Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Nappaa marjojen vitamiinit talteen

Teksti:
Krista Korpela-Kosonen
Asiantuntija:
marjatutkija, dosentti Riitta Törrönen Itä-Suomen yliopisto sekä Arktiset Aromit ry
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 27.6.2014
|
Muokattu: 31.8.2020
Nyt on paras aika varastoida kesän maut ja vitamiinit talteen. Marjojen oikeaoppinen säilöntä varmistaa, että vitamiinit pysyvät tallessa seuraavaan sesonkiin asti.

Mustikkaa, vadelmaa, viinimarjaa – nyt niitä taas saa. Monen marjan sesonki on heinä-elokuussa parhaimmillaan. Marjat ovat luonnon omia terveystuotteita, joiden monipuolisesta ravintoainesisällöstä kannattaa ottaa kaikki hyöty irti. Kypsänä poimitut tuoreet ja ehjät marjat ovat kaikkein terveellisimpiä ja maukkaimpia.

Jos marja on rikkoutunut poimittaessa, vitamiinitappioita alkaa tulla hyvin pian poimimisen jälkeen, sillä ilman happi tuhoaa C-vitamiinia. Ravintoainehävikkiä tapahtuu myös säilytyksen aikana.

"Hyvä nyrkkisääntö on, että tuoreet marjat kannattaa käyttää vuorokauden kuluessa poiminnasta. Näin maku ja ravintoarvo säilyvät vielä hyvinä, eikä marja ehdi pilaantua. Etenkin pehmeäkuorisiin marjoihin ilmaantuu nopeasti hometta", kertoo kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta.

Jos marjoja haluaa pakastaa, kannattaa se tehdä mahdollisimman pian marjojen poiminnan jälkeen. C-vitamiini säilyy parhaiten tallessa kokonaisina pakastetuissa marjoissa. Viipalointi lisää jonkin verran vitamiinitappioita, mutta säästää tilaa, jolloin pakastimeen mahtuu kerralla enemmän.

Pieni sokerilisä parantaa marjojen makua ja auttaa C-vitamiinin säilymisessä. Puolen litran pakastusrasiaan sopiva sokerimäärä on noin ruokalusikallinen, litran rasiaan 2–3 ruokalusikallista.

Sokerilisä säästää C-vitamiinia

"Eniten vitamiinitappioita tulee jo ennen pakastusta tai sulatusvaiheessa. Siksi marjat kannattaa pakastaa sopivan kokoisina kerta-annoksina, jotta ne saa nopeasti sulatettua ja käytettyä sulatuksen jälkeen", Hopsu-Neuvonen kertoo.

Marjat säilyvät pakastettuna 10–12 kuukautta. Kokonaisena pakastetussa mansikassa on yhdeksän kuukauden pakastuksen jälkeen jäljellä 75–90 prosenttia C-vitamiinista, kun lämpötila on koko ajan ollut riittävän kylmä eli -18 astetta tai kylmempi.

"Marjat on hyvä sulattaa nopeasti esimerkiksi mikroaaltouunin sulatusteholla tai upottamalla pakastusrasia kuumaan veteen. Kiisseliin, smoothieihin ja leivonnaisiin marjoja voi lisätä myös jäisinä."

Voisiko syysflunssaan olla sen miellyttävämpää lievittäjää kuin itse keitetty mustaherukkamehu? Kylmiössä tai pakastettuna säilytetyssä höyrymehussa on yhdeksän kuukauden säilytyksen jälkeen parhaimmillaan jäljellä noin 40 prosenttia marjojen C-vitamiinista.

Marjoja kannattaa syödä kaksi desilitraa päivässä.

Myös höyrymehun valmistuksessa nopeus on valttia, jos vitamiinitappiot haluaa minimoida. Mehumaijallinen marjoja tulisi höyrystää mehuksi mieluiten 45–60 minuutissa. Mehuun lisättävä sokeri auttaa C-vitamiinin säilymisessä. Sopiva määrä on 200–300 grammaa mehulitraa kohti.

"Mehustuksen jälkeen marjamassaan jää vielä paljon vitamiineja ja muita ravintoaineita. Siksi se kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Marjamäskistä saa pienellä vaivalla erinomaista hilloa", Hopsu-Neuvonen vinkkaa.

Hillon valmistuksessa hyödynnetään koko marja kuorineen. Siksi siinä on keittämisen jälkeen parhaimmillaan tallella jopa 80 prosenttia vitamiineista, kivennäisaineista ja flavonoideista. Hillosokeri edistää ravintoaineiden säilymistä, sillä sitä käytettäessä marjojen kuumennusaika jää lyhyeksi.

C-vitamiini säilyy parhaiten tallessa kokonaisina pakastetuissa marjoissa.

Hillo viihtyy pimeässä

Umpiointi oli ennen yleinen tapa säilöä marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Menetelmä perustuu kuumennukseen, joka tuhoaa pieneliöt. Kuumennuksen aikana syntyvä vesihöyry työntää ilman pois tölkistä, jolloin alipaine imaisee kannen tai korkin lommolle.

Marjojen säilöntätapana umpiointi on verrattavissa hilloamiseen. Umpiointiin sopivia marjoja ovat esimerkiksi karviais- ja viinimarjat. Marjojen kuumennusaika sokeriliemessä on lyhyt, noin 15 minuuttia. Tiiviisti sulkeutuva kansi estää mikrobien pääsyn säilykkeeseen.

Marjahilloja on säilytettävä viileässä ja pimeässä paikassa, sillä auringonvalo tuhoaa C-vitamiinia. Hyvin umpioituja marjoja voi säilyttää myös huoneenlämmössä.

Yhdeksän kuukautta kylmiössä säilytetyn mansikkahillon C-vitamiinista on parhaimmillaan jäljellä noin 40 prosenttia, pakastetun mansikkahillon C-vitamiinista noin 60 prosenttia.

Umpioiduissa marjoissa C-vitamiinin säilyvyys on samaa luokkaa kuin hillotuissa marjoissa.

Kokeile kuivaamista

Marjoja on mahdollista säilöä myös kuivaamalla. Kasvikuivuri on hyödyllinen apuväline, mutta marjoja voi kuivattaa myös uunissa. Kuivatusaika vaihtelee marjalajikkeen mukaan. Kuivatut marjat ovat herkullista naposteltavaa sellaisenaan, lisäksi niistä voi valmistaa marjajauheita. Kuivatuissa ja jauhetuissa marjoissa ravintoaineet ovat tiiviissä paketissa.

Ruokalusikallinen marjajauhetta vastaa noin 1,5 desilitraa tuoreita marjoja. Esimerkiksi kuivattu ruusunmarja on todellinen vitamiinipakkaus. Yhdestä ruokalusikallisesta saa koko päivän tarpeen C-vitamiinia.

Löydä parhaat marjamaastot

  • mustikka: havumetsien kasvi, viihtyy varjoisilla kasvupaikoilla
  • vadelma: kasvaa lehtomaisilla kankailla, ojien ja metsien reunamilla sekä purojen ja jokien varsilla
  • juolukka: yleinen suovarpu, joka kasvaa rämeillä sekä korpien ja lettojen mättäillä
  • puolukka: kasvaa kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla
  • mesimarja: kasvaa kangasmetsissä, kosteilla niityillä ja rannoilla sekä ojien- ja purojenvarsilla
  • lakka: erityisesti luonnontilaisten soiden kasvi
  • karpalo: suurimmat sadot ovat lampien ja järvien rantanevoilla sekä märillä avosoilla
  • tyrni: kasvaa parhaiten aurinkoisilla ja kivisillä hiekka- ja sorarannoilla.