Kipu polvessa oli hirveä, kun ensihoitajat nostivat para-alppihiihtäjä Santeri Kiiverin ambulanssiin.
Santeri oli laskenut suurpujotteluradan Suomulla vähän yli puoliväliin, kun hän nojasi aavistuksen liikaa sisäsukselle ja sai sen tökkäämään lumeen.
Hän paiskautui rinteeseen 70 kilometrin tuntivauhtia ja kieri holtittomasti monta metriä alas. Kypärä ja selkäpanssari suojasivat tärkeimpiä elimiä, mutta oikea polvi vääntyi ilkeästi. Onneksi siihen tuli vain tuskaisa luumustelma.
Hän paiskautui rinteeseen 70 kilometrin tuntivauhtia ja kieri holtittomasti monta metriä alas.
"Se oli aika kova osuma, mutta tässä lajissa kaatumiseen ei vaadita paljon. Useilla alppihiihtäjillä on jokin paikka mennyt rikki", Santeri sanoo Kuusamossa hotellin takkatulen äärellä.
Hän näyttää puhelimestaan videota viime vuonna tapahtuneesta onnettomuudesta ja kertoo selvinneensä kahden viikon sairauslomalla.
"Kaipasin takaisin koko ajan. Ilman laskemista päivät olivat tylsiä. Tykkään vauhdista ja treenaamisesta."
Kännykän verran voimaa
Suomen paramaajoukkueeseen kuuluvan Santerin elämässä on riittänyt vauhtia siitä asti kun vanhemmat veivät hänet viisivuotiaana rinteeseen.
Viime kaudella Santeri voitti Eurooppa Cupin kokonaiskilpailun, nyt hän valmistautuu maaliskuussa Pyeongchangissa Etelä-Koreassa pidettäviin talviparalympialaisiin. Sitä ennen treenileirejä on luvassa ainakin Itävallan Alpeilla.
Lisäksi hän opiskelee lukiossa ja alppikoulussa. Santerin lajit ovat pujottelu, suurpujottelu, super-G, super combi sekä syöksylasku, joista viimeisessä lasketaan parhaimmillaan 120 kilometriä tunnissa.
Santeri kisaa yhdellä sauvalla ja oikea käsi liivin alla suojassa.
Santeri kisaa yhdellä sauvalla ja oikea käsi liivin alla suojassa, sillä hänellä on olkahermopunoksen syntymävaurio eli Erbin pareesi.
"Santeri oli isokokoinen vauva. Hän jäi synnytyksessä olkapäästään kiinni, jolloin hänen kätensä vaurioitui vaikea-asteisesti. Se oli onnettomien sattumusten summa", Santerin äiti Marita Stam kertoo.
Erbin pareesi todetaan vuosittain alle 200 vastasyntyneellä, joista noin 40:lle jää pysyvä oire.
Santerin oikeassa kädessä on puristusvoimaa mehulasin tai kännykän kantamiseen, mutta esimerkiksi suksisauvaa hän ei pysty käyttämään.
"Vamma rajoittaa käteni liikkeitä ja voimaa, mutta ei haittaa elämääni. Olen tottunut siihen", Santeri sanoo.
"Ainoastaan painavia kamoja kantaessa joudun joskus pyytämään apua."
Lapsena Santeri kävi läpi kolme leikkausta, joissa muun muassa jäykistettiin ranne. Viime vuosina niitä ei ole enää jouduttu tekemään.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen