Ruokasuola ja merisuola ovat lähes yksinomaan natriumkloridia. Siinä oleva natrium on elimistölle haitallinen suurina määrinä. Erityisen suolaherkkiä ovat ikäihmiset, diabeetikot ja lihavat. Lapset on hyvä totuttaa vähäsuolaiseen ruokaan jo pienestä.

Kun on tottunut vähän suolaa sisältävään ruokaan, suolaisen aistimisen makukynnys laskee. Jo muutamassa päivässä tai viikossa makuaisti voi tottua vähemmän suolaiseen.

Kodin ulkopuolella syödessä keskivertomakuun tehty ruoka voi silloin tuntua liian suolaiselta. Valitse tarjolla olevista vaihtoehdoista sellaisia ruokia, joiden tiedät sisältävän vain vähän suolaa.

Maito, piimä, tuoreet marinoimattomat lihat ja kalat, tuoreet kasvikset ja hedelmät sekä viljahiutaleet eivät sisällä suolaa. Ne ovat hyviä valintoja, kun haluat vähentää suolan saantiasi.

Liika suola rasittaa elimistöämme ja aiheuttaa vähitellen haittaa muun muassa sydämelle, verisuonistolle, aivoverenkierrolle, munuaisille, keuhkoputkille ja luustolle. Runsas suolan saanti suurentaa verenpainetta kavalasti iän myötä.

Sopiva suolan määrä päivässä

Suolan saantisuositus on enintään 5 grammaa eli teelusikallinen päivässä.

Suomalaiset naiset saavat suolaa noin 7 grammaa ja miehet noin 9 grammaa päivässä, joten vielä olisi varaa vähentää suolan saantiamme. Oikeastaan emme tarvitsisi yhtään lisättyä suolaa, koska lihassa, kalassa, maidossa ja kasviksissa on natriumia luonnostaan riittävästi elimistömme tarpeisiin.

Mistä suolaa saa?

Eniten suolaa saamme leivästä, juustosta, leikkeleistä ja valmisruoista sekä ruoasta kodin ulkopuolella.

Paljon suolaa sisältävät sillit, kalasäilykkeet, savustettu tai graavisuolattu kala, liemikuutiot, soijakastikkeet, oliivit, suolakurkut ja muut kasvissäilykkeet sekä ketsuppi.

Naposteltavat, kuten peruna- ja maissilastut, suolapähkinät ja -tikut tai valmiina ostetut popcornit, sisältävät usein paljon suolaa.

Tuoteryhmien sisälläkin on tuotteita, jotka ovat tyypillisesti muita suolaisempia, esimerkiksi juustoista fetatyyppiset juustot ja sinihomejuustot, leivistä patongit ja makkaroista metvurstit ovat suolaisempia.

Jodin lisääminen ruokasuolaan on maailmanlaajuisesti tavallisin tapa ehkäistä jodin puutosta. Suomessa suolan jodiointi aloitettiin vuonna 1949.

Suomalaisten jodin saanti on viime vuosina heikentynyt, ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan valtaosalla aikuisista on ainakin lievä jodin puutos. Jodin saantia on heikentänyt muun muassa kotiruoan kulutuksen väheneminen, sillä elintarviketeollisuus käyttää pääosin jodioimatonta suolaa. Moni suosii kotiruoanvalmistuksessa nykyään erikoissuolaa, kuten meri-, sormi-, ruususuolaa, johon jodia ei lisätä.

Suomalaisessa ruokavaliossa maito ja maitovalmisteet ovat tärkein jodin lähde. Jodia saadaan myös muun muassa kananmunista ja viljasta. Suolan käyttöä ei kannata nykyisestä lisätä, sillä suolan liikakäyttö lisää terveyshaittojen riskejä. Käyttöön on kuitenkin hyvä valita jodioitu suola.