Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Sanna Suokko on Yhteishyvän päätoimittaja, jonka mielestä kaikki kaunis kypsyy yleensä hitaasti.

Yhteishyvän päätoimittaja Sanna Suokko: "Kalleimmaksi tulee lääke, jota ei oteta"

Teksti:
Sanna Suokko
Kuvat:
Outi Törmälä
Julkaistu: 13.3.2023
|
Muokattu: 15.5.2023
Suomalaiset maksavat lääkkeistään Pohjoismaiden korkeimpia hintoja. Apteekkiuudistus voisi laskea hintoja ja helpottaa kuluttajan arkea, kirjoittaa päätoimittaja Sanna Suokko Yhteishyvän pääkirjoituksessa.

Viime kesänä eteen tuli tilanne, jossa tarvitsemaani lääkettä ei saanut apteekista. Toimitusongelmia, vastasi proviisori. En ollut ainoa keski-ikäinen nainen, joka kyseistä lääkettä kaipaili. Kesä oli kuuma, mutta onneksi laituri oli lähellä. Kun matkustin kesällä muualla Suomessa, etsin ensimmäisenä käsiini apteekin, jossa kävin kyselemässä estrogeenigeeliäni. Vesiperä myös Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä.

Syksyllä olin työmatkalla Virossa. Tallinnan kujilla kollegat bongasivat apteekin, jonne säntäsin toiveikkaana. Pari klikkausta Omakannassa, ja digitaalinen resepti aukesi virolaisapteekin järjestelmässä. Juuri samaa valmistetta heillä ei ollut, mutta korvaava, suomalaisen lääkefirman tuote ajaisi asian. Maksoin ostokseni ja yllätyin iloisesti loppusummasta.

Ensimmäistä kertaa pohdin sitä, mitä apteekkiuudistus tarkoittaisi tavalliselle kuluttajalle. Jos resepti- ja itsehoitolääkkeitä saisi hankittua ruokakaupassa käynnin yhteydessä, laajemmat aukioloajat tekisivät varmasti arjesta hieman helpompaa. Hintojen laskukaan ei olisi pahitteeksi.

Suomalaiset maksavat lääkkeistään Pohjoismaiden korkeimpia hintoja. Tukkuhinnat taas ovat vertailussa alhaisimmasta päästä. Voiko siis kärjistäen kysyä, onko valtio luonut nykysysteemillä ainakin osalle apteekkarijoukosta raha-automaatin, jonka lopullisina maksajina ovat kuluttajat ja veronmaksajat?

On lamaannuttava yhdistelmä, jos on samaan aikaan sekä köyhä että kipeä.

Tänä vuonna tilanne on inflaation vuoksi ollut monelle entistä vaikeampi. Kalleimmaksi tulee silti lääke, jota ei oteta – sekä potilaalle että yhteiskunnalle.

Apteekkiuudistuksen myötä myös huoltovarmuus saattaisi parantua, kun lääkkeitä olisi kattavammin saatavilla koko Suomessa. Esimerkiksi koronan aikaan S-ryhmä sai nopeasti kauppojen hyllyille miljoonat maskit ja myöhemmin koronatestit, apteekkeja huokeampaan hintaan. Markkinaa uudistettaessa on silti katsottava kokonaisuutta: hintaa, verotusta, apteekkien määrää, sijaintia, yhtiömuotoa ja omistusta. Toivokaamme päättäjille viisautta.

Siinä, että S-ryhmä ajaa apteekkiuudistusta, ei sinänsä ole mitään uutta. Kautta aikojen asiakkaiden omistaman kuluttajaosuuskunnan tehtävä on ollut tuottaa entistä parempia ja toimivampia palveluita.

Lue lisää aiheesta!

Lisää aiheesta