Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Kansanedustaja Antero Vartia (vihr.)

Kansanedustaja Antero Vartia avaisi kilpailua, mutta pitäisi lääkkeet apteekeissa

Teksti:
Petteri Ruotsalainen
Kuvat:
Lehtikuva
Julkaistu: 28.1.2019
|
Muokattu: 31.8.2020
Vartia ei hyväksy, että apteekkialaa suojellaan kilpailulta: ”Nykytilanne on tulonsiirto lääkkeiden käyttäjiltä apteekkareille.”

Kansanedustaja Antero Vartia (vihr.) on tehnyt vuonna 2016 lakialoitteen apteekkimarkkinan avaamisesta kilpailulle. Mitä tämä aloite käytännössä tarkoittaisi kuluttajalle?

”Ensinnäkin apteekkien määräsääntelystä luovuttaisiin, eli apteekin saisi perustaa, jos vain täyttää alalle asetetut tiukat kriteerit. Lisäksi hinnoittelussa siirryttäisiin täydestä hintasääntelystä enimmäishintoihin”, Vartia tiivistää.

Vartia ei esitä, että lääkkeitä siirrettäisiin päivittäistavarakauppaan.

"Nykyään viranomainen päättää, kuinka monta apteekkia meillä voi olla."

”Apteekit olisivat edelleen paikkoja, joissa proviisorit ja farmaseutit myisivät vastuullisesti lääkkeitä. On kuitenkin täysin absurdia, että nykyään viranomainen päättää, kuinka monta apteekkia meillä voi olla. Miten voi hyödyttää kuluttajia, että esimerkiksi Yliopiston Apteekki ei saa perustaa Espooseen apteekkia?” Vartia ihmettelee.

Ketjuilla tehokkuutta

Hyssälän työryhmän lailla Vartia ei hyväksy sitä, että vain proviisori saa omistaa apteekin, ja uskoo, että ketjujen salliminen apteekkialalla tehostaisi toimintaa uudelle tasolle.

”Ketjut pärjäävät markkinoilla, koska ne tekevät asiat tehokkaammin. Nyt apteekit eivät esimerkiksi saa antaa alennuksia. Miten ihmeessä tällä palvellaan suomalaisia?”

"Miten ihmeessä tällä palvellaan suomalaisia?”

Vartian aloitteen mukaan lääkkeille säädettäisiin kattohinta, mutta jos joku haluaisi myydä halvemmalla, se sallittaisiin.

”Tiivistän asian näin: meillä olisi yhtä vastuulliset toimijat kuin nykyisin, mutta apteekin pitäjien määrää ei rajattaisi. Meillä olisi samat lääkkeet, mutta niitä saisi myydä myös halvemmalla”, Vartia sanoo.

Norjassa ja Ruotsissa hyviä tuloksia

Vartian mukaan kuluttajalle asia näyttäytyisi varsin yksinkertaisesti. Saatavuus paranisi, kun olisi enemmän apteekkeja. Kilpailu taas pakottaisi apteekit laajentamaan aukioloaan ja parantamaan palveluaan.

"Jokainen Suomen apteekki on nyt kannattava."

”En usko lainkaan, että apteekit muka lopettaisivat pienillä paikkakunnilla. Jokainen Suomen apteekki on nyt kannattava. Jos jollain paikkakunnalla toiminta ei kannattaisi, myönnettäisiin näille toimijoille sitten suoraa tulotukea. Se on paljon edullisempi keino varmistaa saatavuus kuin kartellin ylläpitäminen.”

Vartia vertaa tilannetta Norjaan.

”Kun Norjassa avattiin kilpailua, yhdeltäkään paikkakunnalta ei ole hävinnyt apteekkia. Apteekkeja on päinvastoin avattu uusille pienille paikkakunnille. Ruotsissa aukioloajat paranivat.”

"Ei voi olla hyväksyttävää, että noin hyvätuloista ryhmää suojellaan kilpailulta.”

Hintatasossa Vartian vertailu on suorasanainen.

”Norjassa tukkuhinnat ovat korkeampia, mutta kuluttajahinnat alempia kuin Suomessa. Suomessa kyseessä on tulonsiirto lääkkeiden käyttäjiltä apteekkareille. Ei voi olla hyväksyttävää, että noin hyvätuloista ryhmää suojellaan kilpailulta.”

Lue lisää apteekkisääntelystä:

Mistä on kyse?

  • Yksi kevään eduskuntavaalien puheenaiheista on lääkkeiden saatavuus.
  • Suomessa lääkkeiden hintakilpailu on estetty muuhun Eurooppaan verrattuna tiukalla lainsäädännöllä.
  • Apteekkien sijainnin ja määrän määrittelee lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
  • Päivittäistavarakauppayhdistys on teettänyt vuonna 2018 asiantuntijaryhmällä lääkejakeluselvityksen. Tämä esitti sääntelyn hallittua purkamista ja hintakilpailun avaamista.

Lisää aiheesta