Kesän sadon keruukausi on ovella – töitä olisi vielä tuhansille

”Tässä työssä ei tarvitse olla kesää sisällä ja katsella ikkunasta miten aurinko paistaa”, sanoo Meeri Pappila, joka on ensi kertaa kausitöissä Juho Aulan maatilalla Laitilassa.

Tilalla viljellään varhaisperunaa ja nippuporkkanaa.

Uusikaupunkilainen Pappila, 21, pääsi aloittamaan työt jo huhtikuussa, sillä hän valmistui varhain keväällä eläintenhoitajaksi. Ilmoitus työpaikasta osui silmiin netissä, ja Pappila otti Aulaan yhteyttä sähköpostitse.

”Olen harventanut porkkanaa, kitkenyt rikkaruohoja, äestänyt peltoja traktorilla ja auttanut harsojen laittamisessa ja poistamisessa. Tämä työ sopii hyvin sellaiselle, joka viihtyy ulkona”, Pappila kertoo.

Ainakin 10 000 suomalaiselle tarve

Suomalaisilla maatiloilla on yhä runsain määrin tarjolla työtä: herneen ja vadelman poimintaa, mansikan pakkausta ja myyntiä, viljan puintia ja paljon muuta.

Kausityöntekijöille on maataloudessa nyt kova tarve, sillä koronapandemia sotki maatilojen työkuviot perin pohjin. Kun kotimaisten kasvisten ja marjojen tärkein keruukausi juhannuksen jälkeen alkaa, tiloilla tarvitaan yhteensä 20 000 kausityöntekijää.

Heistä noin 16 000 on normaalivuosina tullut ulkomailta kuten Ukrainasta, mutta nyt maiden rajat ovat kiinni.

Tämä työ sopii hyvin sellaiselle, joka viihtyy ulkona.

”Kevätkausi ei ollut ihan niin vaikea kuin aluksi pelättiin. Toukokuun loppuun asti maatilojen työt on pystytty hoitamaan kotimaisin ja ulkomaisin voimin. Isoin haaste on keruukausi, jolloin työvoiman tarve on viisi kertaa suurempi kuin keväällä”, kertoo MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola.

Hallitus on antanut luvan 4 500:lle EU:n ulkopuolelta saapuvalle kausityöntekijälle, mutta vaikka heidät kaikki saataisiin maahan, joka tapauksessa tarvitaan ainakin 10 000 suomalaista.

Toisilla on pula työstä, toisilla tekijöistä

Tilanne maatiloilla vaihtelee alueittain suuresti. Työvoimapula on suurin marjatiloilla, jotka sijaitsevat kaukana asutuskeskuksista. Tällaisilla tiloilla on yleensä järjestetty majoitusmahdollisuus kauempaa tuleville kausityöntekijöille eli tilalla voi asua keruukauden ajan.

Mäki-Hakola luottaa siihen, että tarvittava työvoima löytyy.

”Moni opiskelija ja koululainen on menettänyt aiemmin luvatun työpaikan. Moni on myös jäänyt koronan vuoksi työttömäksi. Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden joukossa on varmasti sopivia työntekijöitä”, hän luettelee.

Lomautettujen tilanne on monimutkaisempi. Jos lomautetulle kesken kausityön tulisikin kutsu takaisin vakituiseen työhön, maatila jäisi vaille työntekijää. Työehtosopimuksen mukainen tuntipalkka maataloustyöstä on suomalaisille ja ulkomaalaisille sama, 8,50–10 euroa.

Reippautta, joustavuutta ja perushyvää kuntoa

Osa tilojen töistä vaatii erityisosaamista, mutta keruukauden työ edellyttää lähinnä työhalua, riittävää fyysistä kuntoa ja sitoutumista. Toisinaan hakijan käsitykset maatilan arjesta saattavat olla vanhentuneita. Yleisesti ottaen mikään ei kuitenkaan estä suomalaista pärjäämästä kausityössä.

Tätä mieltä on myös viljelijä Juho Aula.

”Jos osaa erottaa perunan multakokkareesta ja laskea viiteen, täällä pärjää kyllä”, hän lohkaisee.

Meeri Pappilan mielestä työ tilalla ei ole ollut ylivoimaisen raskasta. Perushyvä kunto riittää.

”Kitkiessä joskus puutuu selkä. Raskainta tähän mennessä on ollut harsotuksen yhteydessä tehtävä lapiointi,” hän kuvailee.

Osa avoimista paikoista on hiljaisessa haussa.

Aula toteaa, että työssä tarvitaan ennen kaikkea joustavuutta, sillä kaikki maatilalla ei aina ole ennakoitavissa. Työpäivien pituudet vaihtelevat.

Varhaisperunan kiireisin sesonki koittaa juhannuksen alla. Maatilalla tarvitaan tuolloin yhteensä kuusi kausityöntekijää, joille on varattu majoitustilat mummonmökistä.

Tällä hetkellä töissä on yksi ukrainalainen ja pari suomalaista. Aula on kesän suhteen varovaisen optimistinen, sillä luvassa on kaksi suomalaista lisää.

Hän vinkkaa, että vaikka vuokratyöfirmatkin välittävät työntekijöitä maatiloille, kiinnostuneiden kannattaisi ennemmin olla yhteydessä suoraan tiloille.

”Tämä on matalakatteinen ala, ja välikäsi ottaa siitä oman voittonsa.”

Töitä Suomesta -palvelu edistää työn ja tekijän kohtaamista

Työn ja tekijöiden kohtaamista edistämään perustettiin keväällä Töitä Suomesta -palvelu, jolla maatilat saavat itse ilmoittaa avoimista työpaikoistaan. Kaikki avoimet paikat eivät näy palvelussa suoraan.

”Käytännössä tilat eivät aina oikein ehdi vastata yhteydenottoihin, joten osa avoimista paikoista on hiljaisessa haussa. Työvoimaneuvojat etsivät sopivat henkilöt", Marko Mäki-Hakola kertoo.

Hän toteaa, että koronakriisissä on kaikesta huolimatta ollut se hyvä puoli, että se osoittaa kotimaisen elintarviketuotannon tärkeyden.

”Kenties tämä tuo maa- ja metsätalousalalle myös uusia nuoria yrittäjiä”, hän toivoo.