja valintoja, joita kotitaloustunneilla voidaan opettaa.

Kotitalousopetus olisi tärkeää myös toisen asteen koulutuksessa. Peruskoulunsa päättänyt oppilas on pikku hiljaa siirtymässä omilleen ja tarvitsisi kotitaloustaitoja, jotka ovat ehkä jo unohtuneet seiskaluokalta. 

Konkreettinen kodin ja kuluttajuuden taitojen harjoittelu siinä kohdin olisi merkityksellistä. Kodin taloustaitojen puutteesta kertoo esimerkiksi kotitalouksien maksuhäiriömerkintöjen lisääntyminen. Kantapään kautta oppiminen ei aina ole helpoin tie.”

1. Kotitalousopetusta tarvittaisiin alakouluun ja toiselle asteelle.

”On palkitsevaa huomata, että omilla valinnoilla on merkitystä. Ruoka koskettaa jokaista viisi kertaa päivässä, ja joka kerralla pystyy vaikuttamaan omaan ja maapallon hyvinvointiin. Kun jokainen tekee vähän, se on tarpeeksi.

Opetan, että ei ole paheita, on vain enemmän ja vähemmän hyviä valintoja. Kun oivaltaa, että valinta tekee hyvää itselle, läheisille ja kukkarolle, siitä saa palkitsevan tunteen.

Keskustelu esimerkiksi silakkapihveistä voi poikia monenlaisia oivalluksia. Silakkaruoka auttaa Itämerta, koska silakan mukana merestä poistuu rehevöittävää fosforia. Jos silakka ei maistu, voi syödä silakkarehulla kasvatettua suomalaista kirjolohta. Myös maailman ruokapulasta ja kasvavan väestön ruokahaasteista puhutaan kotitaloustunnilla.

Eräs oppilas ihan hehkui oivaltaessaan, että liharuoan ja kasvisruoan vastakkainasettelun sijaan ratkaisu voi olla niiden yhdistäminen. Suomalaisessa ruokaperinteessähän asia on keksitty jo ammoisina aikoina, kun esimerkiksi jauhelihapihviä on mehevöitetty lisäämällä juuresraastetta.”

2. Ostoskärryn kahvassa olet globaali vaikuttaja.

”Arjen taitojen hallinnasta kumpuaa kyky luottaa omiin vahvuuksiin. Kaiken a ja o on se, että opitaan pitämään itsestä ja toisista huolta, iloitaan elämästä ja rakastetaan. Puhun mielelläni rakkauden reseptistä, enkä silloin tarkoita rakkautta vain läheisiin ihmisiin, vaan myös maailmaa kohtaan.

Kansantalouden pienin yksikkö on perhe. Sen määritelmänä voi käyttää samaa jääkaappia käyttäviä ihmisiä. Perhe on arjen keskiössä: jäsenet pitävät toisistaan huolta, ja jokaisen tehtävä on osallistua työhön yhteiseksi hyväksi. Perheen kanssa jaetaan ilot ja surut, pyykkivuorot sekä vessanpesuvastuu. Kun opitaan elämään omien resurssien mukaan ja niitä arvostaen, kotityöt eivät tunnu työltä, vaan luontevalta osalta elämää.

Kotitalouden keskeinen oivallus on, että itse tekemällä pystyy vaikuttamaan omaan ja toisten hyvinvointiin. Ei kuitenkaan ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä. Esimerkiksi yhden hengen taloudessa ei ole aina järkevää tehdä alusta lähtien itse, vaan voi olla järkevää hyödyntää puolivalmisteita tai palveluja. Itse tehdenkin voi olla äidin, isän tai mummon tapa tehdä, kaverin tai opettajan neuvoma tapa tai oma keksintö. Menetelmiä voi vertailla esimerkiksi jätteen tai hävikin kannalta tai sen mukaan, mihin kuluu vähemmän aikaa tai askeleita.”


## Näin syön

* Jääkaapissani on aina perunaa. Siitä on moneksi, ja se pelastaa ruoka-arjen. Peruna on kotimainen ja kehittyvä.

* Jos olisin ruokalaji, olisin mokkapalat. Jokaisen mokkapalat ovat erilaisia, mutta silti ne maistuvat ja onnistuvat aina. Kahviobuffetien mokkapaloihin kiteytyy yhteisöllisyyttä, jota ihailen.

* 80-vuotiaana haluaisin ajaa rollaattorillani koulun ruokalaan syömään lasten kanssa vastuullisesti tuotettua, kiertotalouteen perustuvaa, jätteettömän ruokajärjestelmän kouluruokaa.

Kilpailun tuomarit Jukka Kurttila, Jyrki Sukula, Suvi Luoma ja Sampo Päällysaho.

Kilpailun tuomarit vasemmalta Jukka Kurttila, Jyrki Sukula, Suvi Luoma ja Sampo Päällysaho.

SMR_tuomaristo

Suomalainen menestysresepti -kilpailussa kehitetään menestystuotetta – voittajalta vaaditaan laaja-alaista näkemystä

Kilpailussa tuotteita kehitetään kovalla vauhdilla, joten kilpailijalta vaaditaan ammattimaista asennetta tuotteen kaupallistamiseen.

"Kilpailijan on ymmärrettävä, että miten tuoteidea rakennetaan valmiiksi konseptiksi asti. Konsepti taas lähtee liikkeelle tarinasta, joka tuotteen taustalla on. Kilpailijan on mietittävä, että kenelle ja mihin tuote on tarkoitettu. Tuotteen on ratkaistava jokin kuluttajan arkinen ongelma", Sukula painottaa.

Tuotteen menestys edellyttää myös onnistunutta markkinointia. Sukula muistuttaa, että tuotteen tarinaa kerrotaan kuluttajille markkinointiviestinnän välineillä. Lisäksi on oltava ymmärrystä tuotannosta ja sen skaalautuvuudesta.

"Näiden päälle tulevat vielä tuoteturvallisuus, säilyvyys sekä ulkonäkö- ja makuasiat. Kilpailijan on myös osattava presentoida ajatuksensa", Sukula sanoo.

"Tässä kilpailussa pärjää innovatiivisin tuote. Innovaatio on innovaatio vasta kaupallistuttuaan. Vaikka idea olisi miten hyvä, sen täytyy toteutua. Tuotteen täytyy myös tuoda jotain uutta tuotekategoriaansa", Sukula jatkaa.

Sukula nostaa esimerkiksi kasvisruuat, jotka ovat nousseet suureen suosioon. Hyvän idean ei tarvitse olla kuin yksi kehitysaskel eteenpäin siitä, missä oltiin aiemmin.

"Kasvisruuissa mennään jo versioissa 4.0 tai 5.0. Nousu alkoi 2010-luvulla, kun Nyhtökaura ja Härkis tulivat markkinoille", Sukula avaa.

Innovatiivisuus ratkaisee

Suomalaiset kuluttajat tunteva Luoma puolestaan tietää, että Suomalainen menestysresepti -kilpailu vaatii sitoutumista ja heittäytymistä prosessiin. Kovan seulan läpikäynneillä finalisteilla on kädet täynnä työtä.

"Kilpailijan on kyettävä vastaanottamaan palautetta. On osattava ottaa vastaan se apu ja tuki, jota on saatavilla. Heidän on myös itse oltava aktiivisia, kun he kohtaavat haasteita", Luoma sanoo.

Kokemuksensa kautta Luoma on huomannut, että moni astuu tuotekehityksessä samaan sudenkuoppaan. Matka kauppojen hyllylle vaatii nöyryyttä ja kykyä miettiä asioita toistuvasti uudelleen.

"Kehitystyön vaarana on se, että kilpailija ihastuu omiin ideoihinsa liikaa. Silloin hän voi menettää kykynsä kuunnella ja ottaa huomioon todelliset loppukäyttäjät, Luoma toteaa.

Kilpailun aikana tuotteita arvioidaan laajasti käyden yksi kerrallaan läpi erilaisia tuotekehityksen osa-alueita. Pisteitä jaetaan jokaisesta suorituksesta erikseen, joten esimerkiksi pakkaussuunnittelusta korkeat pisteet kerännyt kilpailija saattaa suoriutua heikommin makuvarianttien kehitystehtävästä.

"Tarkoitus on, että lopulta se tuotteen kehityskaari tukee kaupallistamista. Kiinnostavasta aihiosta syntyy kaupallisesti kiinnostava lopputuote", Luoma sanoo.


Palautteen merkitys

Markkinoinnin ja brändäämisen asiantuntijana kilpailua tuomaroiva Kurttila painottaa, että kilpailijalla on oltava holistinen näkemys siitä, mitä menestyminen vaatii.

"Olen aina innoissani hyvistä ideoista, mutta matka on vasta alussa, kun tuote on keksitty. Haasteena ei ole vain se, että tuote saadaan kaupan hyllylle, vaan täytyy miettiä myös sitä, miten se pidetään siellä. Tuotteen on kasvettava ja elettävä ajassa kiinni", Kurttila sanoo.

Pitkän aikavälin näkemys, intohimo ja oma usko tuotteeseen ovat asioita, joita ilman kilpailussa ei pärjää. Kuluttajiakaan ei sovi unohtaa.

"Hyvä tuoteidea vastaa selkeästi johonkin kuluttajatarpeeseen. Innovaatio itsessään voi olla helppo keksiä. Se voi olla hyvä sun mielestä, mutta jos se ei ole sitä muiden mielestä, ei se ole innovaatio", Kurttila toteaa.

"Jotta tuotteella rikastuisi, sen täytyy vastata isoon tarpeeseen, eli monien tarpeisiin", Kurttila jatkaa.


Pitkän aikavälin ajattelu

S-ryhmän päivittäistavarakauppaa johtava Päällysaho kertoo, että kilpailijoilta odotetaan myös kaupan arvoketjun huomioon ottamista. Tämä näkyy niin tuotantoprosessien suunnittelussa kuin lopullisissa pakkauksissa.

"Säilyvyys on tärkeä asia. On pohdittava, miten tuoretuotteesta kehitetään sellainen, että se menee läpi turvallisena tuotteena. Pakkaussuunnittelun kautta tuote saadaan erottumaan hyllystä, Päällysaho kertoo.

[Lue myös: ”On riski kehittää ruokatuote, jossa tätä ei ole otettu huomioon” – Menestysresepti-kilpailun finaalissa näkyy panostus vastuullisuuteen](https://yhteishyva.fi/elama/on-riski-kehittaa-ruokatuote-jossa-tata-ei-ole-ote/1GdoUS3S9nmDDCv5Se2SD7)

Tuotteen menestyksen kannalta on tärkeää, että tuote herättää kuluttajien kiinnostukseen. Erottuvuus on tärkeässä roolissa.

"Tuotteen on saatava sinut tai minut kokeilemaan. Erottuvuuden kautta tehdään ensimmäinen ostopäätös. Jos tuote päätyy ostoskoriin toisen tai kolmannenkin kerran, on sille löytynyt käyttöyhteys. Se on oltava maukas ja helppokäyttöinen. Myös oikealla hintapisteellä on merkitystä", Päällysaho sanoo.

[Lue myös: Menestysreseptin kehittäjien tiukka paikka: kuinka kuluttaja hurmataan?](https://yhteishyva.fi/elama/menestysreseptin-kehittajien-tiukka-paikka-kuinka-/uneaa82XrESOiYlCeMEVM)

Vaikka jokaisessa ohjelman jaksossa kilpailijoita verrataan eri osa-alueittain, tuomarit ovat kaikki sitä mieltä, että lopullinen voittaja ratkeaa vasta finaalin aikana.

"Finaalissa ratkaisee se, miltä lopullinen tuote näyttää tuomarin tai kuluttajan silmin, miten se on tuotu lautasella esille ja miltä tuote juuri sillä hetkellä minun ja kollegoiden suussa maistuu", Päällysaho toteaa.

Taso on tänä vuonna ollut korkea, sillä kilpailu on jo monelle tuttu. Suomalaisen menestysreseptin tunnettuus on kasvanut ja hakemuksia tuli suuret määrät.

"Taisin tämän kauden ensimmäisissä jaksoissa jo todeta, että kuluttajalla on täysi oikeus odottaa täyden kympin tuotteita", Päällysaho sanoo.

Kaupan arvoketju

Finalistien tavoitteena on kehittää tuotteensa ohjelmassa loppuun asti. Näin myös tapahtuu, sillä voittajatuote ei ole ainut, joka päätyy S-ryhmän kauppojen hyllyille. Koronapandemia-ajan poikkeusolosuhteissa tehty tuotantokausi on vaatinut poikkeuksellista sitoutumista ja paneutumista.

"Jokainen finalisti on tavallaan jo voittaja, sillä heidän tuotteitaan on yhdessä kehitetty loppuun saakka. Jokaiselle tuotteelle myös löytyy varmasti kysyntää, ihan jo ohjelman kautta", Päällysaho vakuuttaa.

Kilpailun voittaja saa kuitenkin suurimman kilpailuedun. Kilpailijoiden ponnistukset palkitaan, joten voittoa tavoitellaan tosissaan.

"Voittaja saa kuitenkin kuluttajan ja kaupan suurimman huomion, sillä kaikki eivät pääse kultamitaleille", Päällysaho sanoo.

Voitto voi muuttaa kilpailijan elämän. Menestynyt tuoteinnovaatio voi tuoda kehittäjälleen esimerkiksi taloudellista vakautta.

"Kilpailun voitto voi antaa kilpailijalle ihan mitä vain. Edellisen kauden voittajatuotteet ovat olleet suuria menestystarinoita. Jos tuotteesta tulee hitti ja kuluttajat hyväksyvät sen, niin voi painaa paperirahaa", Sukula sanoo.

"Pragmaattisesti sanottuna voitto voi tehdä kilpailijasta miljonäärin, ainakin henkisen", Sukula päättää.

Finalistista voittajaksi

*Suomalainen menestysresepti* -ohjelmassa etsitään uusia suomalaisia ruokainnovaatioita. Sarjaa voi seurata MTV3-kanavalla ja mtv-palvelussa kesän aikana. Voittaja selviää 25.8.2021.

S-ryhmä tarjoaa finalisteille taloudellista tukea tuotekehitykseen. Voittajatuote on S-ryhmän ruokakauppojen syksyn ykköslanseeraus. Edellisten kausien voittajia ovat Boltsi ja Rostis.

S-Market Tuusula_kuvaaja Lari Lappalainen

”On riski kehittää ruokatuote, jossa tätä ei ole otettu huomioon” – Menestysresepti-kilpailun finaalissa näkyy panostus vastuullisuuteen

Suomalainen menestysresepti -finaalissa tänä vuonna kisaava Fallero on härkäpavusta valmistettu Fallero. Tuotteen takana on Kuori Foods and Wine Oy:n __Marjaana Pohjola__, joka pyörittää turkulaista Kuori-kasvisravintolaa.

”Tuotamme vain vegaanisia tuotteita. Se on tätä päivää, ja haluamme toiminnallamme edistää kasvisruoan suosiota”, Pohjola sanoo.

Hänen mukaansa Fallero on kehitetty niin vastuulliseksi tuotteeksi kuin mahdollista. 

> ”Aloimme miettiä, mitä järkeä on kuljettaa Turkista kikherneitä falafeleja varten?"

”Aloimme miettiä, mitä järkeä on kuljettaa Turkista kikherneitä falafeleja varten, kun meillä on täällä kotimaassa aivan loistavan makuinen, maaperään typpeä sitova härkäpapu”, Pohjola kertoo.

Vastuullisuuteen panostaminen näkyy myös muissa Suomalainen menestysresepti -kilpailun finaalituotteissa. Esimerkiksi Leikkala-lahnaleikkele syntyi, kun __Sami Laitinen__ pohti mökkijärvensä särkikalaongelmaa ja sitä, miten roskakaloina pidettyjä kaloja voisi paremmin hyödyntää ihmisravintona. 

”Kun järviä putsataan hoitokalastamalla, saatetaan kalaa heittää tonneittain menemään”, kertoo ravintola Savoyn keittiömestari ja Leikkalaa tuottavan Kamaboko Oy:n tuotekehityspäällikkö __Henrik ”Hegi” Kovanen__. Leivän päällä maistuva lahnaleikkele syntyi hänen tuotekehityksensä tuloksena.

Vastuullisuus näkyy finalistituotteissa

Jos haluaa kehittää vastuullisen elintarvikkeen, on S-ryhmän Loukaskorven mukaan tärkeintä tuntea oma tuote läpikotaisin. Silloin on mahdollista arvioida, mitkä ovat suurimmat tuotteeseen liittyvät vaikutukset ja riskit. Tuotekehityksessä tulee kiinnittää huomiota myös tuotteen säilyvyysaikaan, kokoon ja pakkaukseen.

”Niiden avulla turha ruokahävikki voidaan minimoida. Roskiin menevä ruoka on aina turhaan tuotettua, joten myös sen ilmastovaikutukset ovat syntyneet turhaan. Kestävällä pakkaussuunnittelulla voidaan lisäksi edistää materiaalien kiertoa”, Loukaskorpi sanoo. 

> Huomio myös säilyvyysaikaan, kokoon ja pakkaukseen.

Falleron kehittäjä Marjaana Pohjola kertoo, että he ovat huomioineet vastuullisuuden myös pakkaussuunnittelussa.

”Halvimman mahdollisen sijaan olemme valinneet meille hieman kalliimman pakkauksen, joka on helposti täysin kierrätettävissä.”

Anni Loukaskorpi muistuttaa, että vastuullisenkin tuotteen kaikkein tärkein ominaisuus on kuitenkin maku. Jotta tuote myy, sen täytyy olla hyvänmakuinen.

”Vaikka tuote olisi kuinka vastuullinen, täytyy sen myös maistua hyvältä. Ruoanhan on ennen kaikkea tarkoitus olla hyvää.”

Hävikki minimiin

Ruoan tulevaisuus

Tutkijat selvittivät, kuinka suomalaiset vähentävät punaista lihaa: Nuoret aikuiset ilmastoystävällisen ruokavalion edelläkävijöitä

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ruokavalintojen avulla saattaa ajatuksena kuulostaa jättiteolta, joka vaatii kieltäymyksiä. Muutos kohti hyvää voi kuitenkin alkaa pienten arkisten valintojen kautta, jos niitä tekee riittävän suuri joukko. 

Positiivisia merkkejä on, toteavat ravitsemustieteen dosentti __Maijaliisa Erkkola__ sekä biostatistiikan professori __Jaakko Nevalainen__, jotka ovat tutkineet kuluttajien siirtymistä punaisesta lihasta kohti siipikarjaa, kalaa ja kasviperäisiä vaihtoehtoja. He ovat osa LoCard-tutkimusryhmää, joka on paneutunut S-ryhmän asiakasomistajien laajoihin ostotietoihin kahden ja puolen vuoden ajalta.

Erkkolan ja Nevalaisen vetämän tutkimuksen perusteella suomalaisilla näyttäisi olevan tietoa ruoan ilmasto- ja terveysvaikutuksista. Myös asenne ruokatottumusten mahdollisiin muutoksiin on pääosin myönteinen riippumatta siitä, millainen oma ruokavalio tällä hetkellä on.

> Ruoan osuus kulutuksemme hiilijalanjäljestä on noin viidennes.

Tutkimus vahvistaa, että nuoret aikuiset ovat ilmastoystävällisen ruokavalion edelläkävijöitä. He valitsevat kasvipohjaisia vaihtoehtoja moninkertaisesti yleisemmin kuin muut ikäryhmät.

[*Lue: Villikalaa, härkäpapuja ja hävikkiruokaa – Nuoret aikuiset kertovat omista ruokavalinnoistaan >*](https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/nuoret-aikuiset-ovat-ilmastoystavallisen-ruokavali/6oF1GNVwCKAZe8gepxY9Gv)

Ruoan osuus kulutuksemme hiilijalanjäljestä on noin viidennes. Ruoan ympäristövaikutukset ovat moniulotteinen kokonaisuus, johon kuuluvat hiilijalanjäljen lisäksi myös muun muassa vedenkäyttövaikutukset sekä luonnon monimuotoisuuskysymykset.

Suomalaisten olisi mahdollista pienentää ruokavalioidensa ilmastovaikutuksia eli hiilijalanjälkeä jopa 30–40 prosentilla, todetaan vuonna 2019 julkaistussa RuokaMinimi-tutkimuksessa. Tähän riittäisi jo se, että alkaisimme syödä nykyisten suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan eli korkeintaan puoli kiloa lihaa viikossa ja puoli kiloa kasviksia päivässä.

Suomalaisilla on tietoa ja hyvä asenne

Ruoka-aineista punainen liha on ympäristövaikutuksiltaan kuormittavin. Ruoan ilmastovaikutukset vähenevät, kun lihan määrä ruokavalioissa korvautuu siipikarjalla, kalalla tai palkokasveilla. Esimerkiksi lihan korvaaminen kalalla vähentäisi ruoan ilmastovaikutuksia 30 prosentilla nykyiseen ruokavalioomme verrattuna.

Lihan suosio on kuitenkin yhä vankka. Kaksi kolmasosaa tutkimukseen osallistuneista valitsee lihaa lautaselleen kahtena päivänä kolmesta. Suomalaiset saavat huomattavan määrän energiastaan myös maitotuotteista ja viljoista.

Sekä ympäristö että terveys hyötyisivät, jos suomalaiset siirtyisivät ruokatottumuksissaan planetaarisen ruokavalion suuntaan. [*Lue lisää, mikä on planetaarinen ruokavalio >*](https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/tunnetko-jo-planetaarisen-ruokavalion-3-syyta-miks/7eTYLx4P5TPRt9peNZTTaG)

Kansainväliseen tutkimusnäyttöön pohjautuva ruokavalio sisältää nykysuosituksiakin enemmän kasviksia. Ruokavaliomalli koostettiin ensin ravitsemuksellisin perustein, ja ympäristövaikutukset arvioitiin mallintamalla.

> ”Suurella osalla on ruokavalinnoissaan jo useampi ihan järkevä valinta.” 

Erkkolan ja Nevalaisen ryhmän tutkimustyössä lähdettiin liikkeelle siitä, millaisilla proteiininlähteillä lihaa korvataan.

Vaikka suomalaiset syövät yhä paljon lihaa, he eivät LoCard-tutkimusaineiston perusteella näytä jakautuneen jyrkästi lihansyöjiin ja vegaaneihin.

”Julkisuudessa esiintyvät mielikuvat, joissa on lihansyöjämies vastaan vegehippi Kalliosta, eivät ole tämän aineiston perusteella paikkansapitäviä”, Erkkola sanoo.

Yli kaksi kolmasosaa tutkimukseen osallistuneista näyttäisi olevan jotakin siltä väliltä.

”Siltä väliltä” on vaihe, jossa tapahtuvat ilmaston kannalta tärkeät vähittäiset liikahdukset, pienet muutokset tottumuksissa. 

”Jokainen askel on oikeasti tärkeä. Suuri osaa tekee jo useampia ihan järkeviä ruokavalintoja. Siitä voi sitten laajentaa”, Erkkola sanoo.

Ei jyrkkää jakoa lihansyöjiin ja vegaaneihin

Siirtymä punaisesta lihasta suoraan kasvispohjaisiin vaihtoehtoihin tuntuu monen mielestä liian radikaalilta. Tyypillisesti muutos näyttäisi kulkevan broilerituotteiden ja kalan kautta. 

Reitti on eri-ikäisillä erilainen. Nevalainen kertoo, että siinä missä nuoret ovat ennakkoluulottomimpia kasvipohjaisten vaihtoehtojen suhteen, iäkkäät näyttävät nuoria paremmin löytävän kalan ruokavalioonsa. Sekin on merkittävää. Tutkijoiden mukaan tulisikin osoittaa arvostusta iäkkäille, jotka ovat saattaneet koko ikänsä palstaviljellä ja kalastaa – eli syödä ilmastoystävällisesti tiedostamatta sitä sen kummemmin. 

[*Lue: Sirkka on syönyt ilmastoystävällistä ruokaa yli 80 vuotta >*](https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/sirkka-on-syonyt-ilmastoystavallista-ruokaa-yli-80/6gA7JgeBWahq47kTLB5nGD)

Erkkola toteaa, että nuori sukupolvi tekee ruokavalintansa tiedostavammin. Koulutuksella on selvästi merkitystä.

”Kestävyysasioista puhutaan jo peruskoulussa. Uskon, että nuoret kasvavat ajattelemaan eri lailla. Laitan toivoni heihin, mutta jokaisen ikäryhmän tekoja tarvitaan.”

Tutkijoiden mukaan ruokavalintojen muuttaminen näyttää olevan kaikkein vaikeinta elämänkaaren murrosvaiheissa, kuten ruuhkaisessa pikkulapsiarjessa. Kun aika ja voimat ovat rajalliset, ruokaympäristön olisi hyvä tulla vastaan ja tarjota vastuullisia, helppoja ja kohtuuhintaisia ratkaisuja. 

> Suuri merkitys on myös sillä, mitä kaupat korostavat tarjonnassaan ja viestinnässään.

Muutoksessa tarvitaan myös ylätason toimia. On tärkeää, että esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, työpaikka- ja kouluruokaloissa, varhaiskasvatuksessa sekä armeijassa näytetään suuntaa ja hälvennetään kasvispainotteiselta ruoalta erityisruokavalion leimaa. Tutkijat toteavat, että suuri merkitys on myös sillä, mitä kaupat korostavat tarjonnassaan ja viestinnässään.

Jokaisen ikäryhmän tekoja tarvitaan

S-ryhmän vastuullisuusjohtaja __Nina Elomaa__ kertoo, että kauppa tiedostaa merkittävän roolinsa. S-ryhmässä pyrkimys planetaarisen ruokavalion edistämiseen on osa laajaa vastuullisuusohjelmaa, kestävän kuluttamisen teemaa.

”Kun planeetan rajat tulevat vastaan, asiat on mietittävä toisin. Tavoitteemme on, että ruokaostokset olisivat 65-prosenttisesti kasvipohjaisia vuonna 2030”, hän kertoo.

Ruokavalinnat ovat hyvin henkilökohtaisia. Muutos ei synny pakottamalla, vaan siihen on rohkaistava positiivisuuden kautta. Kauppa voi kertoa vaihtoehdoista ja tarjota vinkkejä. Osansa on niin hyllyreunamerkinnöillä, sertifioiduilla tuotteilla kuin erilaisilla kampanjoilla, joista kotimaisen kalan arvoa nostava Suomu nousuun -kampanja on hyvä esimerkki. 

S-ryhmässä kuluttajan apuvälineitä ovat myös Omat ostot -sovelluksen laskurit, joiden avulla älypuhelimesta voi seurata ostoksiensa hiilijalanjälkeä tai kotimaisuusastetta. 
*[Kokeile Omat ostot -palvelua >](https://www.s-kanava.fi/asiakasomistaja/artikkeli/omat-ostot-me-tarjoamme-tiedon-sina-teet-valinnan/3kGmNaHPOwqKgsMocyeCIS)*

Yhteishyvä tuottaa [ilmastoystävällisiä reseptejä](https://yhteishyva.fi/ilmastoystavallinen), jotka auttavat ruokavalion haltuun otossa.

> Syömättä jäänyt ruoka merkitsee turhia ilmastovaikutuksia.

Elomaa muistuttaa, että ilmastoystävällinen ruokavalio on itse asiassa ”vanhaa uutta”.

”Vielä omassa lapsuudessani 1970-luvulla liha oli yleensä viikonloppu- tai juhlaruokaa. Ruoka oli myös arvokasta. Sitä ei todellakaan heitetty pois”, hän kertoo. 

Samaa ajattelua tarvitaan myös nykyisessä hävikin torjunnassa, sillä kaikki syömättä jäänyt ruoka merkitsee turhia ilmastovaikutuksia.

 Kauppa tiedostaa roolinsa muutoksessa

Tunne siitä, että omilla valinnoilla on mahdollista vaikuttaa, voi tutkijoiden mukaan lisätä pystyvyyden kokemusta ja vähentää ilmastoahdistusta.

Tulotaso ei määritä ihmisen muutoshalukkuutta. LoCard-tutkimuksen mukaan vastuullinen syöminen kiinnostaa, vaikka tulot olisivat pienet.

”Korkeampi tulotaso ei näytä olevan merkittävä selittäjä kestävämmille valinnoille. Pikemminkin päinvastoin”, Jaakko Nevalainen kertoo. 

Tutkimusaineiston perusteella etenkin kasvisvaihtoehdoista kiinnostuneet asiakkaat osaavat löytää kukkarolleen sopivat vaihtoehdot, olivatpa ne sitten trendikkäitä uutuustuotteita tai tavallisia papuja ja linssejä. Kalaa suosivat taas näyttäisivät usein olevan valmiita satsaamaan kalliimpiinkin tuotteisiin.

Tulotaso ei vaikuta valintoihin

Muutos kohti ilmastoystävällistä syömistä ei siis edellytä absoluuttisia joko-tai-valintoja, vaan sekä-että-ajattelua. Ratkaisevia ovat päivittäiset tai viikoittaiset valinnat, jotka jäävät pysyviksi.

”Pieniä tekoja arvostava ilmapiiri voisi johtaa siihen, että useampi tekisi niitä”, Nevalainen sanoo. 

”Nettovaikutus voisi olla kokonaisuutena suuri, kun isot massat lähtevät liikkeelle.”

*__Lähteet__: Luonnonvarakeskus; Kaltiala, Ulla: ”Planetaarinen ruokavalio on suosituksia tiukempi.” Itä-Suomen yliopisto 29.10.2020; Kuusipalo, Heli ym.: ”Planetaarinen ruokavalio edistää maapallon ja ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.” Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2021/9; Saarinen, Merja ym.:”Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät: RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti.” Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47.*

Tarvitaan sekä-että-ajattelua

## Planetaarinen ruokavalio

* Planetaarinen ruokavalio on tiedeperustainen ehdotus maailmanlaajuiseksi ruokavalion malliksi. Se on nykyisiä suomalaisia ravitsemussuosituksia kasvisvoittoisempi. Päämääränä on terveellisempi ruokavalio, kestävämpi ruoantuotanto sekä hävikin minimointi.

* Planetaarisessa lautasmallissa puolet lautasesta täytetään erilaisin kasviksin tai hedelmin, noin neljännes kokojyväviljalla.

* Punaista lihaa on planetaarisella lautasella vain noin kerran viikossa, kanaa tai kalaa pari kertaa viikossa. Muulloin liha korvataan kasviproteiineilla, kuten esimerkiksi pavuilla, linsseillä, herneillä, pähkinöillä ja sieme-nillä.

* Kananmunia nautitaan pari kertaa viikossa, maitotuotteita noin 250 grammaa päivässä. Rasvoina suositaan kasviöljyjä.

* Lisättyä sokeria ja puhdistettuja viljoja on lautasella vain niukasti.

* Laajaan tutkimusnäyttöön perustuvaa ruokavaliota sovelletaan kunkin maan ruokaympäristöön ja ravitsemushaasteisiin sopivaksi. Lähtökohtaisesti planetaarinen ruokavalio on suunniteltu terveille aikuisille ja yli 2-vuotiaille lapsille.

* On arvioitu, että planetaarisen ruokavalion noudattaminen voisi vähentää suomalaisten ennenaikaista kuolleisuutta noin neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä.

Yhteishyvä tuottaa ilmastoystävällisiä reseptejä, jotka löytyvät osoitteesta: [yhteishyva.fi/ilmastoystavallinen](https://yhteishyva.fi/ilmastoystavallinen)

## Näin syöt planetaarisesti suomalaisittain

* Suosi kotimaisia vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja juureksia. Täytä kasviksilla lautasmallista puolet.

* Hyödynnä satokausiajattelua. Silloin kasvikset ovat parhaimmillaan ja edullisimmillaan. Ota talteen lähiruoka. Marjasta, sienestä ja säilö puutarhan antia.

* Vaihda lihan tilalle useana päivänä viikossa kotimaisia palkokasveja tai kasvipohjaisia lihankorvikkeita. Syö punaista lihaa mieluiten vain kerran viikossa, pienehkön pihvin verran. Käytä lihaa enemmänkin mausteena kuin pääraaka-aineena. 

* Kun syöt lihaa, suosi kotimaista ja vastuullisesti tuotettua. 

* Nauti usein kotimaisesta kalasta. Kalasta itse tai hyödynnä kauppojen sesonkikaloja.

* Nauti päivittäin korkeintaan pari kolme desiä suomalaisia maitotuotteita. Ne voi myös korvata täydennetyillä kasvipohjaisilla tuotteilla. 

* Suosi ruoanvalmistuksessa kotimaisia kasviöljyjä.

* Valitse kotimaisia täysjyväviljoja puhdistettujen viljojen sijaan. Esimerkiksi ruis ja kaura ovat oivallisia valintoja.


Lue lisää aiheesta

Iso muutos ruokavalinnoissa syntyy pienin askelin

Tuuli Orasmaa

Villikalaa, härkäpapuja ja hävikkiruokaa – nuoret kertovat ruokavalinnoistaan: "Fiilistelen ihania muutoksia, jotka tekevät hyvää”

__Wili Hämäläinen__, 21, Lahti 

”Pelasin 12 vuotta salibandya ensin junioreiden SM-sarjoissa ja sitten miesten salibandyliigassa. Nykyisin toimin aktiivisesti skeittipiireissä, joissa vedän skeittikouluja ja -leirejä. Skeittaan tuntikausia päivässä ja teen lisäksi kehonpainoharjoittelua. Kun liikkuu paljon, kuluttaa paljon. Skeittisessioiden jälkeen on varmistettava, että ruoasta saa riittävästi proteiineja ja etenkin hiilareita. 

Lopetin lihansyönnin kilpaurheiluaikanani. Siihen aikaan joukkueessani ei ollut muita kasvissyöjiä kuin minä. Ehkä ajateltiin, ettei urheilija voi saada kasvisruoasta riittävästi proteiinia, mutta itse en huomannut negatiivisia vaikutuksia. Kasviproteiinia piti ehkä syödä vähän enemmän, mutta toisaalta ruokakoomat jäivät kokonaan pois. 

Skeittipiireissä huomaan, että kasvisruoka kiinnostaa nuorisoa yhä enemmän. Ympäristöstä välittäminen tuntuu liittyvän ikäluokkaan, ja se on myös trendikästä.

> ”Kalaakin syön, jos pappa on kalastanut.”

Kokkaus ei ole minulle mikään intohimo, vaan pakollinen homma. Ostan usein hävikkiruokapaikasta valmista ruokaa, joka olisi muuten joutunut roskiin. Kalaakin syön, jos pappa on kalastanut. Tykkään itse tehdä smoothieita, joissa on usein banaania, raakaa kananmunaa, kaurahiutaleita, soijamaitoa ja marjoja. Smoothien sekaan saa kivasti myös tarvittavat ravintolisät.”

Treenit sujuvat kasviproteiinin voimin

__Ayla Brinkmann__, 26, Jyväskylä

”Viime vuonna pääsin ensi kertaa kaverin kanssa kokeilemaan kuoreiden pyydystämistä, ja sain niitä kaksi ämpärillistä. Kuoreet ovat roskakalaksi miellettyjä pikkukaloja, joita kalastetaan niiden kutuaikana ”kuorimalla” niitä veden pinnalta. Niiden kalastaminen haavilla oli niin helppoa, että se tuntui jopa vähän epäreilulta.

Olen ollut kymmenen vuotta pääasiassa kasvissyöjä, mutta silloin tällöin syön myös suomalaisia villikaloja ja riistaa. Lähipiirissäni on metsästäjä, jolta saan välillä hirvenlihaa.

Ryhdyin kasvissyöjäksi ilmastosyistä, mutta vuosien mittaan olen alkanut ajatella myös yksilön kärsimystä, eläinten oikeuksia. Minulle ei ole yhdentekevä tai arkinen asia, että kokonainen valtava hirvi ammutaan, jotta minä saan ruokaa. Nämä ovat laajoja kysymyksiä. Esimerkiksi kuoreita pyydettäessä tajusin, että niiden pyynti on ekosysteemin kannalta hyvä ratkaisu, mutta toisaalta siitä aiheutuu monen yksilön kuolema. Se oli valaiseva tilanne.

> "Toimiva resepti on miettiä jokin itselle mahdollinen ratkaisu ja noudattaa sitä arjessa."

Ruoan ympärille keskittyvät monet ihanat ja tärkeät asiat, joten se ei saisi myrkyttyä poliittisilla tai vastuullisuuskysymyksillä. Silloin syöminen muuttuu liian ankaraksi ja vakavaksi. Jos potee ilmastohuolta, mielestäni toimiva resepti on miettiä jokin itselle mahdollinen ratkaisu ja noudattaa sitä arjessa. Silloin ei tarvitse olla joka päivä paha mieli. Tarvittaessa voi sitten tarkistaa linjaa.” 

Villikalan syöminen voi hyödyttää ekosysteemiä

__Linnea Suutarinen__, 21, ja __Folke Munter__, 24, Lahti 

Linnea: ”Olemme olleet yhdessä puolitoista vuotta ja muuttaneet hiljattain yhteen. Itselleni on tosi tärkeää, että kumppanin ruokafilosofia on samantyyppinen, sillä minusta ruokavalinnat kertovat ihmisen arvomaailmasta laajemminkin.

Olen ollut noin seitsemän vuotta jonkin sortin kasvissyöjä, välillä aika tiukka vegaanikin. Sitten sorruin juustoon, ja syön sitä yhä satunnaisesti. Joihinkin resepteihin esimerkiksi vuohenjuusto vain sopii niin hyvin. Juusto on meidän kummankin heikko kohta, ja joskus kaupassa yllytämme toisiamme sitä ostamaan. Ruoanlaitto on meille kummallekin intohimo, mutta Folke hifistelee vielä enemmän kuin minä.”

Folke: ”Kumppanin ruokavalinnoilla on vaikutusta. Itselläni kalan syöminen on vähentynyt, koska Linneakaan ei sitä syö. Noin kerran kuukaudessa tekee mieli sushia. Veikkaan, että sen syönti tulee entisestään vähenemään, kun asumme yhdessä. 

> "Olen opetellut tekemään kiinnostavia mausteisia ruokia, sillä se auttoi siirtymään pois lihansyönnistä."

Tykkäämme laittaa itämaistyyppisiä ruokia, esimerkiksi intialaista tai japanilaista. Olen opetellut tekemään kiinnostavia mausteisia ruokia, sillä se auttoi siirtymään pois lihansyönnistä. Käytämme kokatessa paljon soijarouhetta, tofua, linssejä ja kikherneitä. Nyt kun en ole moneen vuoteen syönyt lihaa, sen syöminen alkaa jo ajatuksena tuntua oudolta. Se ei ehkä enää maistuisi.”

Kokkaamisen riemua yhteisin arvoin 

Sirkka Liinaharja-Nieminen

Sirkka on syönyt ilmastoystävällistä ruokaa yli 80 vuotta

Lapsuudenkodissa Luhangassa omavaraisuus oli itsestään selvää. Usein syötiin perunaa voin kanssa sekä paljon puuroja ja vellejä. Lapsista oli hauskaa pyydystää keväisin kutuhaukia. Äiti teki viiliä omien lehmien maidosta ja säilöi puolukoita ja mustikoita.

Lihaa oli pöydässä harvakseltaan. Sitä saatiin, kun syksyisin teurastettiin sika.

”Lihaa riitti talveksi, kun sitä palvattiin savusaunassa ja suolattiin tiinuun”, Liinaharja-Nieminen kertoo.
> 
> ”Pöydässä oli niin usein porkkanaraastetta, että lapsia välillä kyllästytti.” 

Loppukesän lempiruokaa oli kesäkeitto, johon poimittiin porkkanat, herneet ja kukkakaalit omalta maalta. Sitä herkkua Liinaharja-Nieminen muistelee valmistaneensa ensi töikseen, kun muutti aikanaan omaan opiskelijaboksiinsa. Kun hän perusti perheen, kodin opit tulivat mukana.

”Olen myös aina tykännyt itse kerätä ja säilöä marja- ja omenasatoa. Minulla oli erään emännän kanssa yhteispuutarha, jossa kasvatin perunaa ja juureksia. Pöydässä oli niin usein porkkanaraastetta, että lapsia välillä kyllästytti”, hän muistelee.

Puuroa, velliä ja kutuhaukia

Onneksi Liinaharja-Niemisen koti on melkein aina ollut järven liepeillä, sillä hän pitää kovasti kalasta. Kun lapset olivat pieniä, perhe asui Kivijärvellä. Myöhemmin he muuttivat Tammelaan.

”Itse en ole kovin paljon kalastanut, mutta olen mielelläni ostanut tuoretta kalaa paikallisilta kalastajilta”, hän kertoo. Kivijärvellä kalastajan tuomisina oli usein neulamuikkua, Tammelassa Pyhäjärven ahventa tai kuhaa.

Jäätyään leskeksi 1980-luvulla Liinaharja-Nieminen asui pitkään itsekseen. Silloin hän ei juuri kaipaillut liharuokia, vaan söi mieluiten kasviksia ja kalaa – kävipä hän joskus verkoillakin tuttavan mukana.

Muutama vuosi sitten hän avioitui nuoruuden opiskelukaverinsa __Erkin__ kanssa, ja elämänmuutos on vaikuttanut ruokavalintoihinkin.

”Miehet tuntuvat kaipaavan useammin lihaa lautaselle”, hän myhäilee.

Tuore kala maistuu

Edelleen Liinaharja-Nieminen poimii itse metsästä puolukat ja mustikat ja keittää mustaherukat mehuksi. Vapaa-ajan asunnolla Kannonkoskella hän on kasvattanut perunaa ja sipulia.

”Olen varmaankin kaavoihini kangistunut, mutta tyytyväinen. Sen tuntee kyllä, millainen ruoka sopii parhaiten. Jos syön liian paljon ja monenlaista, elimistö ei tykkää. Kohtuullisuus pitää muistaa.”

Tärkeä kohtuullisuus

Saarioisten roiskeläppä4 netti

Rakastetun roiskeläpän maku on monelle niin rakas, että reseptiä ei haluta muokata

Mikropizzojen historia Suomessa alkaa neljänkymmenen vuoden takaa. Maaperä valmispizzalle oli vuonna 1981 otollinen. Sitä tuki kaksi isoa trendiä. Suomalaiset olivat tutustuneet pizzaan 1960-luvulla ja oppineet syömään italialaisperäistä herkkua aluksi ravintoloissa – seuraavalla vuosikymmenellä pizzeriat alkoivatkin hiljalleen yleistyä. Samoin tuloaan tekivät mikroaaltouunit, joita 1980-luvun lopulla alkoi löytyä jo joka kodista.

Saarioinen hoksasi tuoda markkinoille mikrossa lämmitettävän valmispizzan, joka sai heti suuren suosion. Mikropizzaa pidettiin mitä mainioimpana yhden hengen välipalana. Lapsiperheet ostivat niitä pakastimet täyteen ja tarvittaessa koululaiset osasivat lämmittää pizzan mikrossa itsekin.

> Mikropizzojen historia Suomessa alkaa neljän-kymmenen vuoden takaa.

Roiskeläpän suosio on ollut suurta myös opiskelijapiireissä sekä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nuorison skeittiskenessä. Koska pizza on tehtaalla valmiiksi paistettu, ei sen lämmittäminen ole välttämätöntä. Roiskeläpän voi hyvin nauttia sellaisenaan skeittirampin ääressä.

Pizzoja oli aluksi tarjolla kolmella eri täytteellä: jauhelihalla, kinkulla ja sienillä. Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa on edelleen valikoimissa.

”Kuluttajat ovat jauhelihapizzaan edelleen niin tyytyväisiä, että olisi jopa riski muuttaa sitä jollakin tavoin”, Saarioisten markkinointipäällikkö __Siiri Koivumäki__ tuumii.

Pieniä muutoksia on sentään tehty, esimerkiksi suolan käyttöä maustekastikkeessa on vähennetty. Myös pakkauskääreet ovat vaihtuneet. Varttuneemmat kuluttajat saattoivatkin alkuvuodesta huokaista nostalgiasta, kun Saarioinen myi roiskeläppää hetken aikaa alkuperäistä muistuttavassa, Italian lipun värein koristellussa pussissa.

Suurin muutos tuotannossa tapahtui vuonna 1988, mutta sitä tavallinen aterioitsija tuskin edes huomasi. Pizzatuotanto siirrettiin Sahalahdelta Valkeakoskelle.

Vain kääreet ovat vaihtuneet

Tänään tiistaina Valkeakoskella on siis pizzapäivä. Vielä hetki sitten linjastolla valmistui kanapizzoja, nyt vuoroon tulevat jauhelihapizzat.

Roiskeläpän tunnin kestävä matka alkaa taikinahuoneesta, jossa taikina vaivataan. Muovauskoneessa siitä kaulitaan ohutta mattoa, josta muotti leikkaa pizzan kokoisia pyöreitä pohjia.

”Taikinasta syntyy hyvin vähän hävikkiä, sillä samaa pohjaa käytetään pizzojen kaikissa makuvaihtoehdoissa”, Teppo Ohramaa kertoo.

Maustehuoneessa loihditaan jauhelihapizzojen ikioma kastike sekä muissa pizzoissa käytettävä tomaattikastike, jonka päälle lisätään myöhemmin liukuhihnan ripottelijasta vaihtelevat täytteet, kuten kana tai meetvursti. Viimeisenä päälle ropsahtaa juustovalmiste, joka saapuu Saarioisille suurina blokkeina ja raastetaan juuri ennen ripottelemista.

Täytetyt lätyt kulkevat liukuhihnalla pitkään uuniin ja sieltä saman tien jäähdyttämöön. Kun pizzat ovat jäähtyneet, ne saapuvat pakkaamoon. Kone latoo pizzat pahvilautaselle ja pakkaa kääreisiin, joihin merkitään viimeinen myyntipäivä.

> Täytetyt lätyt kulkevat liukuhihnalla pitkään uuniin ja sieltä saman tien jäähdyttämöön.

”Vähintään yksi ihmissilmäpari tarkistaa joka ikisen pizzan. Lisäksi valmiit pakkaukset kulkevat läpivalaisulaitteen kautta siltä varalta, että sekaan olisi eksynyt vaikkapa vieras esine. Lopuksi pizzalaatikot punnitaan, jotta yksikään pakkaus ei lähtisi jakeluun ilman sisältöä”, Ohramaa sanoo.

Maun suhteen Saarioisilla ollaan tarkkana, ja tuotteiden laatu käydään läpi viikoittain. 

Tunnin matka taikinasta kääreisiin

Saarioinen tekee klassikkopizzoista tänä vuonna seitsemää erilaista versiota. Ylivoimaisesti suosituin on edelleen jauhelihapizza, kakkosena tulee kinkku. Alkuperäismakujen rinnalla on nykyään tarjolla kana-, tonnikala-, meetvursti- ja vegepizzat. Juhlavuoden kunniaksi kehiteltiin myös jauheliha sourcream & onion.

Vuosien varrella makuvariantteja on kehitelty ja vaihdettu. Sienipizza poistui valikoimista kauan sitten – samoin tomaatti-mozzarella-kasvispizza, joka on eri tuote kuin nykyinen vegepizza.

”Edelleenkin pyrimme kehittämään uusia makuja laajalle kohderyhmälle, mutta jauhelihan voittanutta tuskin tullaan ihan heti keksimään. Trendit vaihtuvat koko ajan. Ja kun ennen tavoiteltiin koko kansaa, nykyään tuotteita räätälöidään pienemmille ryhmille”, Teppo Ohramaa miettii.

Saarioinen sai hyvän etumatkan ennen kuin muut valmisruokatehtaat toivat markkinoille omat mikropizzansa. Nykyään kilpailu on kovaa ja kiristyy edelleen sekä elintarvikevalmistajien että Saarioisten omienkin tuotteiden kesken. Kuluttajien odotukset pitää täyttää, mutta samalla huolehtia kustannustehokkuudesta.

Samoin huomiota on kiinnitettävä moneen muuhunkin tärkeään asiaan, kuten vastuullisuuteen.

”Siihen kuuluvat muun muassa energiatehokkuus, hävikin vähentäminen, pakkausten ympäristöystävällisyys ja tuoteturvallisuus. Nämä ovat tietenkin meille työntekijöillekin merkityksellisiä asioita, sillä olemme samalla Saarioisten asiakkaita”, Ohramaa muistuttaa.

Tärkeää on myös tuotteiden kotimaisuusaste. Suomalaisia raaka-aineita pyritään hyödyntämään Saarioisten tuotteissa mahdollisuuksien mukaan.

”Pizzamarkkinoilla on tällä hetkellä stabiilia, mutta haasteena on pitää pizzojen klassikkoasema myös uusilla sukupolvilla. Emme voi jumiutua siihen, miten asiat on aina tehty”, Siiri Koivumäki sanoo.

Sen seitsemää sorttia

Pakkaamossa työskentelevä elintarviketyöntekijä __Henna Laatikainen__ on viihtynyt Saarioisilla jo 14 vuoden ajan.

”Pakkaamo on kesähelteillä unelmapaikka, sillä siellä on koko ajan viileää. Ehkä 10–12 astetta”, Laatikainen kiittelee.

Sekä Henna Laatikaisella että Teppo Ohramaalla on kummallakin lämpimiä muistoja työpaikkansa valmistamista pizzoista jo ennen siellä työskentelyä.

”Roiskeläpistä jauhelihapizza on oma suosikkini. Varsinkin varusmiespalvelukseni ajalta muistan, että niitä tuli syötyä. Hinta-laatusuhde oli kohdallaan ja välipalana pizza oli erittäin nopea vaihtoehto. Kylmiltään ne minulla menivät”, Ohramaa muistelee.

Laatikainen puolestaan muistaa kavereiden olleen kateellisia, kun hän sai ostaa Saarioisten tuotteita edullisesti myymälästä – varsinkin niitä pizzoja.

”Kaikkihan tietävät roiskeläpän!” Laatikainen sanoo.

Valmispizzan syömiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa. Jotkut – kuten Laatikainen – syövät sen sellaisenaan mitään lisäämättä. Toiset – kuten Ohramaa – pitävät sitä vain pohjana ja latovat päälle omat täytteensä: majoneesia, ekstrajuustoa, lihaa, vihanneksia tai vaikkapa sen eniten kansaa jakavan ainesosan: ananaksen.

Makuasioista ei sovi kiistellä, mutta pakkohan asiaa on kysyä saarioislaisilta.

”Kyllä ananas kuuluu pizzaan”, vakuuttavat Teppo Ohramaa, Henna Laatikainen ja Siiri Koivumäki yhdestä suusta.

Teema

Kaikki aiheesta Teema

Yhteistyössä: Suomalainen menestysresepti

Yhteistyössä: Suomalainen menestysresepti

Yhteistyössä: Suomalainen menestysresepti

Yhteistyössä: Suomalainen menestysresepti