"Juhla arkistuu, arki juhlistuu", ja siitä kertoo suomalaistenkin kiinnostus kuohuviiniin

Pieni kupliva keidas keskellä arkea. Sellainen on lasillinen kuohuvaa nykyään monelle suomalaiselle. Aikaisemmin uudenvuoden juhlintaan, häihin ja lakkiaisiin varattu kuohuviini tekee yhä useammin suomalaisille merkityksellisistä hetkistä juhlaa – oli kyseessä sitten syntymäpäivä, uusi työpaikka, odotettu jälleennäkeminen tai suloinen ensikohtaaminen.

”Se on aina juhlaa, kun on skumppaa lasissa”, sanoo suomalaista juhla- ja juomakulttuuria tutkinut sosiologi ja yhteiskuntatieteilijä Antti Maunu.

Juomakulttuurin muutoksissa on kyse arjen ja juhlan suhteesta, Maunu sanoo. Hänen mukaansa kuohuviinin suosion lisääntyminen kertoo siitä, että tiukka raja arjen ja juhlan välillä on murtunut.

”Juhla arkistuu, arki juhlistuu”, Maunu kuvaa.

Hänen mielestään suomalainen alkoholi- ja juomatapakeskustelu on turhan haittakeskeistä. Vaikka alkoholi aiheuttaa pahimmillaan monenlaisia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, se ei suinkaan ole koko kuva suomalaisista alkoholinkäyttäjinä.

Hänen mukaansa suomalaiset ovat taitavia alkoholinkäyttäjiä, ja kulttuuri kehittyy aidosti liberaalimmaksi. Juomatonkaan ei ole enää kummajainen. Maunu sanookin, että keskustelussa alkoholinkäytöstä pelataan vahvasti mielikuvilla.

”Niitä, jotka juovat kossua liiterissä tai lämmintä lageria torilla, pidetään juntteina. Mutta heillä, jotka juovat kuohuvaa sivistyneesti, on erilainen aura.”

Suomalaiset eivät ole kuohuvabuumissaan yksin. Kuplien arjesta irrottava taika on tunnistettu ympäri maailmaa. Kansainvälisen viiniorganisaatio OIV:n mukaan kuohuviinin tuotanto kasvoi maailmassa vuodesta 2002 vuoteen 2018 jopa 57 prosentilla.

Ympärivuotiseen kysyntään vaikuttaa kuohuviinin arkipäiväistymisen lisäksi sen rooli aperitiivina ja monen cocktailin osana. OIV:n raportissa todetaan, että yksi syy suosiolle on myös kuohuviinin laajentunut hintahaitari. Kuohujuoma ei ole enää vain rikkaille, vaan vaihtoehtoja löytyy lähes kaikille kukkaroille.

Suomalaisiin ravintoloihin kokoontuu jatkuvasti seurueita kuohuviinipullon ääreen. Välillä laseja on kaksi, joskus kymmenen.

Antti Maunun mukaan tähän ovat voineet vaikuttaa S-ryhmän ravintoloiden asiakasomistajakuohuviinit. Hän ei ihmettelisi, vaikka ne olisivat madaltaneet kuohuviinin tilaamisen kynnystä ja siten osaltaan tehneet alkoholikasvatusta ja muuttaneet kulttuuria.

S-ravintoloiden asiakasomistajaviineillä on osaltaan tutustutettu suomalaiset viinien nauttimiseen ravintolassa, sanoo myös S-ravintoloiden ohjauksesta vastaava Juha Lindholm. Pullon asiakasomistajakuplivaa saa S-ravintoloissa S-Etukorttia näyttämällä vajaalla kolmellakymmenellä eurolla.

Asiakasomistajaviinit näkivät päivänvalon kolmisenkymmentä vuotta sitten, 90-luvun laman keskellä, muistelee S-ryhmän ketjuravintoloiden eli silloisten Ässäravintoloiden ja Sokotelin toimitusjohtaja Erja Takala. Tuolloin talouskurjimus runteli kovalla kädellä matkailu- ja ravintola-alaa. Takala muistelee, miten alueosuuskaupoissa keksittiin monenlaisia lamantaklaustempauksia. Esimerkiksi Turussa alettiin myydä S-Etukorttia vastaan ”klubiviiniä” erikoishintaan.

”Ajattelimme, että apua, nyt ne myyvät alkoholia alennuksella”, Takala muistelee.

Vähitellen monet muutkin alueosuuskaupat päättivät alkaa myydä "klubiviiniä”, ja lopulta käytäntö yleistyi lähes koko maassa.

Kuohuviini on suosituin

Tällä hetkellä asiakasomistajaviineihin kuuluvat puna-, valko- rosé- ja kuohuviini sekä samppanja. Valikoima vaihtuu vuosittain loppukeväästä. Kuohuviini on viime vuodet ollut myydyin asiakasomistajaviini reilun kolmanneksen osuudella. Sitä ostetaan erityisesti kesäkuukausina, ja eniten kuohuvaa kuluttavat naiset neljänkymmenen ikävuoden molemmin puolin. Asiakasomistajaviineistä on tullut itsessään käsite, eikä viinin brändi näyttele asiakkaalle niin suurta osaa viinin valinnassa, hankintayhtiö Meira Novan hankintapäällikkö Miko Kamppuri sanoo.

Asiakasomistajaviinien valinta ja kilpailutus on perusteellinen prosessi, jonka taustalla on trendien analysointia, tuotteiden maistelua ja laadunvarmistusta, kertoo Juha Lindholm.

Sen lisäksi, että asiakasomistajaviinin on hyvä olla vegaanista ja sopia seurustelujuomaksi, on hankinnassa painotettu vastuullista tuotantoa. Nämä vaatimukset koskevat esimerkiksi tuotannon työoloja ja luomutuotantoa.
Lisäksi ilmastosyiden takia kilpailutuksessa suositaan muun muassa kevyitä pulloja ja eurooppalaisia tuottajia, jotta viinejä ei tarvitse kuljettaa maailman toiselta puolelta.
Asiakasomistajaviinejä on viime aikoina myyty yhteensä 300 000–500 000 pulloa vuosittain.

Viinit tilataan suurilta tuottajilta, jotka pystyvät takaamaan suurien määrien toimittamisen. Esimerkiksi tulevan asiakasomistajakuohuviinin, Canti Cantisecco Dryn myyntivolyymiksi on arvioitu 135 000–150 000 pulloa.

”Jos rypäle on yleisesti tunnettu ja viinin nimi helposti mieleen jäävä, asiakkaan on helpompi ostaa sitä”, Kamppuri sanoo.