Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen

Apteekkariliitto apteekkisääntelystä: Ei romuteta toimivaa järjestelmää

Teksti:
Petteri Ruotsalainen
Kuvat:
Mikko Käkelä
Julkaistu: 28.1.2019
|
Muokattu: 31.8.2020
Apteekkariliiton toimitusjohtajan Merja Hirvosen mukaan Ruotsissa lääketuotteiden välitön saatavuus ja farmaseuttinen asiantuntemus on heikentynyt.

Apteekkilupajärjestelmän peruspilarit ovat Suomessa pysyneet pääpiirteiltään samanlaisina viimeiset 30 vuotta. Apteekin perustamiseen tarvitaan viranomaisen lupa, ja hinnoittelu on tarkasti ja monella tasolla säännelty.

Viime vuosina on ehdotettu sääntelyn vapauttamista. Apteekkariliitto pitää kiinni nykyisen järjestelmän perusteista.

”Ne ovat apteekkien sijainnin ohjaus ja riippumaton proviisoriomistus”, sanoo Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

Apteekkariliitto on julkistanut viime maaliskuussa oman ehdotuksensa apteekkialan sääntelyn uudistamisesta. Sen nimi on Uusi Apteekki.

Toimitusjohtaja Merja Hirvosen mukaan kyse on ensisijaisesti apteekin roolista osana terveydenhuoltoa.

”Tavoitteemme on yhdistää apteekit mahdollisimman tehokkaasti tukemaan koko muun terveydenhoitojärjestelmän tavoitteita. Hoidon on ennen kaikkea oltava tarkoituksenmukaista. Täytyy saada oikea lääke oikeaan aikaan oikealle potilaalle ja oikein annosteltuna. Tämä vaatii alan ammattilaisen kokonaisarviota potilaan tilanteesta.”

Hirvosen mukaan apteekkijärjestelmä saavuttaa jo nyt Suomessa tavoitteensa kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvin.

”Siksi haluamme parantaa jo hyvin toimivaa järjestelmää sen romuttamisen sijaan”, Hirvonen toteaa.

Yksi Apteekkariliiton painopisteistä on digitalisaation vahva edistäminen. Samoin lääkekorvausjärjestelmä pitää uusia niin, että siitä tulee huomattavasti nykyistä yksinkertaisempi.

”Apteekista meikkikaupaksi”

Mitä pelkoja järjestelmän uusimiseen saattaa liittyä?

”Lääkkeet ja niiden käyttö ovat ihmisten elämään merkittävästi vaikuttava tärkeä asia. Pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus. Siksi lainsäädännön huolellinen valmistelu on elintärkeää. Tavoitteet ja muutosten vaikutukset täytyy miettiä tarkkaan.”

Mitä voimme oppia naapurimaiden Ruotsin ja Norjan kokemuksista?

”Apteekkiuudistuksiin siirryttiin siellä hyvin erilaisista lähtökohdista Suomeen verrattuna. Esimerkiksi Ruotsissa oli harva apteekkiverkko ja huonot aukiolot. Nyt aukioloaikoja ja saatavuutta on lisätty. Samalla kuitenkin farmaseuttisen työn merkitys on vähentynyt. Jotkut ovat tiivistäneet asian jopa niin, että on siirrytty ’apteekista meikkikaupaksi’”, Hirvonen sanoo.

Apteekkariliiton näkemyksen mukaan farmaseuttisen asiantuntemuksen ja varsinaisten lääketuotteiden välitön saatavuus ovat Ruotsissa sääntelyn purun jälkeen heikentyneet.

”Apteekit tuovat miljardin euron säästöt terveydenhuollossa”

Hirvonen korostaa alan asiantuntemuksen vaikutusta terveydenhoidon kokonaiskustannuksiin.

”Apteekkien neuvonta säästää vuosittain miljardi euroa muun terveydenhuollon kuluja. Ihminen saattaa tulla apteekkiin närästysoireiden takia ja pyytää närästyslääkettä. Tosiasiassa kyseessä saattaakin olla alkava sydäninfarkti. Apteekin farmaseutti pystyy oireiden ja kysymystensä perusteella asiaa arvioimaan ja lähettämään asiakkaan tarvittaessa ensiapuun.”

Voisiko sääntelyn purku vaikuttaa lääkkeiden saatavuuteen? Hirvonen ei näe tällä suurta arvoa Suomen oloissa.

”Kaikki riippuu toki siitä, miten mahdollinen uudistus toteutetaan. Meidän kantamme on kuitenkin se, että Suomessa saatavuus on tehtyjen tutkimusten perusteella jo nyt hyvällä tasolla.”

Kuluttajia kiinnostaa tietenkin erityisesti lääkkeiden hintojen kehitys. Eikö sääntelyn vapauttaminen toisi Ruotsin ja Norjan tapaan hintatason alenemisen?

”Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kansainvälisen tutkimuskatsauksen mukaan on vahva näyttö siitä, että apteekkilupajärjestelmän sääntelyn purkamisen ei voida osoittaa alentavan hintoja pitkällä aikavälillä. Lääke ei ole sama kuin elintarvike, vaan markkinamekanismi on niissä moniulotteisempi.”

Lisäksi Hirvonen korostaa turvallisuuden merkitystä lääkkeiden myynnissä.

”Kuluttaja tietää lääkkeestä huomattavasti vähemmän kuin lääketeollisuus, -tukku tai apteekki. Aivan vapaassa markkinassa myytäisiin tuotteita, jotka eivät olisi potilaan edun mukaisia. Siksi tarvitaan sääntelyä.”

Hirvonen korostaa sitä, että nykyjärjestelmässä apteekki ei päätä omaa katettaan. Lääkkeen hinta määräytyy valtioneuvoston lääketaksa-asetuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön alaisen Lääkkeiden hintalautakunnan hyväksymän korvausperusteisen tukkuhinnan perusteella.

Lue lisää apteekkisääntelystä:

Mistä on kyse?

  • Yksi kevään eduskuntavaalien puheenaiheista on lääkkeiden saatavuus.
  • Suomessa lääkkeiden hintakilpailu on estetty muuhun Eurooppaan verrattuna tiukalla lainsäädännöllä.
  • Apteekkien sijainnin ja määrän määrittelee lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
  • Päivittäistavarakauppayhdistys on teettänyt vuonna 2018 asiantuntijaryhmällä lääkejakeluselvityksen. Tämä esitti sääntelyn hallittua purkamista ja hintakilpailun avaamista.

Lisää aiheesta