Pinnan alla näkyy satoja uiskentelevia lohia. Niiden nahka välkkyy vedessä sinisenä ja hopeisena. Viileä tuuli piiskaa poskia, mutta suuri kalankasvatuslaitoksen vene kelluu vakaana paikoillaan 135 metriä syvässä vedessä.
Viime vuonna Norjan rannikkoa koettelevista myrskyistä kirjoitettiin suomalaisessakin mediassa. Engenesin pienen kalastajakylän kalankasvattajien näkökulmasta vuosi oli kuitenkin melko tavallinen. Työt keskeytettiin myrskyjen vuoksi vain viitenä päivänä.
Ibestadin saaristokunnassa Pohjois-Norjassa, noin Suomi-neidon ranteen korkeudella, kalankasvatuslaitoksen miehistö asuu veneessä. He pitävät sieltä käsin huolta lohista, jotka elävät veneen vieressä pinnan alla olevissa verkkohäkeissä.
Matkaa rantaan on parisataa metriä. Tämä kalankasvatuslaitos on osa Gratanglaks AS -kalankasvatusyritystä, jota Tore Lundberg pyörittää sisarustensa kanssa.
"Verkkohäkeissä kasvaa 1,4 miljoonaa kiloa kohta kolmevuotiaita lohia. Ensimmäiset 1,5 vuotta ne ovat eläneet sisälaitoksessa makeassa vedessä", Lundberg kertoo.
Verkkohäkit ovat halkaisijaltaan satametrisiä. Pinnan alla oleva lohien elintila on suurelta osin virtaavaa vettä, sillä parvessa liikkuvat lohet käyttävät tilasta vain kolme prosenttia.
"Kalankasvatuspaikassa täytyy olla voimakkaat merivirtaukset. Se on kaloille ehdottomasti parasta", Lundberg sanoo.
Kasvatettu lohi on jalostettu villilohesta.