Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Elämän menot: Verot

Teksti:
Arja Krank
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 12.1.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Verokarhu tuntuu vaanivan kaikkia ja kaikkialla. Mistä kaikesta veroja oikein pitää maksaa ja miksi niitä ylipäätään maksetaan?

Kansalainen joutuu maksamaan veroa sekä valtiolle että kunnille, kirkkoon kuuluessaan myös kirkollisveron. Tulosta maksettavaa veroa kutsutaan välittömäksi veroksi. Valtion kassaan rahaa kilahtaa myös välillisten verojen muodossa: näitä kuluttajat maksavat hyödykkeiden hinnoissa arvonlisäveroina ja valmisteveroina muun muassa polttoaineesta. Kela ottaa osansa veroista sairausvakuutusmaksun muodossa.

Valtio

Valtion pyörittämisen kustannuksista noin 85 prosenttia hoidetaan verotuloilla. Yhteisestä kassasta maksetaan muun muassa terveysmenoja ja sosiaaliturvaa, eläkkeitä, koulutusta, puolustusta, järjestystä ja turvallisuutta sekä tutkimusta. Suomalaiset maksavat veroa valtiolle progressiivisesti, eli veroprosentti nousee sitä mukaa, kun tulot kasvavat.

Kunnat

Kunnat kustantavat perimillään verotuloilla esimerkiksi päivähoitoa ja kouluja, kirjastoja, asumista, vanhustenhuoltoa, terveyden- ja sairaanhoitoa sekä sosiaalipalveluja.

Veroja peritään, jotta kaikilla ihmisillä olisi mahdollisuus yhtäläisiin palveluihin.

Tulovero

Veroa täytyy maksaa liki kaikesta tulosta. Palkka- ja yritystulon lisäksi erilaiset palkkiot ja etuudet ovat verotettavaa tuloa. Palkkioksi lasketaan esimerkiksi kokouspalkkiot ja etuuksiksi opintolaina, eläkkeet ja työttömyyspäivärahat.

Pääomatulo, eli omaisuudesta saatava tulo, ei sekään ole ilmaista. Vuokratulot, osakkeista saatavat osingot ja korkotulot verotetaan 30 prosentin mukaan, 30 000 euroa ylittävien pääomatulojen osalta veroprosentti on 33.

Vuodesta 2013 ennakonpidätysprosenttiin on sisältynyt automaattisesti Yleisradiovero, jota peritään kaikilta täysi-ikäisiltä. Yle-vero on tulojen määrästä riippuen 50−143 euroa. Pienituloisimmat eivät maksa Yleis-veroa.

Vähennykset  

Verohallinto saa henkilön tuloista ja vähennyksistä tietoa työnantajilta, eläkelaitoksilta ja pankeilta ja merkitsee nämä tiedot valmiiksi esitäytettyyn veroilmoitukseen eli veroehdotukseen. Moni vähennys hoituu muualta tulevan tiedon perusteella, mutta osa pitää muistaa vaatia itse. Tällaisia ovat esimerkiksi kotitalous- ja matkakuluvähennys sekä vähennykset työttömyyskassamaksuista ja lainojen koroista.

Verovähentäjän muistilista

  • Veroehdotuksen tietojen tarkistus ja tarvittaessa korjaus.
  • Puuttuvien tulojen ja vähennysten ilmoittaminen.
  • Vähennys kuuluu aina tietylle verovuodelle, eikä sitä saa vähentää toisena vuonna.
  • Verotukseen voi pyytää jälkikäteen oikaisua.

Veroa ei tarvitse maksaa

  • tietyistä sosiaalietuuksista, kuten lapsilisistä
  • lahjoituksista, jos samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen yhteenlaskettu arvo on alle 4 000 euroa.
  • perinnöstä 20 000 euron arvoon asti.

Lisätietoja: