Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Jesper Laisaari

Jesper Laisaari

Etäopiskelua, liikunnan hiipumista ja kavereiden kaipuuta – ”Korona on vaikuttanut jokaiseen nuoreen”

Teksti:
Anu Vallinkoski
Kuvat:
Meeri Utti, Anne Tuulikangas
Julkaistu: 16.11.2021
Muokattu: 29.11.2021
Yhteishyvä kysyi nuorilta ja nuorten kanssa työskenteleviltä aikuisilta, miten korona-aika on vaikuttanut nuorten elämään ja millä mielin he nyt katsovat eteenpäin.

Etänä tein vähemmän

Jesper Laisaari, 20, kevään 2021 ylioppilas, Helsinki: ”Viimeinen lukiovuosi sujui etänä. Aluksi se oli mukavan rentoa. Pian alkoi kuitenkin ärsyttää, kun ei nähnyt kavereita.

Tein etänä vähemmän kuin lähiopetuksessa olisin tehnyt. Läksyjen sijaan meillä oli projekteja. Puristin ne valmiiksi, kun deadline kolkutteli.

Minua harmitti etenkin penkkareiden peruuntuminen. Muistan jo ala-asteelta, miten siistiä oli, kun abit tulivat heittelemään karkkeja.

Lakkiaisia juhlimme koululla ilman vanhempia. Kotiin vieraat tulivat kahdessa erässä.

Kaikkialla lukiolaiset eivät opiskelleet etänä. Ehkä me helsinkiläiset olemme jatko-opintopaikkaa hakiessamme huonommassa asemassa kuin muut. Minua se ei hirveästi harmita.

Olen nyt varusmiespalveluksessa ja haen liikunnanohjaajaopintoihin ensi syksynä.

Korona sai miettimään, miten pieni asia voi mullistaa maailman. Suomessa asiat olivat kuitenkin aika hyvin.”

Osa nuorista on ollut aika yksin

Anna Haapalainen, 45, liikunnan ja terveystiedon opettaja sekä 12- ja 14-vuotiaiden poikien äiti, Mikkeli: ”Korona on varmasti vaikuttanut jokaiseen nuoreen jollain tavalla. Eroa on siinä, että vain osa puhuu tuntemuksistaan.

Toisilla on ollut haasteita pysyä etäopetuksen aikatauluissa. Se on voinut synnyttää stressiä ja huonommuuden tunnetta. Osa nuorista on myös ollut aika yksin. Kaikilla ei ole Snapchatissa menoa ja meininkiä, ja heille koulu on ollut paikka tavata kavereita. Toisaalta omista lapsistani introvertimpi viihtyi etäopetuksessa hyvin.

Vaikka nuorella itsellään ei olisi isoja ongelmia, saattaa perhe- ja ystäväpiirissä olla läheisiä, joista nuori on huolissaan. Moneen perheeseen pandemia on tuonut esimerkiksi lomautuksia ja työttömyyttä.

Yhteisöllisyyden väheneminen on harmittanut oppilaita, ja myös minua opettajana. On ollut ikävää perua tanssiaisia ja muita yhteisiä tapahtumia. Hyvä asia on, että osa oppilaista on voinut toteuttaa itseään joissain aineissa paremmin. Kun valintoja on saanut tehdä omien mieltymysten mukaan, etäliikuntatunnilla on voinut lähteä vaikka kävelylenkille luontoon.”

Korjaamme koronan jälkiä

Nella Sirén, 33, koulupsykologi, Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Helsinki: ”Opiskelijamme ovat opiskelleet etänä lähes koko koronakauden. Lähiopetukseen palasimme syksyllä 2021.

Etäopiskelu on ollut monelle vaikeaa ja stressaavaa. Kaikilla ei ole itsenäisen opiskelun edellyttämiä taitoja. Moni on passivoitunut niin, että on ollut vaikea pitää kiinni päivärytmistä.

Erityisen vaikeaa on ollut opinnot koronan aikaan aloittaneilla.

Opiskelijat ovat kertoneet minulle ahdistuksesta, masennuksesta ja ristiriidoista perheestä. Korona on ollut heille yksi stressitekijä muiden joukossa. Opintojen keskeyttämisiä on ollut tavallista enemmän.

Nyt koetamme korjata koronan jälkiä. Olen käynyt puhumassa niin opiskelijoille kuin opettajille. Satsaamme yhteisöllisyyteen.

Ei pidä kokea syyllisyyttä, jos etäopinnot eivät ole sujuneet suunnitelmien mukaan. Tilanne on ollut poikkeuksellinen.”

Kulttuurialan kurimus raivostuttaa

Onni Vesikallio, 20, ja Sohvi Manninen, 21, Teatteri- tai elokuva-alan opinnoista haaveileva seurusteleva pari, Helsinki: Sohvi: ”Edes korona ja kulttuurialan kurimus eivät ole hälventäneet ammattihaaveitamme. Mielessä on kyllä käynyt, millaista olisi, jos olisimme vähän vanhempia kulttuurityöläisiä, joilla olisi perhe elätettävänä ja asuntolaina maksettavana.

Ylipäätään kulttuurialan tilanne on tuntunut epäoikeudenmukaiselta. Se on herättänyt ihan raivoa. Asumme alueella, jossa on paljon ravintoloita. Niiden menoa katsoessa on tuntunut aivan käsittämättömältä, että teattereille, oopperalle ja muille kulttuuripalveluille on aivan eri säännöt kuin baareille.

Koronarajoitukset ovat kirpaisseet minua taloudellisestikin, sillä olen ollut lomautettuna elokuvateatterista puolentoista vuoden ajan.”

Onni: ”Vaikeinta pandemian aikaan on ollut se, ettei ole voinut nähdä kavereita. Olen tottunut tapaamaan ystäviä ja viettämään aikaa isommalla porukalla.

Tuntuukin hullulta, miten julkisuudessa nuoria on lytätty, kun itse on istunut puolitoista vuotta kotona. Eivät kaikki nuoret biletä ja riko rajoituksia.

Sohvi on lohduttanut minua sillä ajatuksella, että nuoriso on aina ollut pilalla. Omalla toiminnallamme voimme näyttää, että kuva vastuuttomasta nuorisosta ei ole totta.

Tulevaisuutta en ole uskaltanut vielä hirveästi suunnitella. Hakua kouluihin odotan kuitenkin innolla. Se ainakin on kohta edessä.”

Lisätieto: Kuuntele lisää Onnin ja Sohvin ajatuksia Yhteishyvän Laumasuoja-podcastista osoitteesta Yhteishyva.fi/laumasuoja

Nuorten liikkuminen on vähentynyt

Tuomas Rahkonen, 32, nuorten korisvalmentaja, Tapiolan Honka, Espoo: ”Pandemian aikaan koripallojoukkueidemme kaudet ovat olleet rikkonaisia. Keväällä 2020 treenit ja pelit olivat kokonaan tauolla. Sittemmin olemme harjoitelleet turvavälein ulkona lyhyitä taukoja lukuun ottamatta.

Koronasulun aikaan meillä oli joukkuetapaamisia videosovelluksen kautta, ja pelaajat treenasivat kotona yksin. Osa tytöistä piti etätapaamisia raskaina. Ne tuntuivat heistä kuin koululta. Osasta taas oli kiva tavata edes etänä.

Korona on karsinut pelaajien joukkoa. Esimerkiksi 2006-tytöistä melkein kolmasosa lähti. Lopettajat eivät ole olleet kilpapelaajiksi itsensä mieltäviä vaan enemmänkin harrastusmielessä pelanneita.

Koronan aikaan nuorten liikkuminen on selvästi vähentynyt. Pahoin pelkään, että osan liikkuminen vähenee pysyvästi.”

Yksinäisyys ei tee kenellekään hyvää

Polina Polusk, 22, kauppatieteiden opiskelija, Vaasan yliopisto, Vaasa: ”Aloitin opinnot syksyllä 2020. Heti lukukauden alussa Vaasassa oli isot opiskelijabileet, jotka osoittautuivat jälkikäteen koronalingoksi. Itse en bileisiin päässyt, mutta opiskelukaverini siellä olivat. He joutuivat karanteeniin.

Nuoria syyllistettiin juhlien jälkeen. Itsekin olen saanut ikäviä katseita kaupassa. Syyllistäminen on väärin. Juhliminen ja tapaamiset kuuluvat nuoruuteen. Yksinäisyys ei tee kellekään hyvää.

Opinnot ovat olleet verkossa koko ajan. Minulle etäopiskelu on sopinut. Luentoa katsoessa voi syödä vaikka aamupalaa.

Kaverien kesken olemme tavanneet myös kasvokkain ja pitäneet pientä opintopiiriä. Onnekseni tutustuin parin ekan viikon aikana muutamiin uusiin opiskelijoihin.

Urheilu ja ystävien tapaaminen ovat olleet minun selviytymiskeinoni koronan aikaan.”

Lue lisää aiheesta

Lisää aiheesta