Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Kuvan eduskuntavaaliehdokkaat vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas: Antti Lindtman (sd.), Anne-Mari Virolainen (kok.) Riikka Slunga-Poutsalo (ps.), Jari Leppä (kesk.), Lasse Miettinen (vihr.), Chau Nguyen (vas.), Thomas Blomqvist (r.), Pertti Vallittu (kd.) ja Marja Nousiainen (sin.).

Pitäisikö pekonia verottaa? Onko erillisille kasvisruokapäiville tarvetta? Näin eduskuntavaalien ehdokkaat vastasivat

Teksti:
Irina Björkman
Kuvat:
Kampanjamateriaali, 123RF, Janne Nikkarinen
Julkaistu: 7.4.2019
|
Muokattu: 31.8.2020
Yhteishyvä esitti puolueille viisi kysymystä ruoasta. Mielipiteet vaihtelivat niin lihaverosta kuin kasvisruokapäivistä, mutta yhdestä asiasta oltiin puolueissa yksimielisiä: kotimaista puhdasta ruokaa pitää tukea, kehittää ja virittää vientiin.

Yhteishyvän kysymyksiin vastasivat eduskuntavaaliehdokkaat Antti Lindtman (sd.), Anne-Mari Virolainen (kok.), Riikka Slunga-Poutsalo (ps.), Jari Leppä (kesk.), Lasse Miettinen (vihr.), Chau Nguyen (vas.), Thomas Blomqvist (r.), Pertti Vallittu (kd.) ja Marja Nousiainen (sin.).

Pitäisikö pekonia verottaa enemmän kuin perunaa?

Ruoan ympäristövaikutuksista on ollut paljon puhetta eduskuntavaalien alla. Vaalikeskusteluissa on käyty vääntöä muun muassa lihaverosta.

”En kannata erillistä lihaveroa. On tärkeää etsiä ratkaisuja, miten kestävät ja vähäpäästöiset vaihtoehdot saadaan kansalaisille houkuttelevammiksi ja hinnaltaan edullisemmiksi”, toteaa SDP:n Lindtman.

Kokoomuksen Virolainen siirtäisi verotuksen painopistettä päästöihin ja haittoihin, mutta lihavero tai kestävän kehityksen arvonlisävero ei hänen mukaansa kannusta kehittämään ympäristöystävällisempää tai eläinten hyvinvointiin panostavaa tuotantoa.

Myöskään keskustan Jari Leppä ei kannata lihaveroa. Hänen mukaansa vastuullisesti tuotetut eläinperäiset tuotteet kuuluvat suomalaisten lautasille tulevaisuudessa ja erillinen lihavero vaarantaisi myös suomalaisen ruoan tulevaisuutta.

Vasemmistoliiton Chau Nguyen lähtee siitä, että lihavero olisi kuolinisku kotimaiselle lihateollisuudelle ja veisi alalta paljon työpaikkoja. Hän lisäisi mieluummin tukea kasvispohjaisten elintarvikkeiden tuotannolle. Kristillisten Vallittu on Nguyenin kanssa samoilla linjoilla: pekonin verotus ennallaan, mutta kasvisten arvonlisäveroa voisi laskea. Lihavero ei saa kannatusta myöskään RKP:n Thomas Blomqvistilta tai sinisten Marja Nousiaiselta. Perussuomalaisten Riikka Slunga-Poutsalo ei halua veroa kotimaiselle lihalle.

Vihreiden Miettinen on joukossa poikkeus: hänen mielestään kasviperäisen proteiinin kilpailuasemaa tulisi parantaa eläinperäisten tuotteiden korkeammalla verotuksella.

Onko kouluissa tai varuskunnissa tarvetta kasvisruokapäiville?

Viime syksynä mediassa käytiin kiivastakin keskustelua kasvisruokapäivän tarpeellisuudesta. Etenkin puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) lausahdus ”armeija ei taistele kukkakaalipirtelön voimalla” on jäänyt mieleen.

Yhteishyvän kyselyssä myönteisesti kasvisruokapäiviin ja kasvisruoan lisäämiseen suhtautuvat Antti Lindtman (sd.), Lasse Miettinen (vihr.), Anne-Mari Virolainen (kok.) sekä Chau Nguyen (vas.).

”Kasvisruoka on aina ollut osa suomalaista ruokailua esimerkiksi koulussa, sairaaloissa ja armeijassa. Puurot, pinaattiletut ja muut kasvisruoat ovat asioita, joiden voimalla sukupolvi toisensa jälkeen on hoitanut tehtäviään”, toteaa vihreiden Miettinen.

Perussuomalaisten Slunga-Poutsalo ja keskustan Leppä eivät pakollisille kasvisruokapäiville lämpene. Sinisten Marja Nousiainen ottaa asiaan tiukimman kannan.

”Varuskunnissa on jo lisätty pakollisia kasvisruokapäiviä, eikä se ole sujunut kovin hyvin. Noina päivinä munkkien ja pitsan kulutus lisääntyy ja ruokaa päätyy enemmän roskiin”, hän sanoo.

Olisiko aika tuoda viinit ruokakauppoihin?

Kuluvan hallituskauden aikana uudistettiin alkoholilakia. Uuden lain myötä ruokakaupoissa saa myydä vahvuudeltaan 5,5-prosenttisia alkoholijuomia. Kysyimme ehdokkailta miten he suhtautuisivat siihen, että viiniä voisi ostaa ruokakaupasta.

Myönteisesti asiaan suhtautuu kokoomuksen Anne-Mari Virolainen: ”Viinien myynti tulisi mahdollistaa ruokakaupoista, kuten muuallakin Euroopassa.”

Virolaisen kanssa samoilla linjoilla ovat perussuomalaisten Riikka Slunga-Poutsalo sekä sinisten Marja Nousiainen.

Loput kyselyn ehdokkaista eivät toisi viinejä ruokakauppoihin.

Antti Lindtman (sd.) ja Jari Leppä (kesk.) haluavat ensin katsoa, millaisia vaikutuksia uudistetulla alkoholilailla on. Myöskään Thomas Blomqvist (r.) ei pidä kysymystä ajankohtaisena ainakaan muutamaan vuoteen.

”Emme välttämättä ole vielä valmiita siihen, että viiniä saisi ruokakaupoista. Jos suomalaisten juomatavat muuttuvat, joskus tulevaisuudessa ehdotus voisi olla toteutettavissa”, pohdiskelee Chau Nguyen (vas.).

Miten suomalainen ruoka pidetään elinvoimaisena?

Kaikki kyselyn ehdokkaat uskovat kotimaisen ruoan mahdollisuuksiin. Samat asiat toistuvat useammassa vastauksessa: suomalaisen ruoan puhtaus, eettisyys ja ulkomailla avautuvat mahdollisuudet.

”Euroopan markkinoilla on valtava kysyntä eettisesti tuotetulle ruoalle. Myös kotimaisista kasvisproteiineista valmistetut tuotteet avaavat uusia markkinoita. Maatalouden tukien virittäminen tulevaisuutta varten on myös tärkeää”, vihreiden Miettinen visioi.

Kokoomuksen Virolainen on mukana suomalaisen ruoan hehkutuksessa: ”Tällainen tuotanto on täyttä luksusta maailmalla! Meidän pitää pitää kiinni puhtaasta ja terveellisestä ruoastamme.”

Samoilla linjoilla on SDP:n Lindtman, jonka mukaan Suomen tulee pyrkiä eettisen ruoantuotannon kärkimaaksi.

Ehdokkaiden vastauksista nousee esille myös asioita, joita halutaan parantaa.

Keskustan Lepän mukaan tarvitsemme alkutuotantoon markkinalähtöisesti ja kustannuksia karsimalla vähintään 500 miljoonaa euroa lisätuloja.

”Epäreiluja kauppatapoja kitketään elintarvikemarkkinalain avulla ja siihen linkittyvällä valtuutetulla”, Leppä linjaa.

Alkutuotannon tukemisen ja aseman vahvistamisen merkitystä korostavat myös RKP:n Thomas Blomqvist, vasemmiston Chau Nguyen, sinisten Marja Nousiainen, perussuomalaisten Riikka Slunga-Poutsalo ja kristillisten Pertti Vallittu.

”Maataloutta on tuettava, jotta se pysyy hengissä. On tärkeää, että kotimaisesta ruuasta puhutaan paljon myös medioissa”, Vallittu sanoo.

Slunga-Poutsalo toivoo, että kuntien hankinnoissa otettaisiin paremmin huomioon paikalliset tuottajat, jopa ne pienet.

”Pienempiä tuottajia voi ohjata osuustoiminnan kautta yhdistämään voimiaan niin, että ne pystyvät vastaamaan myös isompiin tilauksiin kuten esim. ammattikeittiöiden tarpeisiin”, hän ehdottaa.

Mitä suomalaista ruokaa tarjoaisit ulkomaisille vieraille?

Antti Lindtman (sd.): ”Savustettua kalaa, kanttarellikastiketta itse poimituista sienistä sekä uusia perunoita.”

Anne-Mari Virolainen (kok.): ”Tarjoaisin perinteistä suomalaista riistaruokaa itsepoimittujen sienien kanssa. Jälkiruoaksi mustaherukkajäädykettä tai suomalaisia marjoja, mustikkaa ja vadelmaa.”

Riikka Slunga-Poutsalo (ps.): ”Tarjoaisin perunamuusia ja poronkäristystä puolukkasurvoksella. Omat sukujuureni ovat Pohjois-Suomesta, siksi poro on mieluista tarjottavaa.”

Jari Leppä (kesk.): ”Tarjoaisin kotimaisista raaka-aineista eli suomalaisista brändituotteista valmistettua ja lähellä tuotettua hyvää suomalaista perinteistä kotiruokaa.”

Lasse Miettinen (vihr.): ”Ekologisesti kestävää ahventa pienellä italialaisella kierteellä: kierittäisin ahvenfileet leivitystaikinassa, johon lisäisin hienoksi raastettua juustoa – tällä kertaa kuttucheddaria – ja paistaisin kullanruskeiksi.”

Chau Nguyen (vas.): ”Karjalanpaistia, kinkkukiusausta tai lihapullia ja perunamuussia. Nämä ovat minulle perinteisiä suomalaisia ruokia. ”

Thomas Blomqvist (r.): ”Kesää lähestyttäessä tarjoisin uusia perunoita, kotimaista kalaa, grillattuja kasviksia ja sisäfilettä.”

Pertti Vallittu (kd.): ”Tarjoaisin kotimaisia vihanneksia, grillattua kotimaista broileria ja perunoita. Jälkiruuaksi suklaavanukasta ja kotimaisia marjoja.”

Marja Nousiainen (sin.): ”Katajanmarjoilla maustettu, uunissa haudutettu hirvipaisti perunamuusilla ja karpaloilla.”

Näihin kysymyksiin ehdokkaat vastasivat:

  • Nimeä kolme keinoa, joilla suomalainen ruoka pidetään elinvoimaisena.

  • Pitäisikö pekonia verottaa enemmän kuin perunaa? Kyse siis ruoan verotuksesta ympäristövaikutusten mukaan.

  • Onko kouluissa tai varuskunnissa tarvetta kasvisruokapäiville?

  • Voitaisiinko Suomessa viinit tuoda ruokakauppoihin?

  • Mitä suomalaista ruokaa tarjoaisit ulkomaisille vieraille?

Lue myös nämä:

Lisää aiheesta