Juuripersilja vaatii viljelijältä malttia: ”Viimeiset nostetaan lokakuun puolella” – ravintolaherkku leviää kotikeittiöihin - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Juuripersilja vaatii viljelijältä malttia: ”Viimeiset nostetaan lokakuun puolella” – ravintolaherkku leviää kotikeittiöihin

Viljelijä on oman itsensä herra. ”Saa olla ulkona luonnossa, ja maanviljely on erinomaista hyötyliikuntaa”, Carita Gustafsson nauraa.

Viljelijä on oman itsensä herra. ”Saa olla ulkona luonnossa, ja maanviljely on erinomaista hyötyliikuntaa”, Carita Gustafsson nauraa.

Ahvenanmaalaiset Carita Gustafsson ja Ola Kuhlman alkoivat viljellä juuripersiljaa kahdeksan vuotta sitten. Maukas juures muistuttaa ulkonäöltään pientä palsternakkaa, mutta se ei ole yhtä tunnettu. Viljelijät kuitenkin uskovat, että nyt on juuripersiljan aika.

Jaa Somessa
Teksti
Reija Ypyä
Kuvat
Reija Ypyä

Ahvenanmaan Hammarlandin pienessä Postadin kylässä paistaa syysaurinko. 40 asukkaan kylässä sijaitsevalla Södergårdin tilalla nostokone vetää maasta vaaleakuorisia, pienen palsternakan näköisiä kasviksia.

Ne ovat juuripersiljoita eli juureksia, joissa maistuu persilja ja juuriselleri. Juuripersilja kasvaa villinä Välimeren seudulla. Sitä viljellään paljon etenkin Saksassa ja Hollannissa, mutta Suomessa sen ammattiviljelijöitä on vielä vähän.

”Olemme viljelleet juuripersiljaa kahdeksan vuotta, ainoina Ahvenanmaalla. Kokeilemme joka vuosi uusia kasveja, koska haluamme laajentaa valikoimaamme ja kehittyä. On hyvä hajauttaa riskiä ja viljellä monia kasviksia, koska kaikkien viljely ei onnistu sataprosenttisesti”, tilan emäntä Carita Gustafsson pohtii.

”Uskon, että nyt on juuripersiljan aika. Moni on tutustunut siihen jo ravintola-annoksissa.”

Satoa 1600-luvun sukutilalta

Södergård on Ola Kuhlmanin kotila, joka on siirtynyt perintönä sukupolvelta toiselle 1600-luvulta asti. Ola otti tilan hoitoonsa vuonna 1991, ja Carita löytyi emännäksi 25 vuotta sitten.

”Olen porvoolaistyttö, joka lähti Inkooseen opiskelemaan maataloutta. Harjoittelupaikka oli Ahvenanmaalla, ja tänne minä sitten jäin. Myös lapsemme Jenny, 17, William, 15, ja Mathias, 20, ovat mukana tilan töissä – ainakin kun tarvitsevat rahaa”, Carita nauraa.

Ne ovat juuripersiljoita eli juureksia, joissa maistuu persilja ja juuriselleri.

Carita ja Ola viljelevät juuripersiljan lisäksi raitajuurta, palsternakkaa, valkojuurikasta, lehtikaalia, lehtiselleriä, perunaa, purjoa, viljaa sekä puna- ja keltasipulia. Viljelyalaa on noin 60 hehtaaria.

Juuripersiljaa tilalla viljellään hehtaarin alalla ja satoa saadaan keskimäärin 10 000–12 000 kiloa. Lähes koko sato lähtee manner-Suomeen, sillä Ahvenanmaan vihannestuotannosta vain noin 5 prosenttia jää saariryhmän omaan käyttöön.

Vihannekset myydään ÅTH:n eli Ålands Trädgårshallin kautta. Sen omistaa runsaat 100 paikallista viljelijää. Pakkauksista näkee, miltä tilalta tuotteet tulevat.

Helppo viljeltävä

Juuripersilja kylvetään jo huhti-toukokuun vaihteessa, kun pelto on niin kuiva, että se kestää traktorin. Kone kylvää kolme riviä kerrallaan ja laskee siemenet viiden sentin välein multaan.

Siemenet kylvetään varhain keväällä, koska juuripersiljan kasvukausi voi olla yli puoli vuotta.

”Käymme mieheni kanssa joka toinen päivä fiilistelemässä, ovatko siemenet itäneet. Kevät on kiihkeää kasvun aikaa. Rikkaruohot tulevat aina ennen tainta, noin 10 päivän kuluttua istuttamisesta.”

Juuripersilja on Suomessa helppo viljeltävä. Se ei hätkähdä pikkupakkasia, ja sitä viljellään samaan tyyliin kuin porkkanaa ja palsternakkaa. Huhtikuusta sadonkorjuuseen sen hoidoksi riittää Caritan mukaan pelkkä kitkeminen.

Siemenet kylvetään varhain keväällä, koska juuripersiljan kasvukausi voi olla yli puoli vuotta.

Joskus olisi kastelullekin tarvetta, mutta siihen ei Södergårdin tilalla riitä vettä. Viime vuonna sato oli kesän kuivuuden takia kolmasosan tavallista pienempi.

Sato korjataan vasta myöhään syksyllä, sillä juuripersilja paisuu kunnolla loppukesällä ja syksyllä.

Naatitkin voi syödä

Juuripersiljapelto näyttää isolta persiljakentältä. Juuripersiljan naatti maistuukin ihan persiljalta. Juuripersilja ja persilja ovat samaa lajia, mutta eivät siis sama kasvi.

Carita kertoo, että juuripersiljan naatitkin voisi syödä, mutta niiden kerääminen olisi näin isolla tilalla liian vaivalloista.

”Satoa ryhdytään korjaamaan, kun juures on tyvestä tarpeeksi paksu. Tänä vuonna korjasimme ensimmäiset 22. syyskuuta ja viimeiset nostetaan lokakuun puolella.”

Nostokoneen leikkuri leikkaa naatin irti, ja juuripersilja siirtyy liukuhihnaa pitkin laatikkoon. Mitään ei poimita käsin.

Pesurummun kautta laatikkoon

Seuraavaksi Carita näyttää vanhaan navettaan tehdyn 300 neliön kokoisen varaston, jossa lämpötila on juureksille optimaalinen +1 astetta. Varastossa on valtavia puulaatikoita, joissa on muoviin käärittyjä multaisia juuripersiljoita.

”Ilman muovia juurekset kuivuisivat pinnasta. Muovissa on pieniä reikiä hengittävyyden takia”, Carita kertoo.

Navetan toisessa päässä on halli, jossa juuripersiljat pestään ja pakataan. Tässä vaiheessa tarvitaan paljon käsityötäkin.

”Juurekset kipataan laatikosta liukuhihnalle, joka kuljettaa ne pesurumpuun. Ne pyörivät hetken rummussa veden kanssa. Puhtaat juurekset tulevat koneen toisesta päästä liukuhihnaa pitkin laatikkoon.”

"Ilman muovia juurekset kuivuisivat pinnasta."

Pesu on tältä päivää ohi, ja tilan romanialaiset työntekijät Elena Benga ja Ionut Dragoi, äiti ja poika, poistavat käsin veitsen avulla kannat ja pitkät päät, jotta juuripersiljat mahtuvat pakkauspusseihin.

Elämäntapana maanviljely

Carita tykkää työstään, vaikka sitä on välillä liikaakin. Joskus juurestilaus tulee yhtäkkiä, ja silloin Ola ja Carita alkavat lastata sitä vaikka iltakymmeneltä. Työaika joustaa tarpeen mukaan.

”Toisaalta minulla on vapaus mennä keskellä päivää makaamaan sohvalle, jos siltä tuntuu”, Carita nauraa.

Tyypillinen työpäivä syksyllä alkaa aamukuudelta, jolloin Carita tekee porukalle aamupalan. Sitten hän menee pesemään, putsaamaan ja pakkaamaan juureksia.

”Lounaan tulen tekemään yhdeksitoista. Päiväkahvi tarjotaan kahdelta ja päivällinen viiden-kuuden aikoihin illalla. Kotiin tulen iltakymmeneltä.”

Kun satokausi on ohi, maatilalla korjataan ja huolletaan koneita sekä tehdään paperi- ja metsätöitä.

”Pakkaamme myös varastossa olevia juureksia kauppaan myytäväksi melkein saman määrän kuin nyt syksyllä. Ne odottavat täällä Ahvenanmaan rauhassa navetassamme yhden asteen lämpötilassa nälkäistä kuluttajaa.”

Caritan vinkit – näin herkuttelet juuripersiljalla

1. Nauti raakana. Kuori ja lohko tuorepalaksi. Tai raasta kuorittu juuripersilja ja sekoita vaikka porkkanaraasteeseen.

2. Lisää keittoihin ja patoihin. Juuripersiljaa voi käyttää kuten porkkanaa ja palsternakkaa. Sen voimakas maku antaa keitolle uutta luonnetta.

3. Suikaloi vokkiin. Suikaloi kuorittuja juuripersiljoita, porkkanoita ja palsternakkaa. Paahda kuumassa öljyssä vokiksi.

4. Paahda uunijuureksena. Paloittele lanttua, porkkanaa, perunaa ja juuripersiljaa. Pyöräytä öljyssä ja mausta. Paahda uunissa pääruuan lisukkeeksi.

5. Uutta potkua kasvisruokiin. Kuori ja höyrytä kokonainen juuripersilja ja tarjoa maukkaan kastikkeen kanssa kasvispääruokana, ”pihvinä”.

Kokkaa juuripersiljasta

Julkaistu: 11.10.2019
Muokattu: 7.11.2019
Jaa Somessa