Suomalainen kasviproteiini pyrkii parantamaan maailmaa papu kerrallaan: ”Härkis ei ole vastalause lihalle”

Leena Saarinen sanoo Elli Laukkalaa Härkis-tuotteiden äidiksi, mutta on sitä ehdottomasti myös itse. Saarinen on ollut Härkiksen tarinassa alusta asti. Hän oli mukana vuonna 2010 perustetussa Nofussa, jonka tavoitteena oli kehittää kasviproteiinielintarvike kotimaisista raaka-aineista.

Useille suomalaisille kasviproteiini oli tuttu lähinnä erilaisista soijatuotteista.

”Härkäpapu löytyi vahingossa, kun etsimme lisäraaka-aineita herneen pariksi. Härkäpapu vaihtui pääraaka-aineeksi sitten hyvin nopeasti”, elintarviketieteen maisteri Saarinen kertoo.

Härkäpavun myötä yritys vaihtoi kohderyhmänsä ammattikeittiöistä kotikyökkeihin ja nimensä Verso Foodiksi. Härkäpaputuote tunnetaan nyt nimellä Härkis, mutta nimeksi tulee myös Suomessa vaiheittain Beanit. Se on nimi, jolla Härkistä markkinoidaan kansainvälisesti.

”Papuhan pierettää! Kamalan vaikea raaka-aine. Mikä lisäaineita täynnä oleva eines tuokin on? Lihankorvikkeille tiukka ei!” Tämänkaltaisia ennakkoluuloja Härkis on saanut taipaleellaan tyrmätä.

”Me emme tee lihankorvikkeita. Haluamme välttää sellaista ajattelua. Kuka nyt korviketta haluaisi syödä? Se on jo sanana aika negatiivinen”, Leena Saarinen sanoo.

”Vaikka kasviproteiinin lisääminen ruokavaliossa on ekologisesti ja eettisesti hyvä juttu, ei Härkis ole vastalause lihalle”, Tomi Järvenpää lisää.

Härkis on sellaisenaan valmis ruoanlaittoon, mutta se ei ole valmisaterioita lukuun ottamatta varsinaisesti eines.

”Härkis on yksi ruoanlaiton raaka-aine. Proteiini, jonka voi valita lihan sijaan tai jota voi lisätä liharuoan joukkoon. Se on helppo, terveellinen ja vastuullinen. Ajattelen, että tällä kasviproteiinikeksinnöllämme parannamme maailmaa papu kerrallaan”, Leena Saarinen sanoo.

Härkäpavun jalostaminen helppokäyttöiseksi valmisteeksi on monelle kasvissyöjälle tervetullut innovaatio, sillä kuivatun härkäpavun esivalmistelu kotikeittiössä tuntuu monelle liian työläältä. Oikein käsiteltynä härkäpapu ei aiheuta vatsavaivojakaan, vaikka uskomus papuruokien aiheuttamista ilmavaivoista elää sitkeästi.

Härkiksen lanseeraus osui ajankohtaan, jolloin kasvisruoan suosio alkoi nousta raketin lailla. Markkinoille oli tullut myös muita kasviproteiinituotteita. Härkis löysi tiensä suomalaisten kauppakasseihin monestakin syystä, yksi tärkeimpiä oli kauppa itse.

”S-ryhmän myymälöissä tuotteet sijoitetaan käyttötarkoituksen perusteella. Härkis on lihavalmistehyllyssä kypsien lihatuotteiden joukossa, ja pihvit ja pyörykät löytyvät valmisruokahyllystä. Sijoittelulla on valtava merkitys uuden tuotteen lanseeraamisessa. Yhtä lailla merkitystä on reseptiikalla. Ihmiset kaipaavat opastusta uusien raaka-aineiden käytössä”, Tomi Järvenpää sanoo.

”Sijoittelulla on valtava merkitys uuden tuotteen lanseeraamisessa.”

Verso on tutkinut tuotteidensa tunnettuutta ja käyttöä. Liki 80 prosenttia suomalaisista tuntee brändin. 49 prosenttia on kokeillut Härkis-tuotteita ja neljännes syö niitä säännöllisesti.

Tomi Järvenpää vertaa kasviproteiinituotteiden esiinmarssia jogurttiin.

”Ensimmäinen jogurtti tuli suomalaiskauppojen hyllyille 40 vuotta sitten. Ja mikä valtava valikoima erilaisia jogurtteja kaupassa on nyt? Kasviproteiinivalmisteet ovat tähän verrattuna vasta alussa. Potentiaali on vähintään yhtä kova.”

Tiesitkö tämän kasviproteiineista? >>

Versolaiset puhuvat kasviproteiinituotteiden kulutuksen normalisoinnista.

”Yhä useampi ihminen haluaa lisätä kasvisten osuutta sekaruokavaliossaan.”

”Ne eivät ole vain vegaanien ja kasvissyöjien juttu. Fleksaajat eli osa-aikaiset kasvissyöjät ovat suurin kuluttajaryhmä. Yhä useampi ihminen haluaa lisätä kasvisten osuutta sekaruokavaliossaan”, Leena Saarinen tietää.

Japanilaisen ruokaketjun edustaja tutisee pöytänsä takana. Hän on juuri maistanut japanilaisen keittiön misolla maustettua ateriaa, suomalaisesta härkäpavusta tehtyä.

”Tuntui huikealta nähdä se reaktio. Hän oli todella innoissaan meidän ruoasta”, Tomi Järvenpää muistelee helmikuussa 2017 tehtyä Tokion-reissua.

Nyt Härkistä saa japanilaisista ruokakaupoista.

”Tuli tippa linssiin, kun ensimmäisen kerran näin Härkis-pakkauksen, jossa on japanilaista kirjoitusta ja isolla teksti Verso Food, Finland”, Leena Saarinen kertoo.

Suomalaisen härkäpapuruoan vieminen eri maihin vaatii valtavasti työtä ja perehtymistä kunkin maan kuluttajien toiveisiin. Isossa-Britanniassa halutaan kokeilla kaikkea uutta jo uteliaisuuden vuoksi, Pohjoismaissa korostuvat ekologisuus, eettisyys ja terveellisyys. Pakkausten ulkonäkö on erilainen eri maissa.

Japanilaisen ruokamarketin hyllyn Härkis-pakkaukset ovat monenkirjavia. Sana Finland on etiketissä isolla.

Härkis-tehtaan pihalla liehuu siniristilipun lisäksi Norjan lippu. Verso Food myytiin maaliskuussa norjalaiselle Kavli-konsernille, mitä Tomi Järvenpää ja Leena Saarinen pitävät suomalaiselle ruokainnovaatiolle onnenpotkuna.

”Vientimahdollisuutemme vauhdittuvat kovasti, kun kaikkea taustatyötä ei tarvitse tehdä alusta. Härkis pysyy edelleen suomalaisena, pavut tulevat suomalaisilta pelloilta. Suomi on osa Härkiksen ja Beanitin brändiä”, Leena Saarinen sanoo.