Leena Saarisen mukaan Härkiksen lanseeraus osui ajankohtaan, jolloin kasvisruoan suosio alkoi nopeasti kasvaa.

Suomalainen kasviproteiini pyrkii parantamaan maailmaa papu kerrallaan: ”Härkis ei ole vastalause lihalle”

Teksti:

Kirsi Haapamatti

Kuvat:

Päivi Karjalainen, Versofoods

Julkaistu: 25.9.2019

Muokattu: 31.8.2020

Ekologinen härkäpapu päätyy suomalaisilta pelloilta pyöryköiksi, pihveiksi ja suikaleiksi – ja nykyään myös japanilaisiin ruokakauppoihin. Menestystarina alkoi, kun herneelle etsittiin paria.

Vielä vuosi sitten Kauhavan raviradan vieressä oli pelto.

"Nyt tässä on tehdas, josta rekat vievät tavaraa kaiken päivää”, Verso Foodin toimitusjohtaja Tomi Järvenpää sanoo.

Kehitystä ei voinut varmaksi ennustaa, kun yrityksen ensimmäinen Härkis-tuote tuli kauppoihin vuonna 2016.

”Nyt meidän härkäpapuruokia syödään Japanissa”, Verso Foodin hallituksen puheenjohtaja Leena Saarinen antaa esimerkin tuotteen ja brändin nopeasta menestyksestä.

Verso Foodin Härkis-ruokatehtaan neuvotteluhuoneen pöydällä on erimakuisia Härkispyöryköitä, -pihvejä, -rouhetta ja -suikaleita. Tuotekehittäjä Elli Laukkala tuo työtovereidensa maisteltavaksi jatkuvasti uusia makuja ja muotoja.

Härkäpapu on haastava raaka-aine erityisesti koostumukseltaan, mutta silti Laukkalan mielestä paras.

Härkäpavussa on runsaasti kuitua, proteiinia ja hitaita hiilihydraatteja, mutta se on soijapapua vähärasvaisempi.

”Aikaisemmissa työpaikoissani olen kehittänyt ruokia monesta eri raaka-aineesta. Nyt saan keskittyä yhteen. Tämä on tuonut valtavasti mahdollisuuksia. Erilaisten tuotteiden kehittely on kiehtovaa, kun käsissä on yksi täydellinen raaka-aine.”

Härkäpapu on ekologinen viljelykasvi, sillä se sopii hyvin vuoroviljelyyn ja parantaa maan kasvukuntoa. Sitä on viljelty yli 2000 vuotta.

Härkäpapu löytyi vahingossa

Leena Saarinen sanoo Elli Laukkalaa Härkis-tuotteiden äidiksi, mutta on sitä ehdottomasti myös itse. Saarinen on ollut Härkiksen tarinassa alusta asti. Hän oli mukana vuonna 2010 perustetussa Nofussa, jonka tavoitteena oli kehittää kasviproteiinielintarvike kotimaisista raaka-aineista.

Useille suomalaisille kasviproteiini oli tuttu lähinnä erilaisista soijatuotteista.

”Härkäpapu löytyi vahingossa, kun etsimme lisäraaka-aineita herneen pariksi. Härkäpapu vaihtui pääraaka-aineeksi sitten hyvin nopeasti”, elintarviketieteen maisteri Saarinen kertoo.

Härkäpavun myötä yritys vaihtoi kohderyhmänsä ammattikeittiöistä kotikyökkeihin ja nimensä Verso Foodiksi. Härkäpaputuote tunnetaan nyt nimellä Härkis, mutta nimeksi tulee myös Suomessa vaiheittain Beanit. Se on nimi, jolla Härkistä markkinoidaan kansainvälisesti.

Härkis-tuotteet saavat nimekseen Beanit. Pakkausten ulkonäkö on erilainen eri maissa.

Ei mikään korvike

”Papuhan pierettää! Kamalan vaikea raaka-aine. Mikä lisäaineita täynnä oleva eines tuokin on? Lihankorvikkeille tiukka ei!” Tämänkaltaisia ennakkoluuloja Härkis on saanut taipaleellaan tyrmätä.

”Me emme tee lihankorvikkeita. Haluamme välttää sellaista ajattelua. Kuka nyt korviketta haluaisi syödä? Se on jo sanana aika negatiivinen”, Leena Saarinen sanoo.

”Vaikka kasviproteiinin lisääminen ruokavaliossa on ekologisesti ja eettisesti hyvä juttu, ei Härkis ole vastalause lihalle”, Tomi Järvenpää lisää.

Härkis on sellaisenaan valmis ruoanlaittoon, mutta se ei ole valmisaterioita lukuun ottamatta varsinaisesti eines.

”Härkis on yksi ruoanlaiton raaka-aine. Proteiini, jonka voi valita lihan sijaan tai jota voi lisätä liharuoan joukkoon. Se on helppo, terveellinen ja vastuullinen. Ajattelen, että tällä kasviproteiinikeksinnöllämme parannamme maailmaa papu kerrallaan”, Leena Saarinen sanoo.

Härkäpavun jalostaminen helppokäyttöiseksi valmisteeksi on monelle kasvissyöjälle tervetullut innovaatio, sillä kuivatun härkäpavun esivalmistelu kotikeittiössä tuntuu monelle liian työläältä. Oikein käsiteltynä härkäpapu ei aiheuta vatsavaivojakaan, vaikka uskomus papuruokien aiheuttamista ilmavaivoista elää sitkeästi.

”Puolivalmisteita parjataan usein lisäainepommeiksi, mutta vastikään lanseeratussa Beanit-härkäpapusuikaleessa on vain kolme raaka-ainetta mausteiden lisäksi. Lisäaineita ei ole lainkaan”, Elli Laukkala kertoo.

Tekevätkö kasviproteiinit saman kuin jogurtit?

Härkiksen lanseeraus osui ajankohtaan, jolloin kasvisruoan suosio alkoi nousta raketin lailla. Markkinoille oli tullut myös muita kasviproteiinituotteita. Härkis löysi tiensä suomalaisten kauppakasseihin monestakin syystä, yksi tärkeimpiä oli kauppa itse.

”S-ryhmän myymälöissä tuotteet sijoitetaan käyttötarkoituksen perusteella. Härkis on lihavalmistehyllyssä kypsien lihatuotteiden joukossa, ja pihvit ja pyörykät löytyvät valmisruokahyllystä. Sijoittelulla on valtava merkitys uuden tuotteen lanseeraamisessa. Yhtä lailla merkitystä on reseptiikalla. Ihmiset kaipaavat opastusta uusien raaka-aineiden käytössä”, Tomi Järvenpää sanoo.

”Sijoittelulla on valtava merkitys uuden tuotteen lanseeraamisessa.”

Verso on tutkinut tuotteidensa tunnettuutta ja käyttöä. Liki 80 prosenttia suomalaisista tuntee brändin. 49 prosenttia on kokeillut Härkis-tuotteita ja neljännes syö niitä säännöllisesti.

Tomi Järvenpää vertaa kasviproteiinituotteiden esiinmarssia jogurttiin.

”Ensimmäinen jogurtti tuli suomalaiskauppojen hyllyille 40 vuotta sitten. Ja mikä valtava valikoima erilaisia jogurtteja kaupassa on nyt? Kasviproteiinivalmisteet ovat tähän verrattuna vasta alussa. Potentiaali on vähintään yhtä kova.”

Tiesitkö tämän kasviproteiineista? >>

Versolaiset puhuvat kasviproteiinituotteiden kulutuksen normalisoinnista.

”Yhä useampi ihminen haluaa lisätä kasvisten osuutta sekaruokavaliossaan.”

”Ne eivät ole vain vegaanien ja kasvissyöjien juttu. Fleksaajat eli osa-aikaiset kasvissyöjät ovat suurin kuluttajaryhmä. Yhä useampi ihminen haluaa lisätä kasvisten osuutta sekaruokavaliossaan”, Leena Saarinen tietää.

Elli Laukkala, Tomi Järvenpää ja Leena Saarinen uskovat kasvisruokailun lisääntyvän maailmanlaajuisesti.

Suomipapua japanilaisten pöytiin

Japanilaisen ruokaketjun edustaja tutisee pöytänsä takana. Hän on juuri maistanut japanilaisen keittiön misolla maustettua ateriaa, suomalaisesta härkäpavusta tehtyä.

”Tuntui huikealta nähdä se reaktio. Hän oli todella innoissaan meidän ruoasta”, Tomi Järvenpää muistelee helmikuussa 2017 tehtyä Tokion-reissua.

Nyt Härkistä saa japanilaisista ruokakaupoista.

”Tuli tippa linssiin, kun ensimmäisen kerran näin Härkis-pakkauksen, jossa on japanilaista kirjoitusta ja isolla teksti Verso Food, Finland”, Leena Saarinen kertoo.

Suomalaisen härkäpapuruoan vieminen eri maihin vaatii valtavasti työtä ja perehtymistä kunkin maan kuluttajien toiveisiin. Isossa-Britanniassa halutaan kokeilla kaikkea uutta jo uteliaisuuden vuoksi, Pohjoismaissa korostuvat ekologisuus, eettisyys ja terveellisyys. Pakkausten ulkonäkö on erilainen eri maissa.

Japanilaisen ruokamarketin hyllyn Härkis-pakkaukset ovat monenkirjavia. Sana Finland on etiketissä isolla.

Härkis-tehtaan pihalla liehuu siniristilipun lisäksi Norjan lippu. Verso Food myytiin maaliskuussa norjalaiselle Kavli-konsernille, mitä Tomi Järvenpää ja Leena Saarinen pitävät suomalaiselle ruokainnovaatiolle onnenpotkuna.

”Vientimahdollisuutemme vauhdittuvat kovasti, kun kaikkea taustatyötä ei tarvitse tehdä alusta. Härkis pysyy edelleen suomalaisena, pavut tulevat suomalaisilta pelloilta. Suomi on osa Härkiksen ja Beanitin brändiä”, Leena Saarinen sanoo.

Härkiksen nopea matka maailmalleNofu lanseerasi ensimmäisen härkäpaputuotteen, Verso härkäpapu-rouheen, vuonna 2014. Sen jälkeen Nofu muuttui Verso Foodiksi.
Härkäpapuvalmiste Härkis lanseerattiin vuonna 2016.
Verso Foodilla on kaupallinen organisaatio Helsingissä ja oma ruokatehdas Kauhavalla. Tehdas avattiin keväällä 2019.
Vuonna 2019 norjalainen Kavli-ryhmä osti Verso Foodin. Kaupan myötä yrityksen härkäpapupohjaisten tuotteiden vienti maailmalle vauhdittui. Tuotekehitys ja valmistus pysyvät Suomessa.
Härkistä saa Suomen lisäksi tällä hetkellä Japanista. Kavlilla on vientiä yli 20 maahan, joten myös suomalaisten härkäpaputuotteiden viennin uskotaan kasvavan lähiaikoina Kavlin kotimarkkinoille Norjaan, Ruotsiin ja Iso-Britanniaan.
Kansainvälistymisen myötä Härkiksen tuotemerkiksi tulee vaiheittain Beanit myös Suomessa.