Hunaja makeuttaa luonnollisesti

Valtaisa mehiläisparvi pörrää puiden juuressa sijaitsevien pesien ympärillä. Hunajayhtymä Tuotanto Oy:n toimitusjohtaja Melvin Jaanisk pukee päälleen valkoisen suojahaalarin, hanskat ja suojaverkollisen hatun ja astelee tottuneesti mehiläisten joukkoon.

"Vaikka mehiläinen on tarhaajan paras ystävä, hunajan keräämiseen on valmistauduttava kunnollisilla suojavaatteilla. Mehiläiset voivat olla hieman kiukkuisia ja pahimmassa tapauksessa pistää, koska tarhaaja vie niiltä lähes kaiken sen, minkä eteen ne ovat ahkeroineet koko kesän", Jaanisk kertoo.

Loimaalla Laarimäen puutarhassa sijaitsee yksi monista Hunajayhtymä Tuotanto Oy:n mehiläistarhoista. Siellä valmistetaan muun muassa uuden sadon hunajaa. Se pakataan vastalingottuna tölkkiin, jolloin siinä on sekä kaikki hunajan hyvät ominaisuudet tuoreimmillaan että kesäkukkien aromit voimakkaimmillaan.

Mehiläisten hoitoon liittyviä töitä on ympäri vuoden, mutta suurimmat kiireet ajoittuvat loppukesään. Varsinkin elokuun alussa sadonkorjuu on vilkasta, kun kaikki hunaja täytyy saada kerättyä talteen.

Hunajaa kulutetaan Suomessa noin 580 grammaa henkeä kohden vuodessa. Kotimaisen hunajan tuotanto kattaa satovuoden mukaan 45–75 prosenttia kulutuksesta.

Mehiläistarhausta harjoitetaan lähes koko Suomessa. Tuottavia mehiläispesiä on tällä hetkellä noin 50 000. Yhden tarhaajan pesämäärä vaihtelee yhdestä useaan sataan.

Työläisiä ja kuhnureita

Hunajan tuotanto alkaa varhain alkukeväällä, jolloin mehiläisemo eli kuningatar ryhtyy munimaan työläisiä. Jokaisessa mehiläistarhan pesässä on yksi kuningatar.

Työläiset ovat naaraita, jotka eivät kykene tuottamaan jälkeläisiä. Niiden lisäksi pesässä pörräävät kuhnurit eli koirasmehiläiset, joiden tehtävänä on kuningattaren hedelmöittäminen.

Kesällä mehiläiset keräävät mettä imemällä sitä kukista mesimahaansa. Sen jälkeen kerätty mesi muutetaan pesässä hunajaksi ja varastoidaan hunajakennoihin.

"Mehiläiset tietävät tarkkaan, minkä kukan mesi on parasta eli sokeripitoisinta. Hyvää mesilähdettä ei helposti vaihdeta uuteen, vaan siitä kerätään mettä niin kauan kuin riittää", Jaanisk kertoo.

Hunaja kypsyy kennoissa koko kesän. Kypsyys riippuu hunajan kosteusprosentista. Mehiläinen haihduttaa medestä ylimääräistä vettä ja lisää siihen entsyymejä rauhasistaan. Kun hunaja on valmista, mehiläiset peittävät sen vahakannella, joka estää mikrobien ja kosteuden pääsyn hunajaan.

Hunajakakut lingotaan

Jaanisk nostaa pesästä yhden hunajakehän kerrallaan ja irrottaa siihen kiinnittyneet mehiläiset ravistamalla. Sitkeimmät yksilöt saavat kyytiä mehiläisharjasta, jolla harjataan koko kennosto. Kun suurin osa mehiläisistä on irronnut, kennot viedään autoon ja kuljetetaan linkoomolle.

Ennen hunajan linkoamista Jaanisk kuorii kennoja peittävät vahakannet kuorimakammalla ja -telalla ja asettaa kennoissa olevat hunaja­kakut hunajalinkoon.

"Hunajaa voi syödä myös suoraan kennosta. Niin sanottua kennohunajaa saadaan, kun hunajakakusta leikataan palanen. Mehiläisten valmistaman vahan voi pureskelun jälkeen sylkäistä pois tai syödä."

Kun linko on täynnä, Jaanisk pyöräyttää sen käyntiin. Lingossa hunaja irtoaa kennoista keskipakoisvoiman avulla.

Sen jälkeen hunaja valutetaan siivilöintialtaaseen, jolloin vahanmuruset ja muut roskat jäävät siivilään ja puhdas hunaja valuu säilytysastiaan.

Monipuolinen hunaja

Hunaja on valmista nautittavaksi sellaisenaan, mutta se voidaan myös vaivata pehmeäksi ja notkeaksi.

"Suomalainen monikukkahunaja kiteytyy nopeasti. Ostajat haluavat yleensä hienokiteistä ja notkeaa hunajaa, jota on helppo lusikoida ja levittää. Jotta hunaja kiteytyisi pehmeäksi ja pienikiteiseksi, sitä täytyy vaivata päivittäin parin viikon ajan ennen purkittamista. Jos hunaja kiteytyy myöhemmin kuluttajapakkauksessa, sen saa jälleen juoksevaksi lämpimässä vesihauteessa", Jaanisk neuvoo.

Kun hunaja on lingottu ja siivilöity, Jaanisk kuljettaa sen pakkaamoon. Siellä hunaja pakataan myynti­pakkaukseen. Purkitettu hunaja viedään kylmähuoneeseen, jotta se kiteytyisi juuri oikeanlaiseen muotoon. Pakkaamosta purkit kuljetetaan keskusliikkeiden varastoihin ja kauppoihin.

Hunajaa voi käyttää monipuolisesti ruoassa, leivonnaisissa, juomissa tai sellaisenaan myös tavallisen ruokosokerin asemasta. Hunaja maistuu noin 1,3 kertaa makeammalta kuin sokeri, eli sitä tarvitaan vähemmän.

Hunajaa suositellaan usein yskän hoitoon. Hunajaa ei kuitenkaan saa antaa alle 1-vuotiaille, koska se saattaa sisältää imeväisikäisille vaarallista Clostridium botulinum -bakteeria.

Evästä talviunille

Vaikka valmis tuote on kaupassa, mehiläistarhaajan työ ei ole vielä ohi. Satokauden päätteeksi täytyy huolehtia, että hunajaa saadaan myös seuraavana kesänä.

"Sadonkorjuun jälkeen mehiläiset valmistautuvat talvilepoon. Hoitajan tehtävänä on huolehtia niiden talviruokinnasta. Kerätyn hunajan tilalle annetaan sokeriliuosta, jonka mehiläiset valmistavat talviruoakseen. Sokeri täytyy laittaa pesään riittävän ajoissa, jotta mehiläiset ehtivät vielä kesäsäiden aikana peittää ruokakennot vahakannella ja varmistaa ruoan säilymisen", Jaanisk kertoo.