Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Joka viides nuori kertoo kärsivänsä ahdistuksesta – Koronan jälkeen tarvitaan aikuisten apua

Ammattilaiset muistuttavat, että se, mitä nuori tarvitsee voidakseen hyvin, ei ole mitään salatiedettä. ”Hän tarvitsee kavereita, opiskelupaikan, työkokemuksia ja sen kokemuksen, että hänen sanoillaan ja toiminnallaan on väliä”, listaa Tommi Laitio.

Joka viides nuori kertoo kärsivänsä ahdistuksesta – Yksikään nuori ei ole välttynyt koronan seurauksilta

Teksti:
Riina-Maria Metso
Kuvat:
Pauli Salmi
Julkaistu: 16.11.2021
Muokattu: 16.11.2021
Korona on kurittanut nuorten elämää kovalla kädellä. Nyt eletään aran toiveikkuuden aikaa. Aikuisilla on tärkeä tehtävä olla nuorten tukena.

Rippileiri – peruttu. Luokkaretki – peruttu. Vanhojen tanssit – peruttu. Juuri nyt nuoruuttaan elävien muistot elämän tärkeistä hetkistä tulevat olemaan hyvin erilaisia kuin aiempien ikäluokkien. Korona on hankaloittanut nuorten elämää rajusti.

Se myös näkyy nuorten voinnissa.

Laajan kouluterveyskyselyn mukaan liki puolet lukion ensimmäisen ja toisen luokan opiskelijoista on ollut huolissaan mielialastaan viimeisen vuoden aikana. Vähintään kaksi viikkoa kestäneestä masennusoireilusta kertoo joka neljäs. Tytöt oireilevat enemmän kuin pojat.

Koronan vaikutukset näkyvät tuloksissa, sillä vuoden 2019 vastauksiin verrattuna nuorten kokemat mielenterveyden oireet ovat lisääntyneet.

Korona on koskettanut kaikkia

”En usko, että yksikään nuori on välttynyt koronan seurauksilta. Se on koskettanut kaikkia kautta linjan: miten opiskellaan, syödään, toimitaan, haaveillaan. Kokemus on valunut hyvin moneen asiaan nuorten elämässä”, toiminnanjohtaja Satu Raappana Sekasin Kollektiivista kuvaa.

Sekasin Kollektiivia koordinoi neljä organisaatiota: Suomen Mielenterveys eli MIELI ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto ja SOS-Lapsikylä.

Raappana korostaa, että nuorten reagointi poikkeusaikaan on normaalia.

”Tähän kuuluukin reagoida, ja tämän pitääkin tuntua. Siksi sellainen puhe, että nuorten mielenterveys ei olisi kestänyt, on hassua puhetta.”

Enemmistö suomalaisnuorista voi koronasta huolimatta hyvin, arvelee Helsingin kaupungin kulttuurin, vapaa-ajan ja nuorisotyön toimialajohtaja Tommi Laitio.

”Tähän kuuluukin reagoida, ja tämän pitääkin tuntua.”

”Karkeasti sanottuna noin viisi kuudesta suomalaisnuoresta pärjää hyvin, vaikka elämään on tullut hankaluuksia, ahdistusta ja yksinäisyyttä. Jäljelle jäävä kuudennes on nuoria, joilla on jo aiemmin ollut elämässä merkittäviä esteitä vastoinkäymisiä. Korona on tehnyt heidän elämästään entistäkin epävarmempaa.”

Yksi asia yhdistää molempiin ryhmiin kuuluvia. Koronan vaikutuksista selvitäkseen nuori tarvitsee muita ihmisiä.

Yhä useampi on yksinäinen

Kaikki kiva on karsittu koulusta. Näin eräs yhdeksäsluokkalainen kuvasi keväällä elämää koronan keskellä. Hän puhui monen nuoren suulla. Pandemia poisti tärkeitä nuoruuden juhlahetkiä, kuten vanhojen päivät ja penkkarit, tylysti kaikkien kalentereista. Juhlat eivät merkitse nuorille pelkkää hauskanpitoa vaan ne ovat ainutkertaisia rituaaleja, joiden avulla jätetään jotakin taakse ja aloitetaan uusi elämänvaihe.

”Näissä asioissa aikuisten ja nuorten erot ovat suurimpia. Lakkiaisia, rippijuhlia tai uuden opiskelupaikan aloitusta ei saa enää takaisin, eikä niitä voi toistaa myöhemmin”, Tommi Laitio kuvaa.

Konkreettisilla rajoituksilla on ollut vakavampiakin seurauksia. Kun yhteisöllisyys vähentyi, yksinäisyys lisääntyi. Yksinäisyys onkin yksi merkittävimpiä koronan nuorten elämään tuomia haasteita.

”Moni nuori koki jo aiemmin, että on omillaan ja pitää pärjätä yksin. Se kokemus voimistui”, Laitio sanoo.

Tässäkään asiassa kaikki nuoret eivät ole samalla viivalla. Osalla yhteinen aika vanhempien kanssa jopa lisääntyi, kun kotona vietettiin samaan aikaan työ- ja koulupäiviä etänä. Osalla nuorista aikuiskontaktit vähenivät ja kohtaamiset koulussa ja harrastuksissa olisivat olleet hyvinkin tärkeitä.

”Kannan erityistä huolta niistä nuorista, joilla ei ole ollut ennen koronaakaan turvallista kotona. Etäkoulun myötä lastensuojeluilmoitukset vähentyivät, sillä normaaliaikana suuri osa lastensuojeluilmoituksista tulee opettajilta. Monista nuorista ei nyt tiedetty, miten heillä menee.”

Myös kohtaamiset omanikäisten kanssa vähentyivät tai jäivät jopa kokonaan pois. Nuoruus on kehitysvaihe, jossa yhteys muihin ihmisiin näyttelee erityisen tärkeää roolia. Muut ihmiset ovat nuorelle peilejä, joiden kautta hän voi tarkastella erilaisia roolimalleja ja itseään. Puhumalla toisten kanssa voi esimerkiksi käsitellä omia epävarmuuksiaan ja saada onnistumisen kokemuksia.

”Kun tähän ei ole ollut mahdollisuutta, omat ongelmat ovat voineet alkaa tuntua nuoresta ylitsepääsemättömiltä. Siltä, että kellään muulla ei ole samoja ongelmia. Silloin voi syntyä ajatus, että ehkä muut pärjäävät ja minä olen heikko. Kasvokkain kohtaamisen vahvuus on siinä, että voi sanoa toiselle jotain ja toinen voi vastata, että minulla on sama fiilis”, Laitio kuvaa.

Suorittamisen kulttuuri ahdistaa

Selittämätön paha olo. Se on usein syynä, kun nuori ottaa yhteyttä Sekasin-chattiin. Kouluterveyskyselyssä noin joka viides yläkoulu- ja lukioikäisistä kertookin kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.

”Ahdistus voi olla arkeen liittyvää näköalattomuutta tai sitä, että tulevaisuus tuntuu sumuiselta. Joka päivä kymmenisen nuorta kertoo myös itsetuhoisista ajatuksista”, Satu Raappana sanoo.

Ahdistuneisuutta tuntevat erityisesti tytöt, jotka kokevat usein myös suurempaa painetta pärjätä.

”Ahdistuneisuus näkyy jokaisella kouluasteella, ja jo 4.–5.-luokkalaisista tytöistä kolmasosa kokee ahdistuneisuuden tunteita. Monilla on omia sisäisiä tunnollisuuden vaateita, jotka eivät välttämättä tule koulusta tai kotoa. Usein myös vertailu toisiin aiheuttaa paineita”, varhaiskasvatus- ja koulutyön päällikkö Anniina Pesonen MIELI ry:stä kuvaa.

Tyttöjen ja poikien ero näkyy myös positiivisen mielenterveyden kokemisessa. Lukioikäisistä pojista 38 prosenttia kertoi kokeneensa positiivisia tuntemuksia, kuten toiveikkuutta tulevaisuudesta ja läheisyyttä toisiin ihmisiin. Tytöistä samoja asioita koki vain 18 prosenttia.

Tommi Laitio sanoo, että hyvin moni nuori piti yhteiskuntaa liian kilpailullisena jo ennen koronaa. Monia ahdistavat myös ilmastoasiat ja rasismi.

”Niidenkin asioiden käsittelyyn tarvitaan muita ihmisiä, kuten opettajia ja harrastusryhmien vetäjiä. Tarvitaan sellaisia tilanteita, joissa huolia voi toiminnan ohessa ottaa puheeksi.”

Suorituskeskeisyys korostui entisestään, kun tauot ja yhteiset huilihetket opiskelukavereiden kanssa jäivät etäkoulussa pois. Koulusuoritusten ja pärjäämisen korostaminen jättää hyvin vähän tilaa nuoruudelle. Nuorelle pitäisikin antaa kasvun rauha: aikaa olla nuori.

”Nuoren pitäisi voida elää nuoruutta ilman, että täytyy tietää suunnitelmansa pitkälle tulevaisuuteen. Kohtaaminen on suurin mielenterveysteko toiselle ihmiselle. Siksi on tärkeää antaa nuorelle palautetta, että hän on arvokas sellaisena kuin on. Opettaja voi vaikka sanoa, että onpa kiva nähdä sinua tänään. Nuoren identiteetin ei tulisi rakentua sen varaan, miten hän suoriutuu”, Pesonen sanoo.

Kysy, mitä nuorelle kuuluu

Vaikka moni nuori kertoo mielensä oireilevan, suurin osa kokee saavansa siihen myös apua. Yli 80 prosenttia sekä yläkoulu- että lukioikäisistä kertoo avun tulleen paitsi ystäviltä myös vanhemmilta ja koulun henkilökunnalta.

Nuoren auttaminen on nimenomaan aikuisen asia. Siihen jokaiselta aikuiselta pitäisi löytyä rohkeutta, sanoo Raappana.

”Meillä aikuisilla voi olla pelko, että en osaa auttaa enkä uskalla kysellä. Entä jos nuori sanoo jotain, mihin en ole varautunut? Sellaista ei kannata pelätä. Aina voi sanoa, että en osaa, mutta selvitän. Olen tässä yhdessä sinun kanssasi.”

Mitä sinulle kuuluu? Se on yksinkertainen kysymys, jonka moni nuori haluaisi aikuiselta kuulla. Aina avun ei tarvitse olla sen kummallisempaa kuin kuunteleminen.

”Monella nuorella on aikuisen nälkä. Nekin nuoret, jotka ovat saaneet paljon apua eri paikoista, palaavat usein keskusteluissa alkupisteelle. He olisivat toivoneet, että joku olisi vain kuunnellut. Se riittää. Ei nuori aina kaipaa ratkaisua tai diagnoosia”, Pesonen sanoo.

Vanhemman vastuulla on herätellä keskustelua arjessa. Parhaiten se voi tapahtua vähän ohimennen, vaikka perheen WhatsApp-ryhmässä. Tuli vain mieleen, että miten sulla menee tänään? Vaikka nuori ei olisi juttutuulella, vanhemman tehtävä on jatkaa kyselyä.

”Monella nuorella on aikuisen nälkä.”

”Aikuisen on hyvä sietää hiljaisuutta eikä lähteä heti täyttämään sitä omalla sanoituksella. Mahdollisuutta keskusteluun pitää tarjoilla päivästä toiseen. Nuori sitten valitsee, kertooko jotain vai ei kerro. Tärkeintä on, että hän tietää, ettei ole yksin”, Raappana sanoo.

Aran toivon vaihe

Miten korona näkyy nuorten elämässä juuri nyt? Laition mukaan elämme aran toivon vaihetta.

”Monilla on se tunne, että helpotus koronaan on kurotuksen päässä, mutta ei tässä vielä ohi on -juhlia pidä järjestää. Kun suurin pelkotila alkaa purkautua, meissä voi puskea pintaan aika koviakin asioita. On tärkeää, että nuorilla olisi tunne, että sisälle pakkautuneita asioita on mahdollista käsitellä.”

Toivo löytyy luontevimmin lähellä olevista ihmisistä. Laitio uskoo, että nuorten kohdalla tehokkain tapa on toiminta. Uskoa tulevaan syntyy, kun voi taas käydä elokuvissa tai treeneissä yhdessä, lähteä lenkille tai tehdä ruokaa kaverin kanssa.

”Se, mitä nuori tarvitsee voidakseen hyvin, ei ole mitään salatiedettä. Hän tarvitsee kavereita, opiskelupaikan, työkokemuksia ja sen kokemuksen, että hänen sanoillaan ja toiminnallaan on väliä. Hyvinvointi lähtee liikkeelle porukasta, olipa se kaveri-, harrastus- tai työporukka. Sellaisia pitäisi nyt syntyä lisää. Ja niihin tarvitaan mukaan pysyviä ja rohkeita aikuisia, jotka uskaltavat ottaa asioita puheeksi.”

Satu Raappana toivoisi mielenterveysongelmien stigman haalenevan entisestään. Viimeistään korona on opettanut, että jokaisen mieli voi järkkyä – niin aikuisen kuin nuorenkin.

”Moni nuori kavahtaa esimerkiksi koulukuraattorille menoa, jotta ei leimautuisi. Meillä kaikilla on mielenterveyden haasteita ja häiriöitä. On ok puhua niistä ja hakea niihin apua. Se ei tee kenestäkään hullua tai heikkoa.”

Koronan jälkeinen elämä voi parhaimmillaan antaa nuorelle tunteen siitä, että vastoinkäymisistä selviää. Sellaista onnistumisen kokemusta monelle nuorelle ei vielä ole elämässä päässyt syntymään.

”Nuorelle voi antaa viestiä, että ei haittaa, jos tämä ei ollut sinun paras vuotesi. Tärkeintä on, että olemme edelleen hengissä ja tästä selvittiin”, Raappana sanoo.

Pesonen lisää, että aikuisen tehtävänä on tehdä nuorelle näkyväksi hänen voimavaransa ja auttaa häntä käyttämään niitä arjessaan.

”Voimme opettaa nuorille mielen hyvinvointia tukevia taitoja, jotka auttavat sietämään ja käsittelemään vaikeitakin tunteita, olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, purkamaan kuormitusta sekä kohtaamaan vastoinkäymisiä. Kouluilla ja vapaa-ajan ympäristöillä on mahdollisuus rakentaa yhtei-söjä, joissa mielenterveystaitoja voidaan harjoitella.”

THL toteutti kouluterveyskyselyn keväällä 2021. Siihen vastasi 264 878 lasta ja nuorta.

Sekasin-chat

  • Sekasin-chat on valtakunnallinen 12–29-vuotiaille tarkoitettu keskustelupalvelu, joka tukee mielen hyvinvointia ja mielenterveyden ongelmista selviämistä.

  • Anonyymi palvelu on ilmainen ja luottamuksellinen.

  • Vastaajina toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset.

  • Sekasin Kollektiivi on lukuisten toimijoiden yhteenliittymä. Sen koordinaatiosta vastaavat MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto sekä SOS-Lapsikylä. Kollektiivi tukee nuoria yksityischatin lisäksi ryhmächatissa ja Discord-yhteisössä.

  • Chatissa yleisimmät yhteydenoton syyt ovat paha olo, ihmissuhdeongelmat, halu kertoa kuulumiset, arjessa selviytymisen ongelmat ja itsetuhoisuus.

  • Chat on hyvin suosittu. Esimerkiksi keväällä 2021 sinne jonotti jopa yli 13 000 nuorta kuussa. Vain joka viidenteen yhteydenottoon ehditään vastata.

  • Tarve laajentaa päivystäjäresurssia on valtakunnallisesti krooninen. Pidä huolta -kampanja haluaa auttaa tässä asiassa.

  • Palvelu toimii osoitteessa sekasin.fi.

Lähde: MIELI ry

Lue lisää aiheesta

Lisää aiheesta