Onko suosikkivälipalasi jogurtti vai viili? Entä nautitko ruoan kanssa piimää tai lisäät annokseen nokareen smetanaa? Nämä kaikki valkoiset herkut syntyvät maidosta ja kermasta hapattamalla.
Hapattamisessa maitoon lisätään hyötybakteereja, kuten asidofilus- tai bifidobakteereja. Eri maitohappobakteerit tuottavat erilaisia makuja.
Kun hyötybakteerit lisääntyvät, ne muuttavat osan maitosokerista maitohapoksi. Hapon proteiinit saostuvat, ja hapanmaitotuotteet saavat niille ominaisen kiinteyden. Koska maidon sokeria eli laktoosia häviää käymisprosessissa, hapanmaitotuotteet sopivat yleensä laktoosi-intoleranteille paremmin kuin tavalliset maitotuotteet.
Hapatuslämpötila ja -aika riippuvat valmistettavasta tuotteesta sekä siihen käytettävästä hapatteesta. Kun haluttu happamuus on saavutettu, tuote jäähdytetään. Tällöin bakteerien toiminta lakkaa ja happaneminen pysähtyy. Jos hapatettu tuote halutaan maustaa, siihen lisätään jäähtymisen jälkeen marja- tai hedelmävalmistetta. Näin syntyvät esimerkiksi maustetut jogurtit.
Maito- ja kermapohjaisissa tuotteissa rasva on tyydyttynyttä eli niin kutsuttua kovaa rasvaa, ja siksi niiden nauttiminen saattaa kohottaa veren kolesterolitasoa ja lisätä sydän- sekä verisuonitautien riskiä.
Hapanmaitotuotteet säilyvät avaamattomina hyvin. Avattuna säilyvyys on muutamia päiviä.
Hapanmaitotuotteet sopivat laktoosi-intoleranteille yleensä paremmin kuin tavalliset maitotuotteet.