Koulumatkaa nolla metriä! Yhdistetyn helsinkiläisen ykkös- ja kolmosluokan kotikoulun ensimmäinen tunti alkaa keittiön pöydän ääressä aamupalan jälkeen.
Sitä ennen kotikoulun opettaja-rehtori Marjaana Laakkonen, on lukenut varsinaisten opettajien Wilma-viestit ja tehnyt päivän lukujärjestyksen.
Marjaana tekee töitä etänä ja pystyy järjestämään päivänsä lasten koulutehtävien mukaan. Palaverit asiakkaiden ja työkavereiden kanssa pidetään iltapäivällä.
"Meillä on myös sellainen sääntö, että jos jompikumpi oppilaista alkaa purnata tehtävistä, kumpikaan ei saa katsoa illalla televisiota. Tämä on toiminut."
Oppilaita koulussa on kaksi, Veena on ykkösellä ja Jaako kolmosella. Alussa koulukkaiden ikäero aiheutti lisätöitä. Eikä uusi lukujärjestys miellyttänyt oppilaita.
Sen olisi pitänyt olla sama kuin koulussa. Suoraa, suorastaan kiukkuista palautetta tuli opetuksestakin: ”Tämä tehtävä on tyhmä, koska sä olet tyhmä.”
”Meidän piti luoda kotikouluun rutiinit ja yhteiset pelisäännöt. Nyt kun ne toimivat, opetus ei ole stressaavaa opettajallekaan.”
Opettajan ammatti herättää kunnioitusta
Marjaana Laakkonen on itse vararehtorin tytär ja nähnyt opettajan arjen läheltä. Opettajien ammattitaito herättää kunnioitusta.
”Minusta opettajat tekevät mahtavaa työtä. Meidän kotikoulussa minä vain ohjailen hommaa oikeaan suuntaan. Tässä tilanteessa sellainen taso riittää oikein hyvin.”
Hänen kotikoulussaan rutiinit ovat rennot, mutta niistä ei lipsuta. Koulu alkaa aina samaan aikaan noin kello kymmeneltä.
Oppitunnin pituus on 40 minuuttia, välitunti on vartin tai hiukan enemmän riippuen opettajan muista töistä. Oppitunteja on päivässä neljä. Se on sopiva määrä kaikille. Sisä- ja ulkoliikuntaa on päivittäin.
”Meillä on myös sellainen sääntö, että jos jompikumpi oppilaista alkaa purnata tehtävistä, kumpikaan ei saa katsoa illalla televisiota. Tämä on toiminut.”
Matikka ja äikkä tärkeimmät
Kotikoulussa keskitytään perusaineisiin, kuten matematiikkaan ja äidinkieleen, vaikka muitakin aineita luetaan.
”Sain tämän vinkin sekä ekaluokkalaisen opettajalta että opettajakaveriltani. Kotikoulussa ei tarvitse yrittää tavoittaa päiväkoulun tasoa. Molemmat sanoivat, että kannattaa keskittyä pitämään yllä opittuja taitoja ja pyrkiä menemään jonkin verran eteenpäin.”
”Ystäväopettajan vinkistä meillä kiinnitetään huomiota myös käsialaan.”
Kotikoulun digiloikka
Tietokonetta ja kännykkää tarvitaan alakouluikäistenkin koulutehtävissä paljon. Aineistot läksyihin ja tehtäviin ovat usein verkossa. Ympäristöopin tunnilla katsotaan Yle Areenasta luonto-ohjelma. Bingel-oppimisympäristöstä haetaan opettajan suosittelemia ylimääräisiä matematiikan ja ranskan tehtäviä.
Valmiista tehtävistä lähetetään kuvat opettajalle. Ranskan opettajalle kuvataan video, jossa Veena esittelee itsensä ja laskee yhdestä kymmeneen.
”Molemmat lapset lukevat ranskaa, ja minä olen joskus lukenut lyhyimmän mahdollisen ranskan. Toistaiseksi olen pärjännyt, peut-être” , Marjaanaa naurattaa.
Jumppaa enkuksi
Neljän oppitunnin jälkeen kaikki tarvitsevat ulkojumppaa eli hippaa puistossa ja hyppelyä kallioilla. Jumppamaikka eli perheen isä vie oppilaat pelaamaan kori- tai jalkapalloa.
”Lasten harrastustiimeiltä tulee paljon vinkkejä, miten voi nyt treenata. Niitä teemme yhdessä. Illalla on sisäjumppaa, kun katsomme You Tubesta jooga- ja jumppavideoita. Ne ovat samalla englannin tunteja.”
Lasten koulupäivä päättyy jumppatunnin jälkeen. Sen jälkeen he saavat puuhailla omia asioitaan. Ja opettajakin pääsee keskittymään kunnolla omaan työhönsä digitaalisen markkinoinnin suunnittelun parissa.
