Ruokamanifestin tausta: Toukokuussa 2016 järjestimme Finlandia-talolla Suuren Ruokakeskustelun. Yli 500 ruokaketjun toimijaa ja vaikuttajaa kokoontui saman pöydän äärelle. Kävimme keskustelua suomalaisen ruoan arvostuksesta, markkinoiden muuttuvista realiteeteista ja tulevaisuudennäkymistä.
Ruokaketjussa on paljon kipukohtia ja todellista tuskaa, pelkoja ja huolia. Johtopäätös Suuresta Ruokakeskustelusta oli kuitenkin selvä: tätä lisää. Eli lisää yhdessä ajattelemista ja yhdessä tekemistä. Siksi päätimme synnyttää Ruokamanifestin, joka kurottaa kohti tulevaa sekä ajatusten että tekojen tasolla.
Manifesti on syntynyt vaiheittain, yhteisen työn tuloksena. Sen rakentamiseen on osallistunut satoja ruoka-alan huippuosaajaa ja asiantuntijaa sekä yli 8000 S-ryhmän asiakasta.
Yhdessä olemme kiteyttäneet Ruokamanifestiin yhdeksän teesiä, jotka hahmottavat ajatuspolkuja suomalaisen ruoan tulevaisuuteen ja joiden aktiivisena vauhdittajana ja toteuttajana S-ryhmä voi toimia.
Ruokainnovaatiot kiinnostavat ja vaikuttavat siihen, mitä lautasillemme päätyy. Suomi voi olla maailman kekseliäin ja kiinnostavin ruokamaa. Se on mahdollista. Yhdessä.
9 teesiä
Teesi 1: Lisää kotimaista
Kotimaisten tuotteiden kulutus ei kasva syyllistämällä. Se kasvaa kehittämällä, tekemällä ja markkinoimalla sellaisia tuotteita, joita suomalaiset haluavat syödä.
Trendeihin osuvat innovaatiot nostavat entisestään suomalaisen ruoan arvostusta. Suomi ei ole erillinen saareke: meihin vaikuttavat maailman trendit, ideat ja ilmiöt. Ja yhtä lailla myös me vaikutamme niihin. Jos tuote maistuu suomalaisille, sillä on kaikki mahdollisuudet maistua myös muualla.
Suomessa osataan yhdistää idän, lännen, etelän ja pohjoisen makuja toisiinsa – luovasti ja rakkaudella. Tarvitaan lisää myyntihalukkuutta, markkinointitaitoja ja isoja oivalluksia läpi koko ruokaketjun. Tarvitaan parempaa kuluttajaymmärrystä ja trendien tuntemusta, syvempää osaamista markkinoista niin Suomessa kuin Suomen ulkopuolella.
Tarvitaan avointa kuuntelua ja rohkeaa tekemistä.
Suomi-ruokaa: Tarinat tuotteiden takaa "Tunne se." – Arvostusta suomalaiselle ruualle Kotimaista-kala ui ruokapöytiin Uudet särkikalapihvit ovat palvelus järville – "Mitä mainionta lähiruokaa" Fileet myytiin heti loppuun - Saimaan Tuore kasvattaa kalaa ekologisesti
Teesi 2: Kekseliäisyys kunniaan
Ruokaketjulla on edessään väistämätön murros. Vuonna 2050 maapallolla elää ennusteiden mukaan 9 miljardia ihmistä. Digitalisaatio, robotisaatio, informaation yltäkylläisyys ja yrittämisen kynnyksen radikaali madaltuminen muokkaavat jo nyt vauhdilla myös ruokaketjun toimintaa.
Kaikki myllertyy. Se mitä syömme, miten syömme, miten ruokamme kasvatetaan, valmistetaan, jaellaan ja myydään.
Innovaatiot syntyvät vain kokeilemalla. Suurin osa kokeiluista epäonnistuu. Pitää kokeilla enemmän, isommin, nopeammin, osuvammin. Paljon enemmän ja isommin kuin nyt. Pienissä asioissa täytyy tehdä enemmän ja ihmetellä vähemmän.
Suomalainen ruokaketju tarvitsee rutkasti lisää insinööriajattelua: ongelmanratkaisua, joka tähtää skaalautuvuuteen. Pitää pyrkiä järeisiin, vaikuttaviin avauksiin, joista voi kasvaa maailmanluokan tekoja.
Onko sinulla tuleva hittituote? S-ryhmä tarjoaa pienille ruokavalmistajille kiitotien menestykseen
Kiihdytyskaista pienille ruokavalmistajille aukeaa
Teesi 3: Radikaalia läpinäkyvyyttä
Kansalaisten näkökulmasta radikaali läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että tarjolla on kaikki tieto ruoasta ja sen alkuperästä.
Voisimme teoriassa tietää jo nyt, mitä lautasellamme on ja miten se on sille päätynyt. Raaka-aineiden alkuperä, tuotteiden valmistus, jalostus, kuljetus, varastointi, kauppa – paljon dataa on jo olemassa, mutta ei yhteneväisessä muodossa. Siksi todenmukainen ja aukoton arviointi kymmenien ellei satojen eri muuttujien ruokaketjussa on ollut vaikeaa.
Läpinäkyvyys ulottuu kaikkialle. Sensorit, satelliitit ja IoT (Internet of Things, esineiden ja laitteiden internet) tuottavat yhä tehokkaammin dataa läpi ruokaketjun: maatiloilta teollisuuteen, jalostuksesta pakkauksiin, kuljetuksesta kauppaan ja aina koteihin, lautasillemme saakka. Ja sieltä takaisin.
Uusi teknologia paljastaa väärinkäytökset nopeasti.
Nopeasti kehittyvät teknologiat auttavat parantamaan koko ketjun läpinäkyvyyttä ja arvioinnin luotettavuutta.
Eräs lupaavimmista teknologioista on lohkoketjuteknologia (blockchain), jossa jokaisen edellisen lohkon tiivistelmä siirtyy aina osaksi seuraavaa lohkoa. Jos tiivistelmää jälkikäteen muutetaan, se paljastuu nopeasti. Väärinkäytösten määrä vähenee, kun kiinnijäämisen riski kasvaa.
Vaikka täydelliseen aukottomuuteen on vielä matkaa, sitä kohti kannattaa pyrkiä. Syntyy varmasti myös muita radikaalia läpinäkyvyyttä tukevia uusia toimintamalleja.
Lähellä tuotettu ruoka kulkee lyhyemmän matkan. Siksi sen tuotantoketju on läpinäkyvyyden kannalta usein helpommin hahmotettavissa ja valvottavissa. Tämä nostaa sekä kotimaisuuden että lähiruoan ja kotimaisen luomun arvoa.
Asiakkaat voivat tarkistaa kalan alkuperän Kuhatutkan avulla
Teesi 4: Faktat takaisin ruokakeskusteluun
Ruokakeskustelu muistuttaa paikoin poliittista tai uskonnollista kinaamista. Vaikka meillä on käytössämme faktoja, tieteellisiä faktoja, enemmän kuin koskaan, somekuplien päivän uskomukset tuntuvat syrjäyttäneen tieteen ja tutkimuksen pitkään rakennetun viisauden.
Tässä ei ole mitään järkeä.
Vaikka käytössä on enemmän faktoja kuin koskaan, somekuplien päivän uskomukset tuntuvat syrjäyttäneen tieteen.
Tieteeseen ja tutkimukseen perustuvien näkemysten rinnalla tarjotaan tasaveroisena täyttä huuhaata. Pahimmassa tapauksessa meille jopa tietoisesti valehdellaan.
Näin ei voi eikä saa olla. Kun puhumme esimerkiksi ruoan terveysvaikutuksista, kaikki näkemykset eivät todellakaan ole samanveroisia.
Tieteen tekijöidenkin keskuudessa esiintyy toki erilaisia näkemyksiä ja tulkintoja. Niin kuuluukin olla, se vie tutkimusta eteenpäin. Ihmisillä pitää olla oikeus luottaa siihen, että he saavat tietoa, joka pohjautuu vankasti tutkimukseen.
Ruokakupla-podcast tarttuu ruokakeskustelun kuumimpiin aiheisiin Porkkana on terveellinen, mutta miksi? Herkun asiakkaille tarjotaan terveysfaktoja kauden kasviksista
Teesi 5: Hävikki on mielikuvituksen puutetta
Parin vuosikymmenen kuluttua meitä on täällä yli 9 miljardia. Nykymenolla ruoan tuotantoa pitää lisätä massiivisesti, jotta tulevaisuudessa kaikille riittää ruokaa.
Tuota food gapia, ruokakuilua, on mahdollista pienentää. Jos onnistumme puolittamaan nykyisen ruokahävikin vuoteen 2050 mennessä, pystymme kattamaan food gapista viidesosan.
Hävikin vähentäminen on ympäristöteko, johon meillä jokaisella on varaa.
Hukkaamme hävikkinä peräti kolmanneksen syömäkelpoisesta ruoasta. Samalla kuormitamme tarpeettomasti ilmastoa. Kulutuksen ilmastovaikutuksista reilu viidennes syntyy ruoan tuotannosta ja sen kulutuksesta – tai hukkaamisesta.
Hävikkiä on mahdollista vähentää ja sitä pitää vähentää. Hyvien työkalujen ja teknologian lisäksi tarvitsemme asennemuutosta ja parempaa mielikuvitusta.
Hävikin vähentäminen on ympäristöteko, johon meillä jokaisella on varaa.
Hyödynnä tähteet – loihdi herkkuja jämistä Näillä keinoilla saat arjessa ruokahävikin kuriin Perhe testasi: 5 päivän putki punalapputuotteilla – "Vuodessa mahdollisuus säästää 1 642 euroa"
Teesi 6: Lasten terveellinen ruoka – pienten suuri asia
Lapsen kasvun ja hyvinvoinnin vankat peruspilarit ovat 1) riittävä ja säännöllinen uni, 2) terveellinen ja säännöllinen ruokailu sekä 3) säännöllinen liikkuminen. Muuta hyödyllistä ja hauskaa unohtamatta.
Laadukas ravinto on välttämätöntä polttoainetta lapsen fyysiselle kasvulle ja kehittyville aivoille. Kasvavalle lapselle kaikki ruoka on vaikutuksiltaan eräänlaista brain foodia. Laatu ja monipuolisuus ratkaisevat.
Siksi kannattaa todella miettiä, mitä ja milloin lapsi syö.
Lapsena opitut ruokailutottumukset säilyvät usein aikuisikään asti.
Lapsille kohdistetussa tarjonnassa korostuvat liikaa epäterveelliset vaihtoehdot. Tarvitsemme lisää herkullisia, terveellisiä ja houkuttelevia lapsille suunnattuja tuotteita. Lapsena opitut ruokailutottumukset säilyvät usein aikuisikään asti. Siksikin tällä on väliä.
Helppoja ja terveellisiä reseptejä lasten makuun Ravintotutkija kertoo 3 tärkeää terveystekoa lapsesi hyväksi Lisää terveellisiä herkkuja lapsille – S-ryhmä tekee ruokavallankumousta
Teesi 7: Syntyy ruoan internet (IoF, Internet of Food)
Ihmiset eivät tarvitse kaikkea eivätkä ihmiset tarvitse kaikkea kaiken aikaa. Mutta heidän pitäisi pystyä valitsemaan mitä tarvitsevat ja milloin.
Informaation määrä kasvaa rajusti. Syntyy tilanteita, joissa valinnoista tulee lähes mahdottomia – vaihtoehtoja tuntuu olevan liikaa.
Apuun tulee muun muassa keinoäly, joka pystyy yksinkertaistamaan arkea ja helpottamaan valintoja.
Datapohjaiset palvelut, joiden suositukset perustuvat ihmisten todellisiin yksilöllisiin tarpeisiin, auttavat valitsemaan fiksummin. Älykkäät palvelut auttavat myös tunnistamaan entistä nopeammin uusia, nousevia trendejä ja kehittämään niitä vastaavia tuotteita ja palveluita.
Muutos ei tapahdu joka kodissa huomenna, mutta se alkoi jo eilen.
Kodeissa älykkäiden laitteiden määrä kasvaa: robotisoitu keittiö eri laitteineen ei ole enää kovin kaukana. Muutos ei tapahdu joka kodissa huomenna, mutta se alkoi jo eilen.
Tulevaisuudessa ruokaa kasvatetaan, jalostetaan, kuljetetaan ja myydään eri tavalla kuin ennen. Ruokaketju, sen osat ja roolit muuttuvat. Globaali ja lokaali yhdistyvät ennen näkemättömällä tavalla.
Osa ketjun nykyisistä lenkeistä putoaa pois tai muuttaa muotoaan, tilalle tulee aivan uusiakin toimijoita.
Ruoan internetissä yhdistyvät insinööritaidot, teknologia, tarinankerrontataidot, käyttäytymisen ymmärrys, myymisen ja markkinoinnin ymmärrys sekä ruoan tuotannon, jalostuksen ja valmistamisen prosessien ymmärrys. Ja kaikki tämä pitäisi osata paketoida niin, että käyttäjät pystyvät sitä helposti hyödyntämään. Haaste ei ole ihan pieni.
Teesi 8: Tulee kalavallankumous
Kaksi miljoonaa suomalaista sanoo haluavansa syödä nykyistä enemmän kalaa. Mieluusti kotimaista. Ja ostaa sitä, jos se vain olisi helpompaa.
Valtavaan potentiaaliinsa nähden suomalainen kala on jäänyt starttiviivalle. Siitä huolimatta, että lähtökohdat ovat loistavat: on kalaa, on kysyntää, on puhtaita järviä. Puuttuu vain saatavuus.
Kotimaisesta kalasta kannattaa jalostaa helppokäyttöisiä tuotteita. On sekä fiksua että vastuullista syödä esimerkiksi suomalaista särkeä ja lahnaa eri muodoissaan. Ne maistuvat herkulliselta ja parantavat lautasillemme päätyessään samalla järviemme hyvinvointia.
Voimme onnistua niin, että se näkyy myös muiden kuin suomalaisten lautasilla.
Kalajalosteissa on merkittäviä kasvumahdollisuuksia, mutta tarvitaan runsaasti uusia innovaatioita.
Jo nyt näemme, että kotimaisesta kalasta, tuoreesta ja jalostetusta, voi kasvaa todella suuri trendi. Haluamme olla aallonharjalla kasvattamassa tätä trendiä, mutta emme pysty siihen yksin. Se on koko ruokaketjun yhteinen asia.
Parhaimmillaan voimme yhdessä onnistua niin hyvin, että se näkyy myös muiden kuin suomalaisten lautasilla.
Kalavallankumous tulee – kaksi miljoonaa suomalaista haluaa syödä enemmän kotimaista kalaa
Teesi 9: Kasvisbuumi – trendistä valtavirtaa
Ihmisten terveystietoisuus on kaartanut aivan uudelle tasolle. Olemme todistaneet jo pidempään kasvisbuumia, joka ei hiivukaan. Se on tullut jäädäkseen, kasvanut pelkästä trendistä paljon laajemmaksi ajattelutavan muutokseksi.
Kasvikset ovat tutkitusti terveellistä ja maukasta ravintoa. Ne tekevät meille hyvää. Satokausien suosiminen on järkevää, tuotteethan ovat silloin parhaimmillaan ja edullisimmillaan.
Kasvisten syönti kytkeytyy oman hyvinvointimme lisäksi myös ympäristömme hyvinvointiin.
Ymmärrämme yhä selvemmin myös ruoantuotannon ja ilmastonmuutoksen välisen yhteyden. Kasvisten syönti kytkeytyy oman hyvinvointimme lisäksi myös ympäristömme hyvinvointiin.
Suosimalla kasviksia voimme keventää merkittävästi ympäristökuormitusta. Ymmärryksen lisääntyminen muuttaa käyttäytymistä. Siksi uskomme, että kasvisten ja kasvipohjaisten tuotteiden käytöstä tulee suorastaan valtavirtaa.
Muutoksen syvyyttä ja vauhtia tuskin kukaan osaa ennustaa, mutta muutos tapahtuu.
Valmiiden kasvisruokien valikoima räjähtänyt - yhä useampi syö valmisruokaa
Reseptejä satokausikasviksista
Lue lisää Ruokamanifestista: www.yhteishyva.fi/ruokamanifesti
