Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Maria Hekkala ja Henriikka Puolanne

HOK-Elannon ravintoloiden toimialajohtaja Henriikka Puolanne ja henkilöstöjohtaja Maria Hekkala kertovat, että epävarmuuden aikana viestinnällä on ollut tavallista suurempi merkitys.

Koronavuosi opetti HOK-Elannolle nopeaa reagointia – näin 800 työntekijää siirtyi ravintoloista kauppoihin

Teksti:
Leena Lukkari
Kuvat:
Anna Huovinen
Julkaistu: 8.6.2021
Muokattu: 10.6.2021
Mitä tapahtuisi, jos maailma muuttuisi yhdessä yössä? Sitä joutuivat pohtimaan HOK-Elannon johtajat, kun ravintolat suljettiin koronan takia reilu vuosi sitten. 800 ravintolatyöntekijän siirtyminen vähittäiskaupan tehtäviin organisoitiin tehokkaasti.

Kappelin ikkunapöytään on katettu muhkeat katkarapuleivät ja laseissa kimmeltää kuohuva. HOK-Elannon ravintoloiden toimialajohtaja Henriikka Puolanteella ja henkilöstöjohtaja Maria Hekkalalla on hetki aikaa pysähtyä ja kerrata koronavuoden tapahtumia. Reilu vuosi sitten keväällä ravintolat sulkeutuivat ja koko toimiala siirtyi yhdessä yössä kuin toiseen todellisuuteen.

”Hetken aikaa tuntui kuin olisimme ajaneet päin seinää. Siitä huolimatta aloimme heti miettiä, miten voimme auttaa työntekijöitämme”, Puolanne muistelee.

Yhdessä viikossa HOK-Elanto vei läpi massiivisen työtehtävien uudelleenorganisoinnin, jossa 800 ravintolatyöntekijää siirtyi vähittäiskaupan tehtäviin. Mediassa kirjoitettiin, että HOK-Elanto siirsi ravintolatyöntekijät ruokakauppoihin.

”Sana siirto kuulosti vähän ikävältä. Käytännössä teimme nopean kyselyn ravintoloiden henkilökunnalle, ketkä haluaisivat töitä kaupan puolella. Todella monet halusivat.”

Maria Hekkala aloitti HOK-Elannossa henkilöstöjohtajana viime vuoden marraskuussa, joten kevään tapahtumia hän tarkkaili vielä ulkopuolisena.

”Katselin HOK-Elannon toimintaa ihaillen. Saatoin vain todeta mielessäni, että osuuskauppa toimi kriisissäkin arvojensa mukaan, ihmiset ensin -periaatteella.”

Ruokakaupoissa riitti töitä uusille työntekijöille, koska myynti kasvoi ja verkkokauppa suorastaan räjähti kasvuun.

Marraskuussa HOK-Elanto palkittiin Vuoden rekrytointi -palkinnolla työntekijöidensä työn turvaamisesta. Se ei olisi onnistunut, elleivät HR-päälliköt olisi tehneet töitä vuorokaudet ympäri.

Kriisijohtajuus vaatii tehokasta viestintää

Epävarmuuden keskellä viestintä nousi ennennäkemättömään arvoon.

”Me siirryimme kriisijohtajuuteen. Päätöksiä piti tehdä nopeasti ja viestiä niistä, vaikka kukaan ei johdossakaan tiennyt varmasti, mitä seuraavaksi tapahtuu”, Puolanne kuvailee.

Kun uusmaalaiset sulkeutuivat koteihinsa turvaan, kaupat pysyivät auki ja työntekijät jatkoivat työtään.

”Kaikki me olimme kovilla, mutta kovimmassa paikassa oli kauppojen henkilökunta. He kantoivat huolta omasta terveydestään, mutta myös asiakkaiden terveydestä”, Hekkala sanoo.

THL:n linjaukset maskien käytöstä muuttuivat moneen kertaan. Ensin maskin ei katsottu suojaavan ja sitten niitä pitikin ehdottomasti käyttää.

Työntekijät reagoivat kriisiin kukin omalla tavallaan. Joku sopeutui nopeammin, kun toinen saattoi lamaantua.

”Reaktiot vaihtelivat alun pelosta ja hämmennyksestä vihaan ja uupumukseen. Kaikkia täytyi koettaa tukea. Tärkeintä oli olla läsnä ja pysähtyä tarvittaessa kuuntelemaan”, henkilöstöjohtaja Hekkala kertoo.

Onnistumiset synnyttivät tarinoita

Kun kriisi pitkittyi, epävarmuutta ja epämukavuutta opittiin myös sietämään ja onnistumiset synnyttivät tarinoita.

”Ravintolatyöntekijät, jotka olivat ensin hämmentyneinä ottaneet vastaan työtä kaupan puolelta, olivatkin innossaan uudesta työstä”, Hekkala kertoo.

Kaupassa työskentelyn etuna nähtiin itsenäisempi työskentely. Varmuus oman talouden vakaudesta toi turvaa. Ravintolat voitiin sulkea, mutta ruokakauppoja ei, koska ne olivat osa huoltovarmuutta.

”Uuden työn opettelu avasi näkemään muun muassa perehdytyksen merkityksen”, Puolanne kertoo.

”Uskon, että jokainen työntekijä on poikkeusvuoden aikana oppinut itsensä johtamista. Toisaalta me esimiehet olemme oppineet yksilöllistä johtamista”, Hekkala sanoo.

Vuosi on ollut haasteellinen. Johtajille se on tarkoittanut työaikojen venymistä esimerkiksi silloin, kun ajantasaisia turvallisuus- ja toimintaohjeita on pitänyt saada henkilökunnalle seuraavaksi päiväksi.

”Meistä kukaan ei ole superhenkilö, ja johtajuuteenkin kuuluu hetkiä, jolloin voimat meinaavat loppua”, Puolanne kuvailee.

Puolanne huomasi puhuvansa henkilöstölle yhä useammin toivosta.

”Toivo on elämän perusvoimavara, joka auttaa jaksamaan, vaikka tulevaisuus olisi täynnä epävarmuutta”, Puolanne kuvailee.

”Niin, jonain päivänä tämä loppuu ja siihenkin olemme valmistautuneet”, Hekkala jatkaa.

Asiakaspalvelun arvo nousussa

Johtajista on hienoa, että HOK-Elanto aloitti kriisin myötä yhteistyön Foodoran ja Woltin kanssa. Ruokakassi oven takana ei kuitenkaan korvaa tunnelmaa, henkilökunnan lämpimiä hymyjä ja ystävällisiä sanoja, joilla asiakas otetaan vastaan ravintolassa.

”Työt ja tavat tehdä töitä muuttuvat. Myös HOK-Elannon liiketoiminnoissa tapahtuu muutoksia, mutta asiakaspalvelun arvo ei ole kriisin myötä laskenut, vaan noussut”, Hekkala sanoo.

HOK-Elannolla on monta suunnitelmaa, joilla koronan jälkeinen aika otetaan vastaan. Luvassa on esimerkiksi kokonaisvaltaisia ravintolauudistuksia. Merkittävin niistä on varmasti historiallisesti arvokkaan Kappelin uudistus.

Vuosi yhdisti HOK-Elannon 6000 työntekijää aivan uudella tavalla.

”Tavoitteena on, että Kappeli avautuu uudistuneena vapuksi 2022. Silloin me aiomme Marian kanssa istua tässä samassa pöydässä”, Puolanne sanoo.

Mutta koska vuosi on kamalan pitkä aika odottaa maljaa, Puolanne ja Hekkala nostavat kiitosmaljan HOK-Elannon henkilökunnalle ja asiakkaille.

”Tämä vuosi yhdisti HOK-Elannon eri toimialoilla työskentelevät 6000 ihmistä aivan uudella tavalla”, Hekkala sanoo.

Kaiuttimista soi vanha jazz, Esplanadin puiston lehmukset ovat hiirenkorvilla ja Eino Leinon pöytä odottaa uutta nuorta runoilijaa.

Lue myös

Lisää aiheesta