Syvien vesien kasvatti

Pinnan alla näkyy satoja uiskentelevia lohia. Niiden nahka välkkyy vedessä sinisenä ja hopeisena. Viileä tuuli piiskaa poskia, mutta suuri kalankasvatuslaitoksen vene kelluu vakaana paikoillaan 135 metriä syvässä vedessä.

Viime vuonna Norjan rannikkoa koettelevista myrskyistä kirjoitettiin suomalaisessakin mediassa. Engenesin pienen kalastajakylän kalankasvattajien näkökulmasta vuosi oli kuitenkin melko tavallinen. Työt keskeytettiin myrskyjen vuoksi vain viitenä päivänä.

Ibestadin saaristokunnassa Pohjois-Norjassa, noin Suomi-neidon ranteen korkeudella, kalankasvatuslaitoksen miehistö asuu veneessä. He pitävät sieltä käsin huolta lohista, jotka elävät veneen vieressä pinnan alla olevissa verkkohäkeissä.

Matkaa rantaan on parisataa metriä. Tämä kalankasvatuslaitos on osa Gratanglaks AS -kalankasvatusyritystä, jota Tore Lundberg pyörittää sisarustensa kanssa.

"Verkkohäkeissä kasvaa 1,4 miljoonaa kiloa kohta kolmevuotiaita lohia. Ensimmäiset 1,5 vuotta ne ovat eläneet sisälaitoksessa makeassa vedessä", Lundberg kertoo.

Verkkohäkit ovat halkaisijaltaan satametrisiä. Pinnan alla oleva lohien elintila on suurelta osin virtaavaa vettä, sillä parvessa liikkuvat lohet käyttävät tilasta vain kolme prosenttia.

"Kalankasvatuspaikassa täytyy olla voimakkaat merivirtaukset. Se on kaloille ehdottomasti parasta", Lundberg sanoo.

Kasvatettu lohi on jalostettu villilohesta.

Kalankasvatuslaitoksen tuotantopäällikkö Lars Berg kulkee veneen ruokintahuoneessa. Sieltä lähtevät mustekalan lonkeroa muistuttavat putket, jotka kulkevat veneen kannen yli ja merenpintaa pitkin häkkeihin. Niiden kautta kaloille pumpataan ruokaa.

"Syötämme lohille luonnollisista aineista tehtyä kalanrehua. Meressä ei ole juurikaan saasteita, vaan lohien elinympäristö on puhdas ja terveellinen. Lohi on siis hyvin luonnollinen tuote", Lars Berg kuvailee.

Miten lohenkasvatus vaikuttaa ympäristöön? Tore Lundbergin mukaan kalankasvatus on Norjassa ympäristön vuoksi erittäin säädeltyä.

"Ennen kuin kalankasvatuspaikka otetaan käyttöön, merenpohja ja virtaukset kartoitetaan. Samalla tutkitaan kalanviljelyn mahdolliset vaikutukset paikkaan ja laajemminkin ympäristöön", Lundberg kertoo.

Kolmevuotiaat lohet kuljetetaan pois kasvattamolta sumppualuksella. Tore Lundberg esittelee verkkokasseja, joissa lohet elävät kolme–neljä päivää sekä mustaa putkea, jota pitkin lohet pumpataan perkaamoon.

"Lohien matka on hellävarainen", Lundberg painottaa.

Sisällä perkaamossa punaisiin haalareihin, suojaessuihin ja lippalakkeihin pukeutuneet työntekijät käsittelevät kalaa linjastolla nopealla tahdilla. Putkesta tulevat elävät lohet tainnutetaan, minkä jälkeen lohista lasketaan veret pois, ne perataan ja pestään.

Viereisessä tuotantotilassa peratut lohet luiskahtavat linjastoa pitkin Rebecca Henrikssonin ja hänen työparinsa käsiin. He punnitsevat kalat ja lajittelevat ne painon mukaan. Paino vaihtelee kolmesta kilosta kuuteen. Seuraavaksi kalat pakataan styroksilaatikoihin.

"Kevyempiä kaloja tulee laatikkoon kuusi, painavampia vähemmän. Sitten laatikot punnitaan, ja tiedot syötetään koneelle. Lopuksi laatikoihin lasketaan jäitä, pannaan kansi päälle ja laatikko lähetetään liukuhihnaa pitkin lastausalueelle", Ruotsista perkaamolle töihin tullut Henriksson kertoo.

S-ryhmän ruokakaupoissa myytävästä kalasta 60 prosenttia on norjalaista lohta.

Lastausalueelta kuuluu suomen kieltä. Kuljettaja Markku Mottinen odottaa, että miehet lastaavat Pajalanmäen Kuljetuksen rekan täyteen lohta, jotta matka Suomeen voi alkaa.

Linjastolla keltainen robotti lajittelee lohilaatikoita pinoihin, joista ne kärrätään trukeilla rekkaan.

Kalan tainnutuksesta on kulunut muutama tunti, kun Mottisen perävalot loittonevat.

Pohjoisnorjalaisesta kylästä pois vievät tiet ovat kapeita ja jyrkkiä. Vauhtia voi olla vain 30 kilometriä tunnissa, sillä tienpinta on peilijäätä. Tullin tilastojen mukaan rekat kuljettavat näitä teitä pitkin Suomeen kuukausittain noin kaksi miljoonaa kiloa norjalaista lohta.

Noin 18 tunnin ja yli tuhannen kilometrin kuluttua rekan etuvalot loistavat Kuopiossa Apetitin tehtaan pihassa. Osa lastista jatkaa matkaansa tehtaalle Helsinkiin.

Tehtailla peratut lohet fileoidaan, pakataan ja kuljetetaan ruokakauppoihin. S-ryhmän tarpeisiin pyöreää eli perattua lohta kuljetetaan noin 60 000 kiloa viikossa. S-ryhmän ruokakauppoihin päätyy noin 35 000 kiloa fileetä palvelutiskeille ja valmiiksi kuluttajapakattuina myytäviksi. Tuoreudesta kertova nostopäivä ilmoitetaan aina pakkauksessa.

Nopeimmillaan asiakkaan ostama lohi on ollut Norjan syvissä vesissä vielä 48 tuntia sitten.